Ärsyttää joidenkin työkavereiden leuhkiminen lomamatkoillaan

Mitä hittoa, jos ihminen on onnellinen jostain asiasta niin siitä ei saisi puhua?

Sano niille, että sinua kalvaa kateus, niin puhuvat hiljempaa.

Eiköhän jokainen puhu siitä, mikä on itselle tärkeää. Työkavereitasi taas voi ärsyttää oma jatkuva paasauksesi lapsistasi tai koripalloharrastuksestasi.

Miksei sinulla ole varaa matkoihin vaikka kollegoillasi ilmeisesti on?

Samalla tavallahan jotkut puhuvat mökillä käymisestä kuinka ollaan nyt rakentamassa grillikatosta tai kunnostamassa laituria. Jotkut taas puhuvat jostain harrastuksestaan kun tähtäimessä on puolimaraton toukokuussa ja maraton kesän alussa. Joku taas kertoo kaiken lapsistaan.

Sitä se nyt vaan on, että ihmiset saattavat työpaikalla puhua muustakin kuin työstä. Tietysti avokonttorissa puhuminen voi joskus häiritä muutenkin, mutta siihen auttaa, kun laittaa kuulokkeet päähän.

Mitä kadehdittavaa siinä on, ettei viihdy kotonaan?

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 13:23"]Miksei sinulla ole varaa matkoihin vaikka kollegoillasi ilmeisesti on?
[/quote]
Sitä minäkin ihmettelin. Yleensä näissä kun on kyse siitä, että ap vain on itse päättänyt käyttää rahansa johonkin muuhun matkustamisen sijaan. Sitä nämä kateelliset usein ei huomaa ottaa huomioon, että heillä saattaa olla kotiteatterijärjestelmä kun taas työkaveri lähti niillä rahoilla reissuun.

En ikinä leuhki työpaikalla asioilla joita teen tai ostan, mutta minua häiritsee työkaverin tietty "valittu köyhyys". Hän on ollut vakituisissa täyspäivätöissä 20 vuotta, mutta ei ole ilmeisesti ikinä edes harkinnut omistusasumista. Todella huono rahankäyttäjä siis. Kaikki rahat koko ajan loppu. Tuntuu sitten välillä siltä, että olisin itse joku kroisos kun elän melko mukavasti häneen verrattuna. En haluaisi hänen tietävän, että ajan hienolla uudehkolla autolla. En haluaisi hänen tietävän ulkomaanmatkoista, joita teen vähintään yhden kunnollisen vuodessa. Kaikki lähtee kuitenkin siitä, että olen taitavampi rahankäyttäjä kuin hän. Nytkin ahdistaa kun olen ostamassa omaa asuntoa, enkä haluaisi hänen tietävän siitä.

Minua ei ärsytä, mutta kyllästyttää ja tylsistyttää puhua niistä junttihotelleista ja siitä paljonko suomalaisia ja ruotsalaisia oli samassa hotellista... ja säistä ja siitä paljonko viinaa tuli siellä juotua... Ja jostain päiväretkistä. Olisi mielenkiintoista kuulla juttua jostain tosi eksoottisesta ja itselleni oudosta, mutta minkään seiväsmatkan 60-luvulta tutut yksityiskohdat eivät enää jaksa vuodesta toiseen kuultuna kiinnostaa.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:01"]En ikinä leuhki työpaikalla asioilla joita teen tai ostan, mutta minua häiritsee työkaverin tietty "valittu köyhyys". Hän on ollut vakituisissa täyspäivätöissä 20 vuotta, mutta ei ole ilmeisesti ikinä edes harkinnut omistusasumista. Todella huono rahankäyttäjä siis. Kaikki rahat koko ajan loppu. Tuntuu sitten välillä siltä, että olisin itse joku kroisos kun elän melko mukavasti häneen verrattuna. En haluaisi hänen tietävän, että ajan hienolla uudehkolla autolla. En haluaisi hänen tietävän ulkomaanmatkoista, joita teen vähintään yhden kunnollisen vuodessa. Kaikki lähtee kuitenkin siitä, että olen taitavampi rahankäyttäjä kuin hän. Nytkin ahdistaa kun olen ostamassa omaa asuntoa, enkä haluaisi hänen tietävän siitä.
[/quote]

Tunnen tämän ihmistyypin. Eräs keskipalkkaisessa työssä myöskin noin 20 vuotta käynyt tuttu kertoo ostavansa vaatteensa kirpputorilta ja tekee numeroa siitä, ettei ole varaa käydä kampaamossa, matkoista puhumattakaan.

Tosin johonkin ne rahat kaiketi sitten menevät tai sitten tuo on lähinnä elämäntapa, ettei itselle mukamas ole varaa hankkia mitään ja jopa jonkun muun kampaamokäynnistäkin voi kommentoida "mulla ei ole varaa käydä kampaamossa".

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:13"]

 Tunnen tämän ihmistyypin. Eräs keskipalkkaisessa työssä myöskin noin 20 vuotta käynyt tuttu kertoo ostavansa vaatteensa kirpputorilta ja tekee numeroa siitä, ettei ole varaa käydä kampaamossa, matkoista puhumattakaan. Tosin johonkin ne rahat kaiketi sitten menevät tai sitten tuo on lähinnä elämäntapa, ettei itselle mukamas ole varaa hankkia mitään ja jopa jonkun muun kampaamokäynnistäkin voi kommentoida "mulla ei ole varaa käydä kampaamossa".

[/quote]

Näitä löytyy monelta työpaikalta. Yksi tunnusmerkki on se, että pummataan tämän tästä työkavereilta kymppi tai kaksi. Sitten maksetaan takaisin ja seuraavalla viikolla taas pummataan kymppi. Olisi ihan normaalia käytöstä jos oltaisiin spurguja tai oikeasti todella pienellä toimeentulolla olevia työttömiä. Munkin duunikaverilla on isompi palkka kuin mulla ja sillä oikeasti tulee toimeen. Inhottaa se asenne olla köyhä. Taustalla tietysti myös jotain ulosottosotkuja mitkä 100 % itse aiheutettuja. Henkilö, joka on tienannut säällistä palkkaa 20 vuotta yhtäjaksoisesti ei pitäisi olla köyhä. Hän on nyt siirtämässä tuota asennettaan lapsiinsa.

Joo, arvelinkin että kaltaisiasi kollegoita löytyy, joten olin ihan hissukseen, kun vasta lähdimme kolmannelle reissulle tämän vuoden aikana.

Mua ei ärsytä matkat, ärsyttää tapa millä jotkut nostavat omat tekemisensä jalustalle itsetietoiseen minäminä -tyyliin. Samasta asiasta voi puhua monella eri tavalla.