Mies ei enää ikinä hemmottele

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 12:58"]

Miehenä on pakko sanoa että varmaan kaikkein vastenmielisin piirre naisessa on se, että hän haluaa tulla palvotuksi. Miksi, oi miksi nainen kuvittelee että moderni 2000-luvulla elävä mies johon tasa-arvoaate on vahvasti vaikuttanut haluaa naisen joka vielä haluaa elää jotain prinsessafantasiaa? Mies ei ole valkoisella ratsulla saapuva hulmuhiuksinen suojelijaritari joka palvoo maata jalkojesi alla. Hän on ihminen joka haluaa elää tasapuolisessa suhteessa kumppaninasi. Naisen joka näkee minut jonkinlaisena mukavana ja turvallisena karhunsylinä, tyyppinä jonka hän on lopultakin kovan etsinnän jälkeen löytänyt ja joka nyt pitää hänestä huolta, on niin naiivi; niin kuin lapsi joka hakee turvaa tarrautumalla kiinni aikuisen sääreen.

[/quote]

Ei kai tasa-arvoinen suhde ja se että joskus hukuttaa toisen hemmotteluun, rakastamiseen ja huolenpitoon, ole toisiaan poissulkevia? Tietenkin järjellisessä maailmassa molemmat ovat työssäkäyviä itsellisiä ihmisiä, jotka ovat rakastumisen lisäksi myös tehneet rationaalisen arvion siitä soveltuvatko he toisilleen kumppaneiksi pitkällä tähtäimellä. Mutta miten tylsää jos se on vain sitä! Silti voi joskus heittäytyä toinen seksipommiksi ja toinen miehekkääksi mieheksi, ja antaa toisilleen vuoroin... niin, vaikka ihailua, hyvänäpitoa, nautintoa, ja/tai sitä suihinottoa :)

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 12:58"]Miehenä on pakko sanoa että varmaan kaikkein vastenmielisin piirre naisessa on se, että hän haluaa tulla palvotuksi. Miksi, oi miksi nainen kuvittelee että moderni 2000-luvulla elävä mies johon tasa-arvoaate on vahvasti vaikuttanut haluaa naisen joka vielä haluaa elää jotain prinsessafantasiaa? Mies ei ole valkoisella ratsulla saapuva hulmuhiuksinen suojelijaritari joka palvoo maata jalkojesi alla. Hän on ihminen joka haluaa elää tasapuolisessa suhteessa kumppaninasi. Naisen joka näkee minut jonkinlaisena mukavana ja turvallisena karhunsylinä, tyyppinä jonka hän on lopultakin kovan etsinnän jälkeen löytänyt ja joka nyt pitää hänestä huolta, on niin naiivi; niin kuin lapsi joka hakee turvaa tarrautumalla kiinni aikuisen sääreen.
[/quote]
Jos se että minä pidän siitä että mieheni hemmottelee minua, vie ulos syömään, ostaa pieniä yllätyslahjoja ja huomioi minua pienin elein on naivia niin sitten olen naivi. Jos haluan parisuhteessani olla se naivi nainen ja prinsessa jolle avataan ovia ja jota pidetään kuin kukkaa kämmenellä. Muu maailma ja elämä on sitten ihan oma lukunsa ja olen tehnyt uran hyvin miesvaltaisella alalla.. Ja korostan nyt vielä sitä, että miehelläni ei ole aikaisemmin ollut mitään tätä vastaan. Hän on itse sanonut ralastuneensa minuun juuri tällaisena kuin olen, romanttisena hupsuna. Miksi kaikki on sitten muuttunut lapsen syntymän jälkeen. Ja mies vaan että ei mikään ole muuttunut, rakastan sinua edelleen. No näytä se jotenkin!

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 12:54"][quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 11:53"]Mä en halua lemmenlomaa just nyt! Ja meidän lapsi on tärkein asia meidän elämässä nyt ja aina. Mutta ei elämästä sen takia tarvitse kaiken hohdon kadota. Haluan että mies huomioi minua jonkin verran. Marketin vieressä on Alko josta saisi kauppamatkalla pullon champpista ihan vaikka tiistai-illan iloksi. Niin, ehkä olen kermaperse ja kultalusikka suussa syntynyt mutta kaipaan arkeen vähän jotain pientä ekstraa koska siitä tulee hyvälle mielelle ja onnelliseksi. Minua ihmetyttää tässä miehen totaalinen muutos lapsen syntymän jälkeen. Luulin että suhteessamme tulisi olemaan romantiikkaa ja säihkettä lapsen syntymän jälkeenkin, mutta toisin kävi. Suoraan sanoen tunnen itseni vähän petetyksi.
[/quote]

Mitäs jos rupeaisit hoitamaan itse ne kauppaostokset, ettei miehesi tarvitse työpäivän jälkeen mennä kauppaan vaan voi tulla suoraan kotiin sinun luoksesi? Jaksaisi hän varmaan enemmän kiinnittää huomiota sinuunkin.. Sitten kun olet töissä ja hoidat sekä työn, että kauppa-asiat että ruuanlaiton, että siivoamisen ja vaatehuollon kuten niin monet tekee (miehesi kanssa jakaen) niin muistelet haikeana, että kyllä kotona ollessa oli helppoa. Nytkin sinulla on näköjään ollut koko aamupäivä aikaa roikkua netissä :)
[/quote]
Kauppaan on melkein 20 km matka ja miehen työn vieressä on market.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 09:29"]

Siis miehesi käy töissä, käy kaupassa ja tekee ruokaostokset, laittaa viikonloppuna hyvää ruokaa. On kiinnostunut shoppailemaan lapselle. Iltaisin haluaa jutella kanssasi vaikka mistä. Olisi valmis katsomaan kanssasi vaikka romanttista elokuvaa. Seksiäkin ilmeisesti häneltä saisi, mutta sinä et nyt halua sitä antaa, koska mies ei hemmottele sinua kuten ennen eikä palvo sinua? Ei hyvää päivää, ymmärsinköhän nyt ihan oikein? Minusta hän kuulostaa oikein hyvältä puolisolt, mutta samaa en sanoisi sinusta. Vai onko tää joku provo?

[/quote]jos tämä ei ole provo, olet saanut paremman miehen kuin ansaitset. 

Siis voihan se olla niinkin että et vaan enää kiinnosta miestäsi. Ei mitenkään tavatonta että kiinnostus lopahtaa lapsen saannin jälkeen. Se vaimo onkin jotain muuta kuin Nainen. Äiti, kotirouva, vaimo, kumppani... mutta ei enää se mystinen Nainen joka on pakko saada ja jota haluaa palvoa. Sori jos puhkaisin kuplasi.

Miten saat miehesi taas kiinnostumaan? Et välttämättä mitenkään. Kun se huuma on ohi, niin ei se itsestään noin vaan syty. Voit tietysti koittaa mutta helposti johtaa turhautumiseen. Kun ei niitä toisen tunteita voi hallita ja ohjata. Toivottavasti käy kuitenkin parhain päin ja olette vielä onnellisia yhdessä. Veikkaan kyllä että se vaatii sinullakin asennemuutosta ja henkistä kypsymistä.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 14:28"]Siis voihan se olla niinkin että et vaan enää kiinnosta miestäsi. Ei mitenkään tavatonta että kiinnostus lopahtaa lapsen saannin jälkeen. Se vaimo onkin jotain muuta kuin Nainen. Äiti, kotirouva, vaimo, kumppani... mutta ei enää se mystinen Nainen joka on pakko saada ja jota haluaa palvoa. Sori jos puhkaisin kuplasi.

Miten saat miehesi taas kiinnostumaan? Et välttämättä mitenkään. Kun se huuma on ohi, niin ei se itsestään noin vaan syty. Voit tietysti koittaa mutta helposti johtaa turhautumiseen. Kun ei niitä toisen tunteita voi hallita ja ohjata. Toivottavasti käy kuitenkin parhain päin ja olette vielä onnellisia yhdessä. Veikkaan kyllä että se vaatii sinullakin asennemuutosta ja henkistä kypsymistä.
[/quote]
Tämä on kieltämättä käynyt mielessä
-aloittaja

Sori, eihän se alkuhuuma säily kenelläkään, vaikka ei lapsia tulisikaan. Se muuttuu rakkaudeksi ja kumppanuudeksi. Se on noin kaksi vuotta mitä sitä kestää, ja sitten ollaan ne puolisot ja kumppanit, ei jotain mystisiä palvottavia.

Ootko lihonnut? Vai onko sillä toinen?

Lapsi tuhoaa parisuhteen siinä missä naisen vartalonkin. Perussettiä.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 15:02"]Sori, eihän se alkuhuuma säily kenelläkään, vaikka ei lapsia tulisikaan. Se muuttuu rakkaudeksi ja kumppanuudeksi. Se on noin kaksi vuotta mitä sitä kestää, ja sitten ollaan ne puolisot ja kumppanit, ei jotain mystisiä palvottavia.
[/quote]
Anteeksi vielä yksi asia. Miten sitten ollaan niitä puolisoita ja kumppaneita noin niinkun rakastavaisten sijaan? Asutaankio me sitten vaan yhdessä eikä enää tehdä mitään jännää ja ehkä vähän kiihottsvaakin yhdessä?
Ja onko todellakin niin että suurin osa naisista ei saa eikä kaipaakaan mieheltään niitä pieniä huomionosoituksia ja ja kaikkea yllättävää ja kivaa hemmottelua. Ja onko mun ihan turha pitää itseni kunnossa ja kauniina jos miestä ei pätkääkään kiinnosta millainen olen ja miltä näytän tai ei osoita sitä mitenkään.
Ja meillä on oikeasti vain yksi lapsi eikä toista ihan heti tule näillä spekseillä joten meillä olisi koko elämä edessä enkä todella halua käyttää sitä mihinkään tylsistyneeseesn verkkareissa lököilyyn ja himmailuun.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 08:04"]Ootko lihonnut? Vai onko sillä toinen?
[/quote]
Lihosin 5 kg raskausaikana mut laihduin takasin nopeasti ja käyn säännöllisesti aerobicissa ja kahvakuulaan. En ole muuten edes ajatellut et sillä olis toinen!!! Siis apua jos sillä vaikka on? Mut miten sillä vois olla kun se on aina täällä kotona tai töissä?

No kyllähän se suhde vähän arkistuu ajan myötä. Minusta on itsestäänselvää että kotona oleva laittaa ruuan, kun toinen on töissä. Kyllä mies varmaan vaistoaa että et mielelläsi tee hänelle ruokaa eikä se lisää tunteiden paloa hänen puoleltaan. Mun mies on usein sanonut että hänelle merkitsee tosi paljon se että teen hänelle ruokaa. Se on hänelle sitä arkirakkautta. Miehen lapsuudenkodissa kukaan ei tehnyt ruokaa vaan hän lämmitti jo lapsena ruokansa mikrossa. 

Kestävän rakkauden avain on se, että keskittyy siihen, miten voisi toista rakastaa, eikä siihen, miten voisi saada toiselta yhä enemmän huomiota. Ja tietenkin avoimeen kommunikaatioon. Ota asia esille, mutta ei vaatimalla, vaan puhumalla vain tunteistasi, ei syyttäen miestä. Kerrot vain, että sinusta tuntuu, että suhteessanne ei ole oikein entistä romantiikkaa ja kaipaisit vähän hemmottelua. Ehdota yhteistä aikaa ja sitä että tekisitte yhdessä ruokaa. Mies saattaa olla kuormittunut työssään, ota sekin huomioon. Monesti miehet ajattelevat, että se että he tekevät töitä ja elättävät perhettä, on rakkauden osoitus, jonka nainen itsestäänselvästi huomaa ja sitä arvostaa. Ehkä te molemmat kaipaatte aikaa jolloin ei ollut lasta ja oli enemmän aikaa ja energiaa toisillenne. Sekin on hyvä tunnustaa, jos näin on. Ja sitten mietitte yhdessä, ei toisianne syytellen, miten elämä voisi olla tyydyttävämpää.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 08:09"][quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 08:04"]Ootko lihonnut? Vai onko sillä toinen?
[/quote]
En ole muuten edes ajatellut et sillä olis toinen!!! Siis apua jos sillä vaikka on? Mut miten sillä vois olla kun se on aina täällä kotona tai töissä?
[/quote]
Tuskin sillä olisi, älä draamaa:)

Kauanko kerkesitte olla yhdessä ennen vauvaa?

Vanhemmiten panettaa vähemmän, joten näille hemmotteluillekaan ei ole niin merkitystä

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 08:09"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 08:04"]Ootko lihonnut? Vai onko sillä toinen? [/quote] Lihosin 5 kg raskausaikana mut laihduin takasin nopeasti ja käyn säännöllisesti aerobicissa ja kahvakuulaan. En ole muuten edes ajatellut et sillä olis toinen!!! Siis apua jos sillä vaikka on? Mut miten sillä vois olla kun se on aina täällä kotona tai töissä?

[/quote]

No ei se pelkkä ulkonäkö .. vaan myöskin se miltä tuntuu sisältä

Seksi vähentynyt, naista kiinnostaa lapsi eikä mies....ja noin happamana laittaa yhden lautasen lisää pöytään.

Onko ihme että miehen into laskenut?

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 08:09"]

No kyllähän se suhde vähän arkistuu ajan myötä. Minusta on itsestäänselvää että kotona oleva laittaa ruuan, kun toinen on töissä. Kyllä mies varmaan vaistoaa että et mielelläsi tee hänelle ruokaa eikä se lisää tunteiden paloa hänen puoleltaan. Mun mies on usein sanonut että hänelle merkitsee tosi paljon se että teen hänelle ruokaa. Se on hänelle sitä arkirakkautta. Miehen lapsuudenkodissa kukaan ei tehnyt ruokaa vaan hän lämmitti jo lapsena ruokansa mikrossa. 

Kestävän rakkauden avain on se, että keskittyy siihen, miten voisi toista rakastaa, eikä siihen, miten voisi saada toiselta yhä enemmän huomiota. Ja tietenkin avoimeen kommunikaatioon. Ota asia esille, mutta ei vaatimalla, vaan puhumalla vain tunteistasi, ei syyttäen miestä. Kerrot vain, että sinusta tuntuu, että suhteessanne ei ole oikein entistä romantiikkaa ja kaipaisit vähän hemmottelua. Ehdota yhteistä aikaa ja sitä että tekisitte yhdessä ruokaa. Mies saattaa olla kuormittunut työssään, ota sekin huomioon. Monesti miehet ajattelevat, että se että he tekevät töitä ja elättävät perhettä, on rakkauden osoitus, jonka nainen itsestäänselvästi huomaa ja sitä arvostaa. Ehkä te molemmat kaipaatte aikaa jolloin ei ollut lasta ja oli enemmän aikaa ja energiaa toisillenne. Sekin on hyvä tunnustaa, jos näin on. Ja sitten mietitte yhdessä, ei toisianne syytellen, miten elämä voisi olla tyydyttävämpää.

[/quote]

Naisten ongelmat kiteytyvät tähän viestiin. Samaan aikaan itse myöntää -> älä painosta miestä. Siltikin seuraavassa lauseessa käskee stressaamaan miestä asialla. EI Näin! 

Eli ymmärtää, mutta kuitenkin omat tahtomukset vievät voiton. Tässä kohtaa täytyy käyttää oveluutta ja näyttää vaikka jotain esimerkkiä. Esimerkiksi katsotte elokuvaa missä mies huomioi naista, niin tirauttaa pienet itkut .. ;)

"Mies haluaa että laitan hänellekin ruoat valmiiksi kun hän tulee töistä ja olen tähän suostunutkin" Siis hyvänen aika, eikös tuo ole ihan luonnollista? Teet joka tapauksessa ruuan itsellesi ja lapselle joten tottakai teet sen myös miehelle, hän kuitenkin elättää sinutkin. Tuntuu siltä että odotat mieheltä kauheasti mutta itse teet pitkin hampain itsstäänselviäkin asioita. Sitä saa mitä tilaa. Kuinka monta kertaa olet tarjoutunut itse hieromaan miehesi jalkoja? Hartioita? Selkää? Hänkin tekee pitkän työpäivän ja on varmasti väsynyt. Vai että lakata vielä kynnetkin. ... pakko olla provo. 

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 08:09"]No kyllähän se suhde vähän arkistuu ajan myötä. Minusta on itsestäänselvää että kotona oleva laittaa ruuan, kun toinen on töissä. Kyllä mies varmaan vaistoaa että et mielelläsi tee hänelle ruokaa eikä se lisää tunteiden paloa hänen puoleltaan. Mun mies on usein sanonut että hänelle merkitsee tosi paljon se että teen hänelle ruokaa. Se on hänelle sitä arkirakkautta. Miehen lapsuudenkodissa kukaan ei tehnyt ruokaa vaan hän lämmitti jo lapsena ruokansa mikrossa. 

Kestävän rakkauden avain on se, että keskittyy siihen, miten voisi toista rakastaa, eikä siihen, miten voisi saada toiselta yhä enemmän huomiota. Ja tietenkin avoimeen kommunikaatioon. Ota asia esille, mutta ei vaatimalla, vaan puhumalla vain tunteistasi, ei syyttäen miestä. Kerrot vain, että sinusta tuntuu, että suhteessanne ei ole oikein entistä romantiikkaa ja kaipaisit vähän hemmottelua. Ehdota yhteistä aikaa ja sitä että tekisitte yhdessä ruokaa. Mies saattaa olla kuormittunut työssään, ota sekin huomioon. Monesti miehet ajattelevat, että se että he tekevät töitä ja elättävät perhettä, on rakkauden osoitus, jonka nainen itsestäänselvästi huomaa ja sitä arvostaa. Ehkä te molemmat kaipaatte aikaa jolloin ei ollut lasta ja oli enemmän aikaa ja energiaa toisillenne. Sekin on hyvä tunnustaa, jos näin on. Ja sitten mietitte yhdessä, ei toisianne syytellen, miten elämä voisi olla tyydyttävämpää.
[/quote]
Mies kyllä haluaa aina puhua mun kanssa iltaisin vaikka mistä mutta se on vaan puhetta. Mä kaipaisin tässä tilanteessa kyllä enemmän ihan niitä oikeita tekoja. Ei kauheasti jaksa istua sohvalla ja jutella enää illalla kun siinä sohvalla on istunut koko päivän muutenkin. Ja ehdottaisin kyllä vaikka mitä tekemistä niinkuin esim ravintolaan menoa tai shoppailua niinkuin tehtiin ennen mutta noin pientä ei voi viedä vielä ravintolaan ja kun mennään yhdessä kauppoihin miestä kiinnostaa vaan ostaa ruokaa ja lapsen juttuja eikä se ole kovin romanttista. Ja ihan kiva et mies käy töissä mutta se on sen työ enkä mä kostu siitä mitään. Ja jos meillä olis niin päin että mä olisin töissä ja mies kotona niin en mä siitä mitään numeroa pitäisi. Ei se ole kovin romanttista että käy työssä ja tuo ruokaa kaupasta, kyllä parisuhteessa täytyy muutenkin huomioida niinkuin mä laitan ruokaa miehellekin vaikka hän on parempi kokki.