Teinilläni on inhottava ruotsin opettaja!
Sanakokeita aivan yllättäen, ilman mitään ennakkovaroituksia. Sama juttu läksyjen kanssa: yhtäkkiä aletaan menemään niitä järjestyksessä, oppilas kerrallaan. Käännöslauseita käsketään kääntämään taululle. Ei tuollainen ole mukavaa. Aion soittaa koulun rehtorille maanantaina. Lapseni on lukion 1. vuosikurssilla.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin oli meillä aikoinaan lukiossa + se, että sana- ja verbikokeista saadut pisteet laskettiin mukaan kurssikoepistemäärään. "God morgon/dag, mina unga damer och herrar! Idag börjar vi med ett ordförhör, så låt era kursböcker ännu vara i era väskor, var så vänliga!"
Teillä taisi sitten olla melkoiset maksimipistemäärät kurssikokeissa.
No, siellä 300-400 pisteen hujakoillahan se kurssista riippuen huiteli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna olisin onnellinen tilanteesta. Meillä oli sekä ruotsissa että saksassa aivan tampio opettaja. Joka ikinen oppitunti alkoi näillä sanoilla: "No, tota, aletaans sitten kääntämään sitä seuraavaa kappaletta itsekseen tai parin kanssa." Tehtäviä tehtiin omaan tahtiin, sitten sai käydä opettajan vastauskirjasta katsomassa ratkaisut. Joskus käytiin JO niitä vastauskirjasta tsekattuja tehtäviä läpi opettajan johdolla. "Ai, kun te osaatte jo niin hyvin nää jutut!" Tsiisus!
Yläaste vai lukio?
Lukio. Kolme vuotta sitä eukkoa otti kyllä aika ajoin lujille. Tämä oli siis ysäriluvulla. Ruotsin kirjoitin, koska se oli silloin vielä pakko kirjoittaa. Saksan jätin kirjoittamatta, sen tilalla kirjoitin ranskan. Minulla oli lyhyt matematiikka ja kaksi ylimääräistä vierasta kieltä. Eihän tuon "tason" opetus ollut mikään ongelma hyville oppilaille, mutta huonoille se oli suorastaan katastrofi. Uusintoja olikin monilla opiskelijoilla paljon. Valituksiakin hänestä tehtiin, mutta rehtori vain sanoi, että kyseinen lehtori on erittäin pidetty opettaja talossa. Niinpä niin.
Ei korppi korpin silmää puhkaise!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen tunnin jälkeen läksynä on kerrata koko kappale ja opetella sanasto ja opetettu kielioppisisältö. Tämä on ollut pelin henki jo ekalta lähtien. Laiskat tekee vaan ne tehtävät, jotka ope on erikseen käskenyt merkkaamaan.
p.s. sama koskee muitekin aineita: aina käsitelty kappale on läksynä.
Mutta jos sanakokeesta olisi ilmoitettu, myös ne laiskat olisivat opetelleet sanat. Näin kaikki oppivat paremmin, sillä joka tapauksessa jokaisesta kappaleesta on sanakoe jota ennen ne sanat opetellaan.
Noihin yllätyskokeisiin ei laiskat opettele vaikka tietää että semmoinen voi tulla vastaan
Oppimisen kannalta paras on ilmoittaa sanakokeista etukäteen, tätä ette voi kieltää mitenkään vaikka ennen tehtiinkin toisin
Totta. Tuo houkuttaa oppimaan, eikä aiheuta jatkuvaa stressiä oppilaille.
Vierailija kirjoitti:
Sinuna olisin onnellinen tilanteesta. Meillä oli sekä ruotsissa että saksassa aivan tampio opettaja. Joka ikinen oppitunti alkoi näillä sanoilla: "No, tota, aletaans sitten kääntämään sitä seuraavaa kappaletta itsekseen tai parin kanssa." Tehtäviä tehtiin omaan tahtiin, sitten sai käydä opettajan vastauskirjasta katsomassa ratkaisut. Joskus käytiin JO niitä vastauskirjasta tsekattuja tehtäviä läpi opettajan johdolla. "Ai, kun te osaatte jo niin hyvin nää jutut!" Tsiisus!
Pitikö sanakokeita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mun mielestä typerää pitää sanakokeita ilmoittamatta siitä etukäteen.
Useampi oppilas opettelee ne sanat jos sanakokeesta ilmoitetaan etukäteen ja senhän pitäisi olla opetuksen tavoite, ei lukiolaisten turha stressaaminen kun ei tiedä mikä on se deadline sanojen opetteluun.
Ehkei lukio ole oppilaalle se oikea paikka, jos ei ymmärrä, että jos sanat ovat läksynä seuraavaksi oppitunniksi niin se on se deadline. Läksy yleensä on seuraavaksi oppitunniksi, ellei toisin sanota.
Meille tuli aina vain tehtäviä läksyksi, ilman mainintaa kappaleen lukemisesta tai sanoista. Sitten jollain tunnilla uuden kappaleen käsittelyn alettua on sanakoe.
Luin tietysti kappaleen ja sanat, mutta ne eivät jää pelkästään lukemalla mieleen vaan ulkoa oppiakseni ne on pakko kirjoittaa ja ”päntätä” kunnolla. On turhauttavaa tehdä tämä ennen jokaista tuntia kun sanakokeita ei kuitenkaan sitten ole kuin ehkä kaksi kertaa kuussa
Se oppiminenhan siinä on se pointti. Miksi sinua turhautti se, että osasit sanat ja koe oli harvoin?
Meidän opettaja piti joka tunnin alussa sanakokeen edellisen kappaleen sanoista. Eipä jäänyt kokeeseen päntättävää. Hyvä opettaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko ruotsin opettaja olla muuta kuin inhottava :D
Aina ne jostain syystä on. Hakeutuuko siihen sitten tietyn tyyppiset ihmiset vai mikä mahtaa olla.
Kollegoina ovat ihan mukavia, mutta tunneilla kuulemma on aika kova kontrolli. Jännä juttu kyllä.
Jaa. Meillä oli yläasteen ruotsin opettaja kikattava nuorimies, joka virkkas ruotsin tunneilla. Ei mitään kontrollia ja auktoriteettia. Joskus epäilin saaneen virkansa, kun oli ainosta suomenruotsalaisesta perheestä meidän kylillä. Rikkaan kauppiaspariskunnan ainoa poika.
Mä olen aina tuota opettajaa syyttänyt, että mun ruotsi jäi silloin osaamatta. Lisäksi olen vielä Nya Vindar sukupolvea. ;)
No, kävin mä aikuisena sitten muutamat ruotsin vapaaehtoiset kurssit, että sain virkamieskokeen suoritettua ja pärjään kielellä työssäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna olisin onnellinen tilanteesta. Meillä oli sekä ruotsissa että saksassa aivan tampio opettaja. Joka ikinen oppitunti alkoi näillä sanoilla: "No, tota, aletaans sitten kääntämään sitä seuraavaa kappaletta itsekseen tai parin kanssa." Tehtäviä tehtiin omaan tahtiin, sitten sai käydä opettajan vastauskirjasta katsomassa ratkaisut. Joskus käytiin JO niitä vastauskirjasta tsekattuja tehtäviä läpi opettajan johdolla. "Ai, kun te osaatte jo niin hyvin nää jutut!" Tsiisus!
Pitikö sanakokeita?
Ei pitänyt, koska hän ei uskonut niihin. Ja kokeet olivat peruskoulun kielten kokeiden pituisia, ei niissä ollut edes kirjoitelmia. Muija oli niin laiska, ettei viitsinyt korjata niitä: liikaa työtä.
AP din son är bara lat, ingenting annat.
Javisst ta ett samtal till rektorn; då vet rektorn också hur din familj är .. och låter😳.
Lycka till ❣️
Vierailija kirjoitti:
Meilä oli saman tyyppinen opettaja, mutta hän oli myös hyvä. Piti porukan ruodussa. Tunneille ei yksinkertaisesti voinut mennä, jos ei ollut edes yrittänyt tehdä kotitehtäviä.
Totta. haiskahtaa että siellä on ope joka tekeekin hommaa palkkansa eteen eikä tyydy "opetussuunnitelman läpikäymiseen". Pitäkää kiinni siitä!
Osa oppilaista väittää aina, ettei kokeesta ole ilmoitettu etukäteen, vaikka asiasta olisi mainittu useaan kertaan. Eipä sitä paljoa kuule asioista, jos pitää nappeja korvilla ja kuuntelee musiikkia tai pelailee kännykällä. Luonnollisestikaan ap:n lapsi ei kuulu näihin.
Minulla oli yläasteella oikeasti inhottava ruotsin opettaja. Pieni kaupunki. Äitini ja tämä opettaja olivat tunteneet teininä ja olleet ihastuneita samaan poikaan. Tämä poika oli sitten ihastunut äitiini ensin ja siitä oli silloin tullut iso draama.
35v myöhemmin tämä ruotsin opettaja oli sen silloisen draamaa aiheuttaneen pojan kanssa naimisissa ja äitini siis isäni kanssa. Ollut jo 20v. Siitä huolimatta heti ensimmäisellä tunnilla opettaja alkoi nihkeään sävyyn kysellään, että minkäs niminen äiti minulla on. Ja koko yläasteen kohteli todella epäasiallisesti ja antoi huonoja numeroita, vaikka olisin tehnyt mitä.
Nykyisin lähinnä huvittaa. Silloin harmitti aika paljon.
Aika huono trolliavaus. Tuossa kuvitteellisessa tilanteessahan opettaja olisi kunnon vanhan liiton opettaja: tehokas ja tasapuolinen. HYVÄ opettaja.
Meillä teinillä oli ihan outo ope enkussa. Piti tunteja miten sattuu, teki itse huimia kokeita ja aika 45min. Tyyliin 10-15min kuuntelu, 4 sivua kirjoitettavaa ja A4 siinä normipräntillä luetun ymmärtämistä.
Kokeeseen hypättiin yllättäen esim. kpl kutosesta alaspäin. Oltiin siis kutosessa jo menossa ja tuli tieto, että muutaman päivän päästä koe 4-5 kappaleista. Kuitenkin siihen päälle niitä uusia tehtäviä koko ajan.
Ottaen huomioon, mitä lasten lukutaidosta kirjoitetaan, niin miten ne noista selviävät?
Samoin äikässä ja kielissä kaiken päälle kirjoja luettavaksi. Kun lukivat yläkoulussa ruotsiksi, enkuksi ja suomeksi romaaneita päällekkäin, ei meinannut oikein aika riittää. Kuitenkin muissakin aineissa kokeet pyörivät jatkuvasti ja vähän meni jo yötöiksikin aina, että kaikki ehti, mitä piti.