Milloin olisi mielestäsi paras aika saada lapsi, mikäli olisit tilanteessani?

Tein lapset ennen opiskelua, eli aika nuorena. Eipähän tule katkoja työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Tein lapset ennen opiskelua, eli aika nuorena. Eipähän tule katkoja työelämässä.

Minusta taas oli kivaa vaihtelua, kun lasten takia tuli vähän katkoja työelämään.

Pari vuotta valmistumisen jälkeen eli kun olet saanut jalan oven väliin työelämään. Itsellä toimi tosi hyvin. Ehdin työskennellä 3v valmistumisen jälkeen ja olin 30v kun esikoinen syntyi. Nyt ehdin taas työskennellä 3v ja toivottavasti toinen lapsi syntyy tänä vuonna (olen raskaana). Toki jos tietää että on hedelmällisyyttä alentavia tekijöitä tai jos arvelee haluavansa yli 2 lasta, voi olla hyvä aloittaa opintojen aikana. Täytyy myös olla realisti sen suhteen että lapsen yrittäminen voi viedä kuukaudesta pariin, kolmeen vuoteen. Muuten nauttisin ensin rauhassa opiskeluajan vapaudesta ja ekoista innostavista työvuosista. Kun työ alkaa olla hallussa, on helpompi alkaa yhdistää työtä ja perhe-elämää. Kerron siis edelleen vaan mikä toimi mulla. Toinen on parisuhteen kesto: ainakin pari vuotta yhdessä ennen lapsia (meillä taisi olla 4v).

Edellinen jatkaa vielä että katkot työelämään on minusta pelkkää plussaa. On luksusta voida muutaman vuoden välein pysähtyä miettimään miltä työ maistuu ja ajatella vähän muita asioita. 30-40v yhtä työputken? Ei kiitos.

Mä sain ekan ennen kandia, tokan ennen maisteria ja kolmannen työelämässä, ja oon sitä mieltä että (ainakin yliopisto-) opiskelu ja vauva on helppo yhdistää, vaikka haluais olla laittamatta lasta pienenä hoitoon. Työelämä on enemmän on-off -tyyppistä että joko töissä on tai sitten on kotona. Itse sain opintoja tehtyä kahden lapsen kanssa ihan hyvin, läsnäolopakkoja oli joo, mutta työelämä on pelkkää läsnäolopakkoa.

Mä luulen, että työn/uran puolesta elämäsi on aika hyvällä pohjalla saot lapsen sitten 9 kk päästä tai lähempänä neljääkymppiä. Toki jos todella toivot lasta niin en tarkoituksella jättäisi yrittämistä sinne 40 korville kun tosiaan se ei ole muuta kuin iso riski jäädä lapsettomaksi. Enemmän se on kai niinkus mieskivioistasi kiinni, kenestä on isäksi ja kenen kanssa tahdot jakaa vanhemmuuden. Silloin kun on hyvä tilaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein lapset ennen opiskelua, eli aika nuorena. Eipähän tule katkoja työelämässä.

Minusta taas oli kivaa vaihtelua, kun lasten takia tuli vähän katkoja työelämään.

Työantajan mielestäkin se oli varmaan superkivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein lapset ennen opiskelua, eli aika nuorena. Eipähän tule katkoja työelämässä.

Minusta taas oli kivaa vaihtelua, kun lasten takia tuli vähän katkoja työelämään.

Työantajan mielestäkin se oli varmaan superkivaa.

Omaa ainutkertaista elämää ei kannata elää toisten, kuten työnantajan ehdoilla. Harva työpaikka enää lupaa alaisilleen varmaa työpaikkaa ja hyvää ura- ja palkkakehitystä, joten sitä hullumpaa olisi jättää lapset tekemättä jotta työnantaja ei hermostuisi.

Valmistumisen jälkeen pari vuotta töissä ja lapsi sitten. Noin kolmekymppisenä olisi muutenkin hyvä aika lisääntyä, yleensä on vielä hedelmällinen ja ehtii halutessaan saada useammankin lapsen.

Entäpä jos et saakkaan lapsia ??

Riippuu montako lasta haluaa ja millaisia ikäeroja heille toivoo. Itse tosin tiesin että mulla on edessä varhaiset vaihdevuodet (kävin mittauttamassa amh:n kun meillä tätä suvussa esiintyy) niin ei ollut oikein muuta vaihtoehtoa kuin tehdä lapset nuorena. 35-vuotiaana iski mummotauti.