Olen 23-vuotias ja kukaan ei tule koskaan rakastamaan minua

Sama. Minuakaan ei tulla ikinä rakastamaan. Joku voi kyllä tyytyä muhun paremman puutteessa, mutta ite en näe mieltä sellasessa ihmissuhteessa, joka on jo alun alkujaan pettymys jommalle kummalle osapuolelle. En ymmärrä, miten suurin osa näkee tällaisen parempana vaihtoehtona yksin olemiselle.

Mitäs jos, ap, alkaisit kerätä rahaa hedelmöityshoitoihin ja hankkisit lapset yksin, jos siis lapsia haluaisit saada? Ei tarvi sitten parisuhdeasioita ainakaan siitä näkökulmasta murehtia

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on. Kaikennäköiset ja tyyppiset ihmiset pariutuu, mutta jotenkin sen vain tiedostaa, että itse on sitä ainesta josta ei ole pariutumaan. Kun yksinkertaisesti puuttuu kaikki sellaiset ominaisuudet joita kumppanissa arvostetaan, niin on ihan turha elätellä mitään toiveita. Varmaan baarista saisi irtoseksiä jos tarpeeksi yrittäisi ja ramppaisi baareissa, mutta ei se mikään parisuhde ole ja kaiken lisäksi kaikki perustuisi humalan aiheuttamaan harkintakyvyn heikkenemiseen. Olisi sekin kai jotain.

Terveisin Naispelko28

Ai olitkin jo 28. Hei, sovi treffit ap:n kanssa, ehdotin häntä sulle jo tuolla ylempänä

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on. Kaikennäköiset ja tyyppiset ihmiset pariutuu, mutta jotenkin sen vain tiedostaa, että itse on sitä ainesta josta ei ole pariutumaan. Kun yksinkertaisesti puuttuu kaikki sellaiset ominaisuudet joita kumppanissa arvostetaan, niin on ihan turha elätellä mitään toiveita. Varmaan baarista saisi irtoseksiä jos tarpeeksi yrittäisi ja ramppaisi baareissa, mutta ei se mikään parisuhde ole ja kaiken lisäksi kaikki perustuisi humalan aiheuttamaan harkintakyvyn heikkenemiseen. Olisi sekin kai jotain.

Terveisin Naispelko28

Kyllä sä osaat olla rakastettava jos yrität. Miksi et ole hoidattanut päätäsi kuntoon niin että se olisi aitoa?

Et tolla asenteella, mutta asenteen korjauksella toivoakin vielä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on. Kaikennäköiset ja tyyppiset ihmiset pariutuu, mutta jotenkin sen vain tiedostaa, että itse on sitä ainesta josta ei ole pariutumaan. Kun yksinkertaisesti puuttuu kaikki sellaiset ominaisuudet joita kumppanissa arvostetaan, niin on ihan turha elätellä mitään toiveita. Varmaan baarista saisi irtoseksiä jos tarpeeksi yrittäisi ja ramppaisi baareissa, mutta ei se mikään parisuhde ole ja kaiken lisäksi kaikki perustuisi humalan aiheuttamaan harkintakyvyn heikkenemiseen. Olisi sekin kai jotain.

Terveisin Naispelko28

Kyllä sä osaat olla rakastettava jos yrität. Miksi et ole hoidattanut päätäsi kuntoon niin että se olisi aitoa?

Siis tällä palstalla on miehiä. Jotka ei kykenis siihen vaikka henkeä uhattaisiin, mutta sulla on ainakin teoriassa mahdollisuus. Riittävästi älyä ja edes jotain itsereflektiokykyä.

Sun elämä on vasta alkanut. Aamulla menet hymyssä suin töihin/opiskelemaan/whatever ja poks, kohta törmäät rakkauteen.

Eipä kestä.

Buhuuu ja niiskis.

Tämänkin näköinen mies on pariutunut, koska on ihan hulvattoman fiksu ja hauska ja karismaattinen. Ei ole rikas.

Aloitapa katsomalla peiliin. Näkyykö siellä ketään, joka rakastaa sinua? Jos näkyy, olet väärässä. Jos ei, niin tiedät mistä aloittaa.

Ihan oikeasti sanon tämän nyt kaikille teille nuorille ja vanhemmillekin, tämä on kaikkein tärkein asia elämässä: rakasta itseäsi. Se ei tarkoita narsismia tai itserakkautta ja leuhkuutta, vaan sitä että oikeasti välität itsestäsi ja sitten myös muista. Jos et rakasta itseäsi olet kuin pohjaton kaivo, jota kukaan ei voi täyttää, etkä silloin pysty aidosti rakastamaan ketään muutakaan. Useimmat huomaavat tämän alitajuisesti ja siksi ei löydy parisuhdettakaan. Sitä kutsutaan itsesuojeluvaistoksi. Ainoastaan hyvin epätoivoiset tai hyväksikäyttäjät alkavat suhteeseen itseinhoisen henkilön kanssa ja se ei ole rakkautta nähnytkään.

Lue tuo ensimmäinen kappale vielä kertauksen vuoksi uudestaan. Aloita sanomalla hymyillen sille peilikuvalle, että rakastat. Vaikka se ei olisi edes totta, mutta siitä tulee.

Jos olet mies, joudut näkemään vaivaa.

Jos olet nainen, ei hätää; miehet rakastavat sinua jo nyt.

MINÄ VOIN RAKASTAA JA NAIDA SINUA AP!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot vielä nuori.

N28

Niin ne sanoi 5 vuotta aiemminkin. Koska saan sitten sanoa, että kukaan ei rakastunut minuun? Siinä vaiheessa, kun olen vanha ja ryppyinen eikä kukaan edes ihmettele asiaa? 

Ap

No mä olen suo yli 17 vuotta vanhempi, enkä koe tai halua sanoa tuollaista vieläkään ääneen, koska kuten edellä varositin sinuakin tullaisesta tulee vain itseään ruokkiva mantra.

Miksi et ennemmin yrittäisi keskittyä niihin asioihin, joille amhdollsiesti vielä voit ja pystyt sen sijaan,e ttä ryvet itsesäälissä ja uhriudut?

Kyllä minä näin noin 40 vuotiaana ikisinkkuna sanoa, että jollain lailla ymmärränkin rakkauden kaipuutasi. Mutta toisaalta kuullostat "vähän" kohtuuttomalta...

Vierailija kirjoitti:

Jos olet mies, joudut näkemään vaivaa.

Jos olet nainen, ei hätää; miehet rakastavat sinua jo nyt.

Eivät rakasta. Voi päästä täyttämään naisen paikkaa jonkun miehen elämässä hetkeksi tai pitemmäksi aikaa, mutta ei se mies välttämättä ole edes kiinnostunut kuka olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on. Kaikennäköiset ja tyyppiset ihmiset pariutuu, mutta jotenkin sen vain tiedostaa, että itse on sitä ainesta josta ei ole pariutumaan. Kun yksinkertaisesti puuttuu kaikki sellaiset ominaisuudet joita kumppanissa arvostetaan, niin on ihan turha elätellä mitään toiveita. Varmaan baarista saisi irtoseksiä jos tarpeeksi yrittäisi ja ramppaisi baareissa, mutta ei se mikään parisuhde ole ja kaiken lisäksi kaikki perustuisi humalan aiheuttamaan harkintakyvyn heikkenemiseen. Olisi sekin kai jotain.

Terveisin Naispelko28

Kyllä sä osaat olla rakastettava jos yrität. Miksi et ole hoidattanut päätäsi kuntoon niin että se olisi aitoa?

Varmaan osaisin olla, mutta eipä kukaan siihen ole mahdollisuutta antanut. Ei ole mitään sellaisia ominaisuuksia, että kukaan nainen haluaisi antaa edes mahdollisuuden. Juu, olen miespuolinen henkilö, mutta aika harvalle naiselle se pelkästään riittää siihen, että haluaisi tutustua. Pelkkä kallonkutistajalla käyminen ei tee minusta naisten silmissä yhtään sen haluttavampaa, ehkä kestäisin omia ajatuksiani ja itseäni paremmin, mutta ei se yksinäisyyttä mihinkään poistaisi. Paitsi jos sitten jollain ihmeellisellä tavalla se naispsykologi minuun ihastuisi, mutta sekin lienee kiellettyä.

Terveisin Naispelko28

Minä rakastan sinua ap ja eikö edes vanhempasi rakasta sinua?

No se on voi voi.

Enkä yhtään ihmettele. Itsesääli on pahin turn-off ihmisessä.