Anoppi kielsi osallistumasta äitienpäiväkahville
En tiedä ylireagoinko, mutta anoppini ilmoitti viime viikolla, että minä ja mieheni veljen puoliso, emme ole tervetulleita osallistumaan hänen äitienpäivä kahveillensa. Henkilökohtaisesti koin sen siten, että hän sulkee meidät perheen ulkopuolelle enkä pysty ymmärtämään miksi. Puolisoni veljineen keskustelivat äitinsä kanssa vielä perjantaina syytä miksi me puolisot emme saa osallistua, mutta hän ei antanut mitään syytä eikä tosin kutsunut meitä sittenkään.
Olisin halunnut osallistua, onhan hän kuitenkin mieheni äiti ja ollut yhteisessä elämässämme mukana 7 vuotta.
Oma äitini on poissa, joten vietin sitten yksin tämän äitienpäivän.
Loukkaannuinko ihan turhasta vai onko ihan yleistä, että äitienpäivä juhlitaan vain omien lasten kanssa?
Kommentit (63)
Ymmärrän hyvin närkästyksen, mutta ymmärrän myös että äiti haluaa viettää äitienpäivän poikansa (ja lastenlasten?) kanssa.
Toisella kerralla varmasti puolisotkin saavat olla taas mukana. Minusta tämä ei ole loukkaus millään lailla. Vaikka myönnän, että eihän tämä normaalia ole.
Minun isäni on kerran tehnyt saman asian. Halusi luokseen vain tyttönsä ja lapsenlapset. Alkuun olin närkästynyt päätöksestä, mutta isälleni oli todella tärkeää kerrankin viettää aikaa vain meidän kanssa isänpäivänä. Toivonkin että tajuat, että tämä voi olla anopillesi todella tärkeä päivä.
-15-
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:49"]
ehkä hän haluaa kerrankin juhlia vain omalla porukalla. Ilman ylimäätäisiä ihmisiä
[/quote]
Ikävä totuus on se, että se aika, kun omat penskat tulevat pyjamissaan sänkyyn laulamaan tarjottimella koulussa tehdyt kortit ja lautasella jäätelökakkua, on vain rajallinen. Ne lapset kasvavat, niistä tulee aikuisia ihmisiä, jotka valitsevat omat puolisonsa, kasvattavat omat lapsensa ja ovat itse siellä sängyssä omien tenaviensa lahjottavana. Ennen pitkää sinä olet se vanhempi, jonka sänkyyn ei lapset juokse laulaen, vaan tulevat perheineen kukka kädessään kahvipöytään.
Sitä se elämä on: hetken sinulla on tiivis perheyhteisö, josta sitten poikaset lentävät perustamaan omia perheitään ja liittämään sukuun uusia jäseniä. Se tiivis vanhempien ja lasten muodostama kommuuni on vain väliaikainen.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:59"]
Yksin vietät äitienpäivää, voi reppanaa. Ja huvittavinta tässä on, ettei sulla edes taida olla niitä lapsia. Aikuisen ihmisen pitää kyetä olemaan yksin. Mitähän, jos vähän reipastuisit ja hankkisit itsetunnon, niin ei tarvitsisi murehtia sitä, että joskus haluaa olla omien lastensa kanssa ilman niitä sukuun naituja?
[/quote]
Jollekin se sängyssä lahjottava äitikin on se pahamaineinen "sukuun naitu" ja suvun "ulkopuolinen".
Puolisoni tuli äsken äitinsä luota, mutta ei ainakaan hänen mukaansa äidillänsä ole ollut mitään erityistä kerrottavaa.
Enkä todellakaan ole aina puolisoni mukana kun hän näkee äitiänsä, joten heillä on myös usein vain äiti-poika tapaamisia.
Oma perheeni (ja appeni myös) ovat hyvin perhekeskeisiä ja meillä on aina kaikki olleet tervetulleita ja niin itsekin elän. Tällä kertaa oloni tuntuu hieman rannalle jätetyltä, mutta ehkäpä jonain päivänä selviää anoppini oikea syy :)
ap
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 19:06"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:59"]
Yksin vietät äitienpäivää, voi reppanaa. Ja huvittavinta tässä on, ettei sulla edes taida olla niitä lapsia. Aikuisen ihmisen pitää kyetä olemaan yksin. Mitähän, jos vähän reipastuisit ja hankkisit itsetunnon, niin ei tarvitsisi murehtia sitä, että joskus haluaa olla omien lastensa kanssa ilman niitä sukuun naituja?
[/quote]
Jollekin se sängyssä lahjottava äitikin on se pahamaineinen "sukuun naitu" ja suvun "ulkopuolinen".
[/quote]
Tai missä ikinä lahjotaankin, kahvipöydässä tai whateva~.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:59"]Ymmärrän hyvin närkästyksen, mutta ymmärrän myös että äiti haluaa viettää äitienpäivän poikansa (ja lastenlasten?) kanssa.
Toisella kerralla varmasti puolisotkin saavat olla taas mukana. Minusta tämä ei ole loukkaus millään lailla. Vaikka myönnän, että eihän tämä normaalia ole.
Minun isäni on kerran tehnyt saman asian. Halusi luokseen vain tyttönsä ja lapsenlapset. Alkuun olin närkästynyt päätöksestä, mutta isälleni oli todella tärkeää kerrankin viettää aikaa vain meidän kanssa isänpäivänä. Toivonkin että tajuat, että tämä voi olla anopillesi todella tärkeä päivä.
-15-
[/quote]
Kummallista siinäkin tapauksessa on että syytä ei voi tai vaivauduta kertomaan.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 19:05"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:49"]
ehkä hän haluaa kerrankin juhlia vain omalla porukalla. Ilman ylimäätäisiä ihmisiä
[/quote]
Ikävä totuus on se, että se aika, kun omat penskat tulevat pyjamissaan sänkyyn laulamaan tarjottimella koulussa tehdyt kortit ja lautasella jäätelökakkua, on vain rajallinen. Ne lapset kasvavat, niistä tulee aikuisia ihmisiä, jotka valitsevat omat puolisonsa, kasvattavat omat lapsensa ja ovat itse siellä sängyssä omien tenaviensa lahjottavana. Ennen pitkää sinä olet se vanhempi, jonka sänkyyn ei lapset juokse laulaen, vaan tulevat perheineen kukka kädessään kahvipöytään.
Sitä se elämä on: hetken sinulla on tiivis perheyhteisö, josta sitten poikaset lentävät perustamaan omia perheitään ja liittämään sukuun uusia jäseniä. Se tiivis vanhempien ja lasten muodostama kommuuni on vain väliaikainen.
[/quote]
Hyvää äitienpäivää!
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:59"]
Yksin vietät äitienpäivää, voi reppanaa. Ja huvittavinta tässä on, ettei sulla edes taida olla niitä lapsia. Aikuisen ihmisen pitää kyetä olemaan yksin. Mitähän, jos vähän reipastuisit ja hankkisit itsetunnon, niin ei tarvitsisi murehtia sitä, että joskus haluaa olla omien lastensa kanssa ilman niitä sukuun naituja?
[/quote]
En ole ap, mutta tosi ajattelematonta tekstiä. Minulla ei ole lapsia eikä ketään, ketä juhlia äitienpäivänä tai isänpäivänä. Ei ketään, kenen kanssa viettää joulua jne. Ja joo, kykenen olemaan yksin enkä ole vellonut tänään murheen alhossa. Mutta silti en voi kieltää, ettenkö tuntisi itseäni syrjäytyneeksi tietystä 'normaalista' elämänmenosta. Onneksi omat ystäväni ovat sinua hienovaraisempia.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 19:05"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:49"]
ehkä hän haluaa kerrankin juhlia vain omalla porukalla. Ilman ylimäätäisiä ihmisiä
[/quote]
Ikävä totuus on se, että se aika, kun omat penskat tulevat pyjamissaan sänkyyn laulamaan tarjottimella koulussa tehdyt kortit ja lautasella jäätelökakkua, on vain rajallinen. Ne lapset kasvavat, niistä tulee aikuisia ihmisiä, jotka valitsevat omat puolisonsa, kasvattavat omat lapsensa ja ovat itse siellä sängyssä omien tenaviensa lahjottavana. Ennen pitkää sinä olet se vanhempi, jonka sänkyyn ei lapset juokse laulaen, vaan tulevat perheineen kukka kädessään kahvipöytään.
Sitä se elämä on: hetken sinulla on tiivis perheyhteisö, josta sitten poikaset lentävät perustamaan omia perheitään ja liittämään sukuun uusia jäseniä. Se tiivis vanhempien ja lasten muodostama kommuuni on vain väliaikainen.
[/quote]
Myönnän itsekkin, että viime isänpäivä oli tähän mennessä upein isänpäivä ikinä. Silti toivon, että seuraavalla kerralla kaikkien miehet olisivat mukana.
-15-
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:46"]
Saa kai sitä edes äitienpäivää juhlia omien lasten kanssa, pakkoko miniöiden on joka paikkaan änkeä, vieras ihminen.
[/quote]
Ulkopuolelle sulkemalla pysyykin vieraana, jos ei ole kiinnostusta tutustua.
Mulla sama. Mutta olin vain onnellinen kun ei tarvinnut mennä :) ♡
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:59"]
Ymmärrän hyvin närkästyksen, mutta ymmärrän myös että äiti haluaa viettää äitienpäivän poikansa (ja lastenlasten?) kanssa. Toisella kerralla varmasti puolisotkin saavat olla taas mukana. Minusta tämä ei ole loukkaus millään lailla. Vaikka myönnän, että eihän tämä normaalia ole. Minun isäni on kerran tehnyt saman asian. Halusi luokseen vain tyttönsä ja lapsenlapset. Alkuun olin närkästynyt päätöksestä, mutta isälleni oli todella tärkeää kerrankin viettää aikaa vain meidän kanssa isänpäivänä. Toivonkin että tajuat, että tämä voi olla anopillesi todella tärkeä päivä. -15-
[/quote]
Minusta on tosi ikävää, että tervetulleeksi toivotetaan lapsi ja hänen lapsensa, mutta ei lainkaan puolisoa.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 19:10"]
Mulla sama. Mutta olin vain onnellinen kun ei tarvinnut mennä :) ♡
[/quote]
Samalla lailla mäkin ajattelisin.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 19:12"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:59"]
[/quote]
Minusta on tosi ikävää, että tervetulleeksi toivotetaan lapsi ja hänen lapsensa, mutta ei lainkaan puolisoa.
[/quote]
Puoliso/puolisot on/ovat kyllä erittäin tervetulluttervetulleet toisinapäivinä. Tämän päivän vierailun hän halusi pyhittää vain meille.
-15-
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:59"]Ymmärrän hyvin närkästyksen, mutta ymmärrän myös että äiti haluaa viettää äitienpäivän poikansa (ja lastenlasten?) kanssa.
Toisella kerralla varmasti puolisotkin saavat olla taas mukana. Minusta tämä ei ole loukkaus millään lailla. Vaikka myönnän, että eihän tämä normaalia ole.
Minun isäni on kerran tehnyt saman asian. Halusi luokseen vain tyttönsä ja lapsenlapset. Alkuun olin närkästynyt päätöksestä, mutta isälleni oli todella tärkeää kerrankin viettää aikaa vain meidän kanssa isänpäivänä. Toivonkin että tajuat, että tämä voi olla anopillesi todella tärkeä päivä.
-15-
[/quote]
Miksi sinun pappasi on oikeutettu saamaan lapsenlapset isänpäivänä? Millä oikeudella lasten isä suljetaan isänpäivänä pois?
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 19:19"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 19:12"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:59"]
[/quote]
Minusta on tosi ikävää, että tervetulleeksi toivotetaan lapsi ja hänen lapsensa, mutta ei lainkaan puolisoa.
[/quote]
Puoliso/puolisot on/ovat kyllä erittäin tervetulluttervetulleet toisinapäivinä. Tämän päivän vierailun hän halusi pyhittää vain meille.
-15-
[/quote]
Appivanhemmat on kyllä erittäin tervetulleita muina päivinä paitsi lasten/lastenlasten syntymäpäivinä.
Outoa on. Mä kävin lasten kanssa yksin anopilla ku mies töissä. Ja sain kahvitkin.
Yksin vietät äitienpäivää, voi reppanaa. Ja huvittavinta tässä on, ettei sulla edes taida olla niitä lapsia. Aikuisen ihmisen pitää kyetä olemaan yksin. Mitähän, jos vähän reipastuisit ja hankkisit itsetunnon, niin ei tarvitsisi murehtia sitä, että joskus haluaa olla omien lastensa kanssa ilman niitä sukuun naituja?