Miksi julkisen puolen maksamat palkat ovat verollisia?

Olisko yhteiskunta demokratiapohjalla toimiva?

Ei siitä nyt niin kauheita kustannuksia synny. Suurin osa ansiotuloverotuksesta on tietoteknisesti automatisoitua. Toisaalta henkilöverotus on aika monimutkainen ja laaja kokonaisuus. Usein ansiotulon lisäksi on muita tuloja ja kasapäin erilaisia vähennyksiä. Lopullinen vero on aina yksilöllinen ja tapauskohtainen, joten sitä ei juurikaan yksinkertaista esim. ennakonpidätyksen suuruisen palkanosan kutistaminen bruttopalkasta. Lopullinen verotus on silti verovuoden kaikkien tapahtumien määräämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haaaahahahahhaaaas

Siis mitä? Apn pointti on ihan hyvä, kaikki turha rahansiirtely maksaa meille kaikille.

Ööh, voisitko valaista tätä väitettä ihan esimerkin voimalla?

Julkinen työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa. Tästä palkasta kerätään veroa ja oletettavasti tälle keräämiselle on jokin kustannus. Yksityisellä puolella on tehty laskelmia paljonko maksaa esimerkiksi laskun tekeminen, joten oletan myös verottajan toimilla olevan omat kustannuksensa. Mikäli julkisen puolen työntekijä ei maksaisi veroa, niin pääsisikö Verottaja helpommalla ja pienemmillä kokonaiskuluilla?

Toisaalta kun moni Verotajan toimi automatisoitu ja riippumatta tulojen suuruudesta aikuiselle ihmiselle tehdään verotuspäätös, niin voi hyvin olla ettei ap:n olettamaa säästöä synny. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haaaahahahahhaaaas

Siis mitä? Apn pointti on ihan hyvä, kaikki turha rahansiirtely maksaa meille kaikille.

Ööh, voisitko valaista tätä väitettä ihan esimerkin voimalla?

Julkinen työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa. Tästä palkasta kerätään veroa ja oletettavasti tälle keräämiselle on jokin kustannus. Yksityisellä puolella on tehty laskelmia paljonko maksaa esimerkiksi laskun tekeminen, joten oletan myös verottajan toimilla olevan omat kustannuksensa. Mikäli julkisen puolen työntekijä ei maksaisi veroa, niin pääsisikö Verottaja helpommalla ja pienemmillä kokonaiskuluilla?

Toisaalta kun moni Verotajan toimi automatisoitu ja riippumatta tulojen suuruudesta aikuiselle ihmiselle tehdään verotuspäätös, niin voi hyvin olla ettei ap:n olettamaa säästöä synny. 

Vaikka julkisia toimintoja automatisoidaan niin sama viranhaltijaporukka siellä löhöää nahkatuoleissa kampaviineri suussa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka julkisia toimintoja automatisoidaan niin sama viranhaltijaporukka siellä löhöää nahkatuoleissa kampaviineri suussa.

Uskotko aidosti, että julkisella on paljonkin ihmisiä työllistettynä huvin vuoksi? Kouluissa pari opettajaa ylimääräisenä, sairaaloissa osastoja taudeille joita ei ole, lumenauraajat odottelee lunta suurimman osan vuodesta jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäis aika rumalta jos vain yksityinen sektori maksaisi veroja.

Totuus on välillä rumaa.

Julkisen sektorin työntekijöiden maksamien verojen voi ajatella kiertävän (kuluvan) kehää kansantaloudessa.

Uutta jaettavaa niistä ei tule, kärjistäen sitä tulee vain yksityisen sektorin (ns. kumiankkabisnes) nettoveronmaksajilta.

Edelleen kärjistäen julkisen sektorin palkan netto-osuus, verot että lisäkulut kerätään yksityiseltä sektorilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka julkisia toimintoja automatisoidaan niin sama viranhaltijaporukka siellä löhöää nahkatuoleissa kampaviineri suussa.

Uskotko aidosti, että julkisella on paljonkin ihmisiä työllistettynä huvin vuoksi? Kouluissa pari opettajaa ylimääräisenä, sairaaloissa osastoja taudeille joita ei ole, lumenauraajat odottelee lunta suurimman osan vuodesta jne.

Kunnallisen puolen ylimääräiset työntekijät löytyvät pääasiassa keskushallinnon alaisuudesta. Kaupunginjohtajalla saattaa olla armeija työntekijöitä "avustamassa". Joissakin kaupungeissa maksetaan jopa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle parin tonnin palkkaa siitä että käy vetämässä muutaman kokouksen kuukaudessa. Kyllä niitä tosin löytyy esimerkiksi kouluissakin vaikka ne eivät ole opettajia tai avustajia. Nimike saattaa olla esimerkiksi kouluisäntä ja työtehtävä on istua toimistossa kuuntelemassa radioa.

Miksi julkisen puolen töistä pitää saada sama palkka kuin yksityiseltä puolelta? Julkisella puolella kaikki maksetaan veroista joita tulee vain yksityiseltä puolelta

Vierailija kirjoitti:

Kannatetaan ja samalla kaikki valtion maksamat etuudet myös verottomiksi.

Sellaisessa ei ainakaan ole mitään järkeä että työttömyyskorvauksesta, omaishoidon tuesta tai esimerkiksi palkkatuesta peritään veroa. Näissä tapauksessa tarkoituksena taitaa olla pelkkä silmänkääntötemppu, jolla pyritään saamaan tuki vaikuttamaan todellista suuremmalta.

Kuvitteleeko täällä joku, että työntekijöitä ei siirry julkisen ja yksityisen sektorin väliä?

Jos julkisen sektorin palkkoja ei verotettaisi, alkaisi yksityiselle siirryttäessä vuoden verokertymä nollasta jolloin veroprosentti jäisi alhaiseksi. Kannustaisi jatkuvaan työpaikan vaihtoon sektorilta toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haaaahahahahhaaaas

Siis mitä? Apn pointti on ihan hyvä, kaikki turha rahansiirtely maksaa meille kaikille.

Ööh, voisitko valaista tätä väitettä ihan esimerkin voimalla?

Julkinen työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa. Tästä palkasta kerätään veroa ja oletettavasti tälle keräämiselle on jokin kustannus. Yksityisellä puolella on tehty laskelmia paljonko maksaa esimerkiksi laskun tekeminen, joten oletan myös verottajan toimilla olevan omat kustannuksensa. Mikäli julkisen puolen työntekijä ei maksaisi veroa, niin pääsisikö Verottaja helpommalla ja pienemmillä kokonaiskuluilla?

Toisaalta kun moni Verotajan toimi automatisoitu ja riippumatta tulojen suuruudesta aikuiselle ihmiselle tehdään verotuspäätös, niin voi hyvin olla ettei ap:n olettamaa säästöä synny. 

Kerro nyt sitten esimerkeillä se, että miten saamme kustannustehokkaasti selville kunkin julkisen puolen työntekijän henkilökohtaisen veron määrä, jotta tiedämme kuinka paljon kenenltäkin jätetään keräämättä sitä veroa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haaaahahahahhaaaas

Siis mitä? Apn pointti on ihan hyvä, kaikki turha rahansiirtely maksaa meille kaikille.

Ööh, voisitko valaista tätä väitettä ihan esimerkin voimalla?

Julkinen työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa. Tästä palkasta kerätään veroa ja oletettavasti tälle keräämiselle on jokin kustannus. Yksityisellä puolella on tehty laskelmia paljonko maksaa esimerkiksi laskun tekeminen, joten oletan myös verottajan toimilla olevan omat kustannuksensa. Mikäli julkisen puolen työntekijä ei maksaisi veroa, niin pääsisikö Verottaja helpommalla ja pienemmillä kokonaiskuluilla?

Toisaalta kun moni Verotajan toimi automatisoitu ja riippumatta tulojen suuruudesta aikuiselle ihmiselle tehdään verotuspäätös, niin voi hyvin olla ettei ap:n olettamaa säästöä synny. 

Kerro nyt sitten esimerkeillä se, että miten saamme kustannustehokkaasti selville kunkin julkisen puolen työntekijän henkilökohtaisen veron määrä, jotta tiedämme kuinka paljon kenenltäkin jätetään keräämättä sitä veroa?

Siten, että samalla nykyisellä bruttopalkalla saisi saman verottoman palkan. Jokainen tietysti maksaisi pääomatuloistaan veroa ihan normaalisti, riippumatta työnantajastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haaaahahahahhaaaas

Siis mitä? Apn pointti on ihan hyvä, kaikki turha rahansiirtely maksaa meille kaikille.

Ööh, voisitko valaista tätä väitettä ihan esimerkin voimalla?

Julkinen työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa. Tästä palkasta kerätään veroa ja oletettavasti tälle keräämiselle on jokin kustannus. Yksityisellä puolella on tehty laskelmia paljonko maksaa esimerkiksi laskun tekeminen, joten oletan myös verottajan toimilla olevan omat kustannuksensa. Mikäli julkisen puolen työntekijä ei maksaisi veroa, niin pääsisikö Verottaja helpommalla ja pienemmillä kokonaiskuluilla?

Toisaalta kun moni Verotajan toimi automatisoitu ja riippumatta tulojen suuruudesta aikuiselle ihmiselle tehdään verotuspäätös, niin voi hyvin olla ettei ap:n olettamaa säästöä synny. 

Kerro nyt sitten esimerkeillä se, että miten saamme kustannustehokkaasti selville kunkin julkisen puolen työntekijän henkilökohtaisen veron määrä, jotta tiedämme kuinka paljon kenenltäkin jätetään keräämättä sitä veroa?

Siten, että samalla nykyisellä bruttopalkalla saisi saman verottoman palkan. Jokainen tietysti maksaisi pääomatuloistaan veroa ihan normaalisti, riippumatta työnantajastaan.

Mutta sehän pitää joka tapauksessa laskea ihan samalla tavalla kuin nytkin ja joka tapauksessa siitä otetaan ennakonpidätys. Eli käytännön ero olisi ainoastaan se, että palkkakuitista puuttuu ennakonpidätysrivi. 

Eiköhän syy ole ihan se, että ei tarvitsisi tehdä kahta eri tes-palkkataulukkoa. Samoja töitä kun tehdään sekä julkisella että yksityisellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haaaahahahahhaaaas

Siis mitä? Apn pointti on ihan hyvä, kaikki turha rahansiirtely maksaa meille kaikille.

Ööh, voisitko valaista tätä väitettä ihan esimerkin voimalla?

Julkinen työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa. Tästä palkasta kerätään veroa ja oletettavasti tälle keräämiselle on jokin kustannus. Yksityisellä puolella on tehty laskelmia paljonko maksaa esimerkiksi laskun tekeminen, joten oletan myös verottajan toimilla olevan omat kustannuksensa. Mikäli julkisen puolen työntekijä ei maksaisi veroa, niin pääsisikö Verottaja helpommalla ja pienemmillä kokonaiskuluilla?

Toisaalta kun moni Verotajan toimi automatisoitu ja riippumatta tulojen suuruudesta aikuiselle ihmiselle tehdään verotuspäätös, niin voi hyvin olla ettei ap:n olettamaa säästöä synny. 

Kerro nyt sitten esimerkeillä se, että miten saamme kustannustehokkaasti selville kunkin julkisen puolen työntekijän henkilökohtaisen veron määrä, jotta tiedämme kuinka paljon kenenltäkin jätetään keräämättä sitä veroa?

Siten, että samalla nykyisellä bruttopalkalla saisi saman verottoman palkan. Jokainen tietysti maksaisi pääomatuloistaan veroa ihan normaalisti, riippumatta työnantajastaan.

Mutta sehän pitää joka tapauksessa laskea ihan samalla tavalla kuin nytkin ja joka tapauksessa siitä otetaan ennakonpidätys. Eli käytännön ero olisi ainoastaan se, että palkkakuitista puuttuu ennakonpidätysrivi. 

Säästö tulisi rahan turhan kierrättämisen vähentymisestä: Kun työntekijöiden palkat ovat nettomääräisiä eli pienempiä kuin nykyisin (vaikka käteen tuleva rahamäärä ei pienene), työnantaja tarvitsee vähemmän rahaa niiden maksamiseen. Tällöin budjetteja voidaan pienentää ja säästöä syntyy. Lisäksi verottajan työmäärä vähenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haaaahahahahhaaaas

Siis mitä? Apn pointti on ihan hyvä, kaikki turha rahansiirtely maksaa meille kaikille.

Ööh, voisitko valaista tätä väitettä ihan esimerkin voimalla?

Julkinen työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa. Tästä palkasta kerätään veroa ja oletettavasti tälle keräämiselle on jokin kustannus. Yksityisellä puolella on tehty laskelmia paljonko maksaa esimerkiksi laskun tekeminen, joten oletan myös verottajan toimilla olevan omat kustannuksensa. Mikäli julkisen puolen työntekijä ei maksaisi veroa, niin pääsisikö Verottaja helpommalla ja pienemmillä kokonaiskuluilla?

Toisaalta kun moni Verotajan toimi automatisoitu ja riippumatta tulojen suuruudesta aikuiselle ihmiselle tehdään verotuspäätös, niin voi hyvin olla ettei ap:n olettamaa säästöä synny. 

Kerro nyt sitten esimerkeillä se, että miten saamme kustannustehokkaasti selville kunkin julkisen puolen työntekijän henkilökohtaisen veron määrä, jotta tiedämme kuinka paljon kenenltäkin jätetään keräämättä sitä veroa?

Siten, että samalla nykyisellä bruttopalkalla saisi saman verottoman palkan. Jokainen tietysti maksaisi pääomatuloistaan veroa ihan normaalisti, riippumatta työnantajastaan.

Mutta sehän pitää joka tapauksessa laskea ihan samalla tavalla kuin nytkin ja joka tapauksessa siitä otetaan ennakonpidätys. Eli käytännön ero olisi ainoastaan se, että palkkakuitista puuttuu ennakonpidätysrivi. 

Säästö tulisi rahan turhan kierrättämisen vähentymisestä: Kun työntekijöiden palkat ovat nettomääräisiä eli pienempiä kuin nykyisin (vaikka käteen tuleva rahamäärä ei pienene), työnantaja tarvitsee vähemmän rahaa niiden maksamiseen. Tällöin budjetteja voidaan pienentää ja säästöä syntyy. Lisäksi verottajan työmäärä vähenee.

Ihan käsittämätöntä kuinka pihalla ihmiset ovat verohallinnon toiminnasta. Henkilöverotus koskee meitä kaikkia ja perusasiat kuuluvat ihan kansalaistaitohin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haaaahahahahhaaaas

Siis mitä? Apn pointti on ihan hyvä, kaikki turha rahansiirtely maksaa meille kaikille.

Ööh, voisitko valaista tätä väitettä ihan esimerkin voimalla?

Julkinen työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa. Tästä palkasta kerätään veroa ja oletettavasti tälle keräämiselle on jokin kustannus. Yksityisellä puolella on tehty laskelmia paljonko maksaa esimerkiksi laskun tekeminen, joten oletan myös verottajan toimilla olevan omat kustannuksensa. Mikäli julkisen puolen työntekijä ei maksaisi veroa, niin pääsisikö Verottaja helpommalla ja pienemmillä kokonaiskuluilla?

Toisaalta kun moni Verotajan toimi automatisoitu ja riippumatta tulojen suuruudesta aikuiselle ihmiselle tehdään verotuspäätös, niin voi hyvin olla ettei ap:n olettamaa säästöä synny. 

Kerro nyt sitten esimerkeillä se, että miten saamme kustannustehokkaasti selville kunkin julkisen puolen työntekijän henkilökohtaisen veron määrä, jotta tiedämme kuinka paljon kenenltäkin jätetään keräämättä sitä veroa?

Siten, että samalla nykyisellä bruttopalkalla saisi saman verottoman palkan. Jokainen tietysti maksaisi pääomatuloistaan veroa ihan normaalisti, riippumatta työnantajastaan.

Mutta sehän pitää joka tapauksessa laskea ihan samalla tavalla kuin nytkin ja joka tapauksessa siitä otetaan ennakonpidätys. Eli käytännön ero olisi ainoastaan se, että palkkakuitista puuttuu ennakonpidätysrivi. 

Säästö tulisi rahan turhan kierrättämisen vähentymisestä: Kun työntekijöiden palkat ovat nettomääräisiä eli pienempiä kuin nykyisin (vaikka käteen tuleva rahamäärä ei pienene), työnantaja tarvitsee vähemmän rahaa niiden maksamiseen. Tällöin budjetteja voidaan pienentää ja säästöä syntyy. Lisäksi verottajan työmäärä vähenee.

Ihan käsittämätöntä kuinka pihalla ihmiset ovat verohallinnon toiminnasta. Henkilöverotus koskee meitä kaikkia ja perusasiat kuuluvat ihan kansalaistaitohin.

Aloittaja tässä, jos viittasit minuun niin en todellakaan ole pihalla verotusjärjestelmän toiminnasta. Minun mielestäni vain on täysin turhaa että julkinen puoli ensin maksaa palkkoina työntekijöille rahaa ja sitten ottaa siitä osan veroina takaisin. Kyllä siitäkin kustannuksia syntyy ja lisäksi ylimääräistä työtä kun palkanlaskijan täytyy konkreettisesti maksaa ennakkoverot eli käytännössä siirtää valtion rahaa valtion tililtä toiselle. Tässä maassa on todella paljon omituista byrokratiaa kun jopa saman kunnan sisällä saatetaan maksaa laskuja yksiköltä toiselle vaikka koko homma olisi helposti hoidettavissa ilman ylimääräistä rahaliikennettä.

Mitä tapahtuu kun valtio tarvitsee lisää rahaa ja halutaan korottaa veroprosenttia? Lasketaanko julkisen puolen työntekijöiden palkkaa samassa suhteessa? Siitäkös riemu repeää.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tapahtuu kun valtio tarvitsee lisää rahaa ja halutaan korottaa veroprosenttia? Lasketaanko julkisen puolen työntekijöiden palkkaa samassa suhteessa? Siitäkös riemu repeää.

Niinhän siinä käy myös veronkorotusten yhteydessä. Sitä vaan ei tule ajatelleeksi. Toisaalta yhteiskunnan pitää muutenkin mennä siihen suuntaan että palkan verotusta alennetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tapahtuu kun valtio tarvitsee lisää rahaa ja halutaan korottaa veroprosenttia? Lasketaanko julkisen puolen työntekijöiden palkkaa samassa suhteessa? Siitäkös riemu repeää.

Niinhän siinä käy myös veronkorotusten yhteydessä. Sitä vaan ei tule ajatelleeksi. Toisaalta yhteiskunnan pitää muutenkin mennä siihen suuntaan että palkan verotusta alennetaan.

Ja kun Maijan asuinkunnan veroäyri nousee, niin hänen palkkansa laskee, kun taas naapurikunnassa asuvan työkaverin palkka pysyy ennallaan, niinkö? Ja Ville eroaa kirkosta, palkka nousee. Liisa muuttaa perheineen maalle ja hänen palkkaansa nostetaan koska työmatka pitenee?