Syy miksi syrjäydyin
Synnyin vuonna 92 alkoholisti perheeseen. Lapsuudesta muistan että vanhemmat riiteli paljon. Minut otettiin huostaan 14vuotiaana ja aloin käyttää kannabista ja alkoholia lastenkoti aikoina. Pääsin 18 täytettyäni pois laitoksesta ja mitään koulutusta en ole saanut käytyä. Tällä hetkellä elän itähelsingin lähiössä ja päivät kuuluu lähinnä ryypäten. Erilaiset olosuhteet on muilla ja paskan ympäristön takia syrjäydyin. Että haukkakaa vaan mua laiskaksi ynnä muuta. Mutta kaikilla ei ole samat lähtökohdat kun muilla. Ja masennukseeni en oo saanut muuta apua kun pillereitä.
Kommentit (56)
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 18:49"]
Voi helvetti!! Joku avautuu täällä paskasta elämästään ja vastaukseksi tulee vain "oma vikas", "mitäs käytät päihteitä" ja "kyllä MINULLAKIN oli paska lapsuus, mutta MINÄ sain elämäni kuntoon!". Ei kaikille ole niin helppoa kestää selvinpäin kurjaa elämäänsä.
Ja sinä, keski-ikäinen ämmä josta tuli kunnollinen veronmaksaja paskasta äidistä huolimatta, luuletko tosiaan että nykyään pääsee noin vain terapiaan?! Ei todellakaan, itse olen ollut mielenterveystoimiston asiakkaana jo pitkään, eikä terapiaan ole mitenkään mahdollista päästä sitä kautta. Pillereitä vain tyrkyttävät ja tuurilla pääsee ehkä kerran kuussa juttelemaan hoitajan kanssa, jos sitäkään.
Yritän itse parantaa elämääni masennuksesta, huonosta itsetunnosta ja sosiaalisten tilanteiden pelosta huolimatta, mutta en todellakaan vähättele ihmistä joka ei noin vain kykene ottamaan vastuuta elämästään kun siihen ei ole annettu mitään apua!
Itse en edes pysty käymään yksin lähikaupassa, saati sitten koulussa tai töissä, mutta olenkin niin onnekas että olen löytänyt kiltin ja ymmärtäväisen miehen itselleni. En todellakaan väitä että olisin yksin pystynyt "ottamaan vastuun elämästäni".
Minäkin juon ja poltan pilveä, koska en vain kestä jatkuvaa masennusta ja itseinhoa, johon ei saa mistään apua. Terapiaan ei ole varaa ja masennuslääkkeet vain pahentavat oloa. Yritän saada edes jotain aikaiseksi treenaamalla ja laittamalla ruokaa.
AP, pystytkö harrastamaan mitään? On aina parempi jos tuntee tekevänsä edes jotain oikein. Itsekin olen vain ollut kotona ja turruttanut päätäni, vähitellen olen kuitenkin yrittänyt kehittää itseäni edes vatsalihasliikkeitä tekemällä. Kaikkea hyvää sinulle AP, toivottavasti löydät onnesi.
[/quote]
Keskiajalla me olis ite päästetty susta ilmat pihalle.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 18:46"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 18:28"]Et tekstisi perusteella vaikuta heikkolahjaiselta. Kehitysvammaisetkin pystyvät saamaan itselleen ammatillisen koulutuksen, ja tuskin sentään kehitysvammainen olet? Jos narkkipiirit pitää vallassaan, niin hakeudu koulutukseen toiselle paikkakunnalle eri puolelle Suomea. Ihan varmasti pääset yhteiskuntaan vielä kiinni, jos vain itse haluat ja uskot itseesi. Kaikkien on pakko rakentaa oma elämänsä. Yksi miljoonasta saa kaiken tarjottimella. [/quote] Luuletko että kehitysvammaiset käyvät normaalia koulua? Eiköhän ne käy erityiskouluja ja niillä kehitysvammaiset pääse korkeintaan pullopojaksi kauppaan tai hyvin yksinkertaisin töihin. En ole itse narkkari mutta alkoholia käytän paljon... En läheskään jokapäivä tosin. Mutta fakta on se että mistää ei saa tukea ja työkkäristä tarjotaan lähinnä työkokeiluu sekä kuntouttavaa työtoimintaan. Muuten kiva mutta ei niistä saa palkkaa.
[/quote]
Varastaa ne ne panokset kuitenkin, ettei mitään väliä
Voi sua ap. =(
Uhrin osa on sellainen joka valitaan. Se on kaikessa paskamaisuudessaan myös turvallisempi osa, kuin selviytyjän osa. Selviytyjä joutuu ottamaan riskejä. Selviytyjä joutuu kestämään muutosta. Selviytyjä joutuu kohtaamaan itsensä. Uhri on turvassa omassa paskassa pienessä vankilassaan, suloisena lohtuna se, että hän on olosuhteiden uhri.
Ilman omaa syvää halua muuttua uhrista selviytyjäksi mikään muutos ei ole mahdollinen. Sekin on vain muiden hyväksyttävä, että jotkut näyttävät valitsevan sen oman vankilansa. Sekin on vapaata tahtoa.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 19:22"]
Voi sua ap. =(
http://www.vvary.fi/Hgin_sosiaaliohjaus_palvelupisteet.pdf
[/quote]
Ap, katso lähin paikka ja käy siellä.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 18:04"][quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 18:03"]Minulla on samanlaiset lähtökohdat mutta en silti ole alkanut käyttämään huumeita. Sisarukseni ovat kaikki päihdeongelmaisia ja yksi on päätynyt itsemurhaan. Saattaa kuulostaa karulta mutta en tunne sääliä heitä kohtaan jotka pilaavat elämänsä huumeilla tai alkoholilla. Suomessa on kuitenkin ilmainen koulutus ja jokainen voi parantaa elämäänsä opiskelemalla hyvään ammattiin, niin minä ainakin aion tehdä.
[/quote]
Luuletko että kaikki pystyy kouluja käymään? ap
[/quote]
Kyllä. Kaikki pystyy koulut käymään. T. Keskittymishäiriöinen dysfasia - nuori, joka haki merkonomin paperit ja päätyi toimistosihteeriksi valtion leipiin.
Koittakaa ihmiset ymmärtää ettei 30 sanan aloitukseen mahdu välttämättä koko ap:n kurja elämä.
-Mies XX
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 18:55"]
Itse jouduin juomaan, koska muuten ei saanut nukuttua mekkaloivien kusipää naapurien takia.
Se oli ainoa keino nukkua kunnolla. Alkoholi oli siis pienempi paha kuin krooninen väsymys.
Jotkut on pakotettu tekemään vääriä valintoja.
[/quote]
Ihan niin kuin tuossa ei oliis ollut muuta vaihtoehtoa. Rasittaa nämä ihmiset jotka syyttävät aina muita, kaikkea yhteiskunnan ja naapurin kissan väliltä, omista paskoista valinnoistaan ja jäävät rypemään kuvittelemassaan uhriasemassaan.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 18:09"]
Olisi minustakin voinut tulla syrjäytynyt alkoholisti. Alkoholiongelmaisia ja ainakin yksi selkeä alkoholistitapaus molemmilla puolilla sukua (suvusta löytyy myös yksi entinen narkkari). Toinen vanhemmistani ajottain alkoholiongelmainen/alkoholisti ja toinen meni vaan ihan sekaisin alkoholia juotuaan. Molemmilla myös jonkunasteisia mielenterveydenongelmia jotka heijastui kaikkeen. Ns. perhe-elämä oli ihan helvettiä, perhesuhteet täysin dysfunktionaalisia. Vanhempani ei olisi pitänyt yhtäkään lasta koskaan saada, vanhemmuus heillä täysin hukassa. Ulkoiset puitteet ja kulissit kuitenkin moitteettomassa kunnossa, rahaa oli millä mällätä. Mitään muuta ei sitten ollutkaan.
Itse päätin jo varhain tuota sekoilua katsoessani, että en koske alkoholiin enkä muihin päihteisiin. Tiedostin, että jos alan käyttää alkoholia/muita päihteitä, riski on erittäin suuri, että minustakin tulee alkoholisti. Olen ajatellut aina niin, että alkoholi ja päihteet ei tuo elämääni mitään niin suurta, että niitä käyttämällä kannattaisi riskeerata kaikki mitä minulla on. Terapian avulla tässä on selvitty, vaikkakin tietyt asiat tulee aina kulkemaan mukana erilaisina vaikeuksina ja haavoina sielussa.
[/quote]
Itse jouduin juomaan, koska muuten ei saanut nukuttua mekkaloivien kusipää naapurien takia.
Se oli ainoa keino nukkua kunnolla. Alkoholi oli siis pienempi paha kuin krooninen väsymys.
Jotkut on pakotettu tekemään vääriä valintoja.
[/quote]
Minä en pystynyt nukkumaan stressin ja unihäiriöiden takia. Aikani insomniasta kärsittyäni menin lääkäriin josta sain lääkkeet nukahtamiseen. Kaupasta hain kirjan cd-levyineen jossa opastetaan rentoutumista sekä mindfulnesia. Aloin liikkua säännöilisesti, noudattaa kirjan ohjeita unihygieniasta sekä tehdä eri harjoituksia kirjasta. Em. asiat ja lääkkeet auttoivat minua nukkumaan, ei tarvinnut käyttää alkoholia tai muitakaan päihteitä. Edes tuossa tilanteessa.
Mutta sen kannabiksen ja alkoholin aloittaminen oli omalla vastuullasi. Miksi ihmeessä aloitit ne, vaikka tiesit niiden haitat?
Tajuatko sinä, että sulla on myös vapaa tahto. Eli jos noin pystyt itseäsi analysoimaan pystyt myös itseäsi auttamaan ja nousta paremmaksi kuin lähtökohtasi ovat.
Jos arvostat tarpeeksi itseäsi ja elämääsi pystyt parempaan.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 17:54"]Mutta sen kannabiksen ja alkoholin aloittaminen oli omalla vastuullasi. Miksi ihmeessä aloitit ne, vaikka tiesit niiden haitat?
[/quote]
Siksi koska kukaan ei välittänyt minusta ja päihtellä oli helppo paeta todellisuutta.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 17:54"]Tajuatko sinä, että sulla on myös vapaa tahto. Eli jos noin pystyt itseäsi analysoimaan pystyt myös itseäsi auttamaan ja nousta paremmaksi kuin lähtökohtasi ovat.
Jos arvostat tarpeeksi itseäsi ja elämääsi pystyt parempaan.
[/quote]
Vapaatahto? Kun alkoholismikin on geeniperimässä? Ja heikkolahjaisena en pärjää kilpailuyhteiskunnassa.
Täällä on viisikympinen täti-ihminen, lähtöisin pienestä mökistä maalla. Äiti mielenterveysongelmainen jota kaikki perlkäsivät, sai raivokohtauksen milloin mistäkin syystä, joskus syyttä. Hakkasi, joi, otti minut mukaan ryyppyreissuille. Tukki mun ja poikaystävän sänkyyn myöhemmin. Yritti itsemurhaa toistuvasti, ainakin kerran hain vedestä ja toisen kerran oksennutin pillerit ulos mahasta.
Minusta tuli tolkku veronmaksaja. Hain ja sain terapian, otin vastuun itsestäni.
Teepä sinäkin niin.
Voit helposti vielä muuttaa suuntaa paremmaksi.
Minulla on samanlaiset lähtökohdat mutta en silti ole alkanut käyttämään huumeita. Sisarukseni ovat kaikki päihdeongelmaisia ja yksi on päätynyt itsemurhaan. Saattaa kuulostaa karulta mutta en tunne sääliä heitä kohtaan jotka pilaavat elämänsä huumeilla tai alkoholilla. Suomessa on kuitenkin ilmainen koulutus ja jokainen voi parantaa elämäänsä opiskelemalla hyvään ammattiin, niin minä ainakin aion tehdä.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 18:03"]Minulla on samanlaiset lähtökohdat mutta en silti ole alkanut käyttämään huumeita. Sisarukseni ovat kaikki päihdeongelmaisia ja yksi on päätynyt itsemurhaan. Saattaa kuulostaa karulta mutta en tunne sääliä heitä kohtaan jotka pilaavat elämänsä huumeilla tai alkoholilla. Suomessa on kuitenkin ilmainen koulutus ja jokainen voi parantaa elämäänsä opiskelemalla hyvään ammattiin, niin minä ainakin aion tehdä.
[/quote]
Luuletko että kaikki pystyy kouluja käymään? ap
Ensinnäkin, hienoa että kirjoitat noin järkevästi. Osaat analysoida mikä on johtanut tähän tilanteeseen. Ymmärrän myös tuon "pakoilun" päihteisiin, elämä on ollu raskasta kohdallasi. Ehdottaisin että koittaisit nyt hakeutua esim mielenterveystoimistoon tai johonkin nuorten kriisipalveluun. Josko sitä kautta saisit alun, ja pääsisit vaikka oppisopimuksella jonnekkin? Ei elämä ollut vielä tässä :) Älä luovuta, taistele!
Olisi hyvä kun pääsisit puhumaan noista vanhoista tapahtumista ja saisit läpikäytyä ne, silloin voisit jättää ne vähemmälle arvolle nykyisessä elämässäsi. Sitä ihmiset tarkoittaa
kun sanoo sinun olevan oman onnesi seppä. Sinulla on mahdollisuus tuosta vielä nousta!
Olisi minustakin voinut tulla syrjäytynyt alkoholisti. Alkoholiongelmaisia ja ainakin yksi selkeä alkoholistitapaus molemmilla puolilla sukua (suvusta löytyy myös yksi entinen narkkari). Toinen vanhemmistani ajottain alkoholiongelmainen/alkoholisti ja toinen meni vaan ihan sekaisin alkoholia juotuaan. Molemmilla myös jonkunasteisia mielenterveydenongelmia jotka heijastui kaikkeen. Ns. perhe-elämä oli ihan helvettiä, perhesuhteet täysin dysfunktionaalisia. Vanhempani ei olisi pitänyt yhtäkään lasta koskaan saada, vanhemmuus heillä täysin hukassa. Ulkoiset puitteet ja kulissit kuitenkin moitteettomassa kunnossa, rahaa oli millä mällätä. Mitään muuta ei sitten ollutkaan.
Itse päätin jo varhain tuota sekoilua katsoessani, että en koske alkoholiin enkä muihin päihteisiin. Tiedostin, että jos alan käyttää alkoholia/muita päihteitä, riski on erittäin suuri, että minustakin tulee alkoholisti. Olen ajatellut aina niin, että alkoholi ja päihteet ei tuo elämääni mitään niin suurta, että niitä käyttämällä kannattaisi riskeerata kaikki mitä minulla on. Terapian avulla tässä on selvitty, vaikkakin tietyt asiat tulee aina kulkemaan mukana erilaisina vaikeuksina ja haavoina sielussa.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 19:05"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 18:55"][quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 18:09"] Olisi minustakin voinut tulla syrjäytynyt alkoholisti. Alkoholiongelmaisia ja ainakin yksi selkeä alkoholistitapaus molemmilla puolilla sukua (suvusta löytyy myös yksi entinen narkkari). Toinen vanhemmistani ajottain alkoholiongelmainen/alkoholisti ja toinen meni vaan ihan sekaisin alkoholia juotuaan. Molemmilla myös jonkunasteisia mielenterveydenongelmia jotka heijastui kaikkeen. Ns. perhe-elämä oli ihan helvettiä, perhesuhteet täysin dysfunktionaalisia. Vanhempani ei olisi pitänyt yhtäkään lasta koskaan saada, vanhemmuus heillä täysin hukassa. Ulkoiset puitteet ja kulissit kuitenkin moitteettomassa kunnossa, rahaa oli millä mällätä. Mitään muuta ei sitten ollutkaan. Itse päätin jo varhain tuota sekoilua katsoessani, että en koske alkoholiin enkä muihin päihteisiin. Tiedostin, että jos alan käyttää alkoholia/muita päihteitä, riski on erittäin suuri, että minustakin tulee alkoholisti. Olen ajatellut aina niin, että alkoholi ja päihteet ei tuo elämääni mitään niin suurta, että niitä käyttämällä kannattaisi riskeerata kaikki mitä minulla on. Terapian avulla tässä on selvitty, vaikkakin tietyt asiat tulee aina kulkemaan mukana erilaisina vaikeuksina ja haavoina sielussa. [/quote] Itse jouduin juomaan, koska muuten ei saanut nukuttua mekkaloivien kusipää naapurien takia. Se oli ainoa keino nukkua kunnolla. Alkoholi oli siis pienempi paha kuin krooninen väsymys. Jotkut on pakotettu tekemään vääriä valintoja. [/quote] Mutta ei sitä alkoholia kukaan väkisin kurkkuusi kaatanut varmastikaan. Juomisen sijaan oisit voinut käydä vaikka hölkkälenkeillä tai kirjastossa tai oisit voinut lukea hyvän kirjan tai kuunnella musiikkia tqi opetella musisoimaan itse. Elämä on valintoja täynnä.
[/quote]
En siis nukkuisi vuosiin? Onks sulla mitään tolkkua päässä.