Lue keskustelun säännöt.
Seksuaalinen hyväksikäyttö. Voiko yht'äkkiä vain muistaa?
09.05.2015 |
Niin.
Muistan lapsuudestani tapauksen, että jollain ihmeellä satutin penikseni käydessäni vessassa. Aloin itkeä ja tulin pois vessasta kertomaan äidilleni, mitä on tapahtunut. Äiti lohdutti. Olisinko sitten pyytänyt puhaltamaan (kuten nyt monesti lapsi pyytää jos johonkin sattuu)... mutta sitten mietin, että ottiko äiti penikseni suuhunsa!
Olen aina muistanut tuon tapauksen ja jotenkin "miettinyt" että mitähän siinä tapahtui. Asia on jollakin tavalla vaivannut minua, vaikken ole sitä mitenkään aktiivisesti siis koskaan miettinyt. Jokunen vuosi sitten tämä ikäänkuin "kirkastui" mielessäni.
Olen lukenut, että tällaiset asiat voivat ikäänkuin kristallisoitua vasta aikuisena. Yht'äkkiä jokin aukeaa sisällä ja tajuaa kaiken.
Minulla on ollut vaikea suhde seksuaalisuuteeni, enkä ole koskaan pystynyt harrastamaan seksiä "huolettomasti". Voiko lapsuudenkokemukseni vaikuttaa tähän?
Onko aivan hullun kuuloinen teoria? Tutkitaanko lapsuuden traumoja takautuvasti jollain psykologisilla menetelmillä? Hypnoosi lienee huuhaata. Haluaisin tähän selvyyden.
Kommentit (8)
Voi muistaa ihan vain yhtäkkiä. Traumojen unohtaminen on ihmismielen suojakeino; kun asiaa on liian vaikea käsitellä, unohtaminen auttaa "selviämään". Jos asia vaivaa sinua, niin kannattaisi hakeutua terapeutin juttusille, hän voi auttaa sinua muistamaan, mitä oikeasti tapahtui ja käsittelemään asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhtautuisin tuohon HYVIN epäilevästi.
Olet vähän kuin Auerin lapset, jotka luulevat, että heitä on raiskattu taloyhtiön kuntosalilla.
Itselläni on käynyt niin, että seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan muistot on vasta myöhemmin palautuneet, samoin monet muut traumaattiset asiat, mutta minulla on PTSD. Joten se on mieleni tapa toimia. En kuitenkaan usko, että äitisi olisi ottanut pikkupoikansa peniksen suuhunsa. En hetkeäkään.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 16:19"]
Suhtautuisin tuohon HYVIN epäilevästi.
[/quote]
Niin minäkin, sillä mitään muuta vastaavaa muistoa minulla ei ole. Mutta jotenkin tuo mielikuva iski tajuntaani niin vahvasti jossakin vaiheessa kun "uskalsin" pysähtyä kelaamaan tapahtumia... miksi mieleni olisi kehittänyt tuollaisen itsekseen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 16:28"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 16:19"]
Suhtautuisin tuohon HYVIN epäilevästi.
[/quote]
Niin minäkin, sillä mitään muuta vastaavaa muistoa minulla ei ole. Mutta jotenkin tuo mielikuva iski tajuntaani niin vahvasti jossakin vaiheessa kun "uskalsin" pysähtyä kelaamaan tapahtumia... miksi mieleni olisi kehittänyt tuollaisen itsekseen.
Ap
[/quote]
Mieli kehittää vaikka mitä. Usko pois. Ehdottaisin että hakeudut terapiaan.
Tuli mieleen vaan kuuluisa Rind & al -tutkimus hyväksikäytöstä tuosta AP:n jutusta...
Ihmisille on helppo tulla juuri tuollaisia valemuistoja, että on hyväksikäytön uhri.