Lue keskustelun säännöt.
Mistä voimia erota? Mies on luuseri
09.05.2015 |
Olen jo toistamiseen naimisissa. Ensimmäinen avioero tuli reilu neljä vuotta sitten silloisen aviomieheni lähdettyä toisen naisen matkaan. Tästä liitosta meillä on kolme lasta. Tapasimme jo 16-vuotiaina ja eka lapsi syntyi 19-vuotiaana. Naimisiin mentiin 20-vuotiaina.
Eron jälkeen olin jonkinlaisessa paniikissa ja mulla oli sairaan suuri pelko siitä etten koskaan löydä uutta kumppania ts. Kukaan ei koskaan enää huolisi minua. Tapailin useita miehiä ja olin jopa melko kevytkenkäinenkin. Oltuani puolisen vuotta yksin tapasin nykyisen aviomieheni. Rakastuimme palavasti toisiimme ja hän muutti luoksen reilun viikon seurustelun jälkeen( sairasta mutta silloin se tuntui oikealta) AsUihan hän äitinsä asunnossa joka oli juuri palannut Suomeen asuttuaan muutaman vuoden ulkomailla. Puolentoista vuoden jälkeen alkoivat ongelmat. Hän jätti menemättä töihin ja alkoi juomaan. Jäi muutaman päivän putki päälle. Hän jäi työttömäksi eikä kertonut mulle vaan esitti aamuisin lähtevänsä töihin.. Kyllähän se totuus paljastui aika äkkiä. Minä jatkoin suhdetta kun yksin jäämisen pelko oli niin voimakas. Mies sai töitä mut hänet irtisanottiin koeajalla. Minä suostuin naimisiin kesällä 2014 luulin että se pelastaisi suhteemme.. Nyt mieheni on ollut reilu vuoden työttömänä ja saa peruspäivärahaa eli sen 524,50€ käteen kuussa. Tämä tarkoittaa että minä olen maksanut kaiken toki hän antaa rahaa ruokaan mutta siitäkin summasta ostetaan tupakat ja viikonloppukaljat ja vaatteet yms hänelle. Maksoin jopa etelänmatkan hänelle kun halusimme lähteä naimisiinmenon jälkeen matkoille. Palkkani riittää juuri ja juuri elämiseen aina kun on jotain ekstraa pitänyt maksaa ( autohuollon esim) olen joutunut vinguttaa luottokorttia. Toki olen joutunut maksamaan myös ruokia ja bensaa luottokortilla. Miehellä on mennyt luottotiedot vuosia sitten. Minulla on tunne että mieheni on tyytyväinen tilanteeseemme. Hän sanoo hakeneensa töitä mutta todellisuudessa hän viettää päivät pelaten ja netissä surffaillen. Hänellä ei ole harrastuksia eikä omia kavereita. Olen vasta nyt havahtunut siihen että ihan kaikki miehessäni on alkanut ärsyttämään minua. En näe enää mitään hyviä puolia hänessä vaikka tiedän että niitäkin on. Hän esim siivoaa kotona ja laittaa usein ruoan. Minusta vaan tuntuu että hän elää siivelläni ja käyttää minua hyväkseen. Luojan kiitos teimme avioehtosopimuksen. Tilanteemme on johtanut siihen ettemme harrasta seksiä enää ollenkaan. Muuta läheisyyttä kyllä on mutta tällä hetkellä tupakanmakuiset pusut lähinnä vaan ärsyttää minua. Kaikista eniten soimaan itseäni kun olen ollut niin sinisilmäinen ja antanut tämän kaiken tapahtua. Nyt tunnen erittäin voimakkaasti että ainoa vaihtoehto on erota, mutta syyllisyydentunne estää minua. Miten mieheni kävisi siinä tapauksessa? Hänellä ei olisi mitään. Tiedän etten voi jatkaa suhteessa ainoastaan siksi mutta mistä saisin voimia erota?
Pilkkaajat älkää vaivautuiko vastaamaan.
Suuret kiitokset jo etukäteen!
nim. Liian kiltti
Kommentit (29)
Jos miehesi VALEHTELEE JA VARASTAA, niin tarviiko vielä miettiä? Voisin vielä ymmärtää jonkun hyväluonteisen rassukan paapomisen, mutta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö nyt kannattaisi ekana mennä terapiaan ja ukko vaikka yksin sinne juttelemaan. Mielestäni ei ole täysin menetetty tapaus jos sentään jotain tekee. Tuo valehtelu sun muu voi johtua siitä että häpeää tilannettaan ja tietää että sinä olet pohtinut eroa. Yrittää näin saada sinut vielä jäämään kun ei muuta enää keksi. Voimia sinne
Ap, tarvitset siis apua oikean päätöksen tekoon. Sinun täytyy vahvistua, ja ainoa joka pystyt sen tekemään olet sinä itse. Hanki apua keskusteluterapiasta, yhdessä tai yksin. Erota teidän täytyy, kysymys on ainoastaan milloin itse olet siihen valmis.
Jospa miestä ei kiinnosta elättää Ap:n katrasta? Aika harvaa kiinnostaa toisten lasten elättäminen.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 10:46"]
Ap, tarvitset siis apua oikean päätöksen tekoon. Sinun täytyy vahvistua, ja ainoa joka pystyt sen tekemään olet sinä itse. Hanki apua keskusteluterapiasta, yhdessä tai yksin. Erota teidän täytyy, kysymys on ainoastaan milloin itse olet siihen valmis.
[/quote]
Annatko saman ohjeen kaikille miehille, jos nainen on työttömänä?
Ämmä pihalle ja voimia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olin nuorempana vähän samankaltainen, äidin rooli oli vahvasti läsnä. Harkitsin eroa silloisesta miehestä, mutta en raskinut erota koska ajattelin, että miten hän pärjää ilman minua.
Siinä kävikin niin, että mies jätti minut. Olin niin tyhmä! Elätin ja annoin kaikkeni, kun kuvittelin että mies ei pärjää ilman minua.
Aloittajalle suosittelen itsenäistymistä ennenkuin mies vie sinunkin luottotiedot.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 10:52"][quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 10:46"]
Ap, tarvitset siis apua oikean päätöksen tekoon. Sinun täytyy vahvistua, ja ainoa joka pystyt sen tekemään olet sinä itse. Hanki apua keskusteluterapiasta, yhdessä tai yksin. Erota teidän täytyy, kysymys on ainoastaan milloin itse olet siihen valmis.
[/quote]
Annatko saman ohjeen kaikille miehille, jos nainen on työttömänä?
Ämmä pihalle ja voimia?
[/quote]
Ei taida työttömyys tässä tapauksessa olla ainoa ongelma (luitko edes ap:n tekstin?).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostipas tutulta. Meillä tosin oli se ero että mies oli käyttänyt jo pidemmän aikaa huumeita. (tietämättäni). Minä elätin, tein ruuat, hoidin yhteisen vauvan, maksoin vuokran. Pitkään eroa harkinneena ja sitä monta kertaa yrittäneenä olin jo aivan loppu. En päässyt muuttamaan pois. Miehellä oli niin vahva ote musta. yksi päivä silmäni aukaisi jokin. Otin puhelimen käteen ja soitin lastensuojeluun mieheni ollessa poissa kotoa. Pyysin apua, en pääse tästä talosta pois, mutta lapseni ei tässä ympäristössä kasva. Tantat tulivat ja hakivat turvakotiin, nyt meillä tytön kanssa ihana uusi elämä. Miestä ei lapsi kiinnosta, niinkuin ei koskaan ollut kiinnostanutkaan. Minä olin vain rahapankki, helposti hyvälsikäytettävissä. Nykyään olen huora. Siis exäni sanoin ;-)
Lisättäköön vielä ettei työttömyys ole ainoa ongelmamme. Hän valehtelee jatkuvasti minulle esim terveydentilastaan, milloin on keuhkoahtaumatauti, reumaa, nivelrikkoa ym ja vei jopa mummolta saamani kultakorut( sai niistä vähän vajaa 1000€) koruja en saanut takaisin.
Toki mieskin voi olla työtön mutta saisipa hän edes ansiosidonnaista, mutta eikun liiton maksut jätettiin maksamatta..
Suurin ongelma lienee se tosiasia, että hän on täysin tyytyväinen tilanteeseen, ei edes hae töitä. Ikänsä tehnyt siivojan hommia ja nyt on sitä mieltä, että on parempi olla kotona ja saada peruspvrahaa kun ahertaa matalalla siivojan palkalla.
Samassa tilanteessa oleville ja muille kiitos tsemppauksesta!
ap