Äitipuoli
olen äitipuoli. Sellainen joka on tiiviisti osa lapsen elämää. Olen se joka käy lapsen kanssa harrastuksissa kun isä tai äiti ei kerkee. Olen se joka käy vanhempainilloissa, varttikeskusteluissa koska äiti ei kerkee ja isän mielestä se on äitien hommaa, kuskaa harrastuksiin ja kouluun, on mukana seurojen talkoissa, tapahtui nämä sitten äitin tai isän viikoilla.
Sitten tulee äitienpäivä. Olen näkymätön. En tietenkään ole lapsen äiti. En tiedä voinko edes olettaa että minua jotenki äitienpäivänä "muistettaisiin". Kuitenkin toivoin että edes mieheni olisi jotenkin minut tänään huomioinut. Ehkä olen vaan tyhmä...
Kommentit (7)
Allekirjoitan tämän täysin. Me elämme enemmän äidin arkea, kun biologinen äiti, joka ei ole läsnä / on etävanhempi. Me sitä arkea jaamme ja teemme.
et ole yksin.
Todella kurjaa ja ajattelematonta sinua kohtaan. Toivottavasti perheesikin tajuaisi törkeytensä.
Tsemppiä!
Ei se välttämättö johdu aina siitä, ttä on äitipuoli. Monien mielestä vaan koko äitienpäivähärdelli on niin teennäistä, ettei äidillekään sitä kiitosta tule.
No tuntuu noilla kahdella "isällä" ja "äidillä" olevan omakin vanhemmuus hukassa, tuskin osaavat arvostaa kenenkään muun vanhemmuutta yhtään sen enempää. Olet tärkeä aikuinen lapselle, eikä se vähennä yhtään biologisten vanhempien tärkeyttä.
Kiitos 2 ja 3. Viimeksi torstaina teki pahaa lapsen puolesta. Oli yhden harrastuksen kevätjuhla, äitin viikolla. Minua pyydettiin mennä (taas kerran) katsomaan esitystä, että lapsi tuntisi että joku on tullut hänen vuoksi. Isä töissä, äiti lähti työväenopiston kurssille. Itse peruin omat suunnitelmani ja sain kuvata esityksen, kun äiti niin kovasti halusi nähdä esityksen. Toivon että lapsi joku päivä muistaa kuka oli se joka osallistui hänen elämään.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 11:16"]
No tuntuu noilla kahdella "isällä" ja "äidillä" olevan omakin vanhemmuus hukassa, tuskin osaavat arvostaa kenenkään muun vanhemmuutta yhtään sen enempää. Olet tärkeä aikuinen lapselle, eikä se vähennä yhtään biologisten vanhempien tärkeyttä.
[/quote]
Isä on isä omilla viikoillaan, muuten tekee pitkiä työpäiviä saadakseen lyhyempiä päiviä lapsiviikoilla. Kun lapsella sitten tulee harrastuksien tai koulun kanssa jotain äitiviikoilla, isä harvoin pystyy auttaan. Äiti on vuorotyössä ja omat harrastukset vie paljon aikaa. Olen sitten varmaan alusta asti ottanut liian "suuren roolin", kun sitä voi nyt helposti käyttää, jopa äidin puolesta. Tarkoitus oli helpottaa isän elämää, olemalla läsnä lapsen elämässä, auttamalla tarha kuskaamisella, osallistumalla kaikenlaisiin kissanristijäisiin mitkä ei niin isää kiinnosta.
Jaksakaamme, kanssa sisarret!
Ap
Juuri näinhän se on. Eikä asiasta voi sanoa leimautumatta kateelliseksi tai katkeraksi. Meillä miehen lapsi asuu koko ajan, eikä hänen läsnäollessaan voi sanoa pahaa sanaa äidistä, "jotta hän saa itse muodostaa kuvan äidistä kasvaessaan". Se tarkoittaa käytännössä, ettei minua äitipuolena voi kiittää siitä, mitä olen äidin sijasta tehnyt ja ollut lapselle. Me äitipuolet olemme äidinpalvonnan kääntöpuoli.