"En ole koskaan lukenut yhtään kirjaa" - mitä tällä halutaan sanoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa ihminen, jonka olen kuullut noin sanovan, oli 40-luvulla syntynyt isäni. Ja hänkin vain, jos puhuttiin lukemisesta eli ei hän sitä pitänyt mitenkään ylpeilyn tai edes mainitsemisen arvoisena.

Formulakuskit tuntuvat leuhkivan sillä että eivät ole lukeneet yhtään kirjaa, mutta pätäkkää löytyy ja sen tuntuisi heille riittävän.

https://www.suomif1.com/2017/07/tasta-syysta-valtteri-bottas-ottaisi-ki…

Valtteri Bottasin haastattelu.

Mikä on suosikkikirjasi?

– En ole koskaan elämässäni lukenut yhtään kirjaa alusta loppuun. En tiedä, miten edes selvisin koulusta, mutta en ole tosiaankaan lukenut yhtään.

Kimi Räikkönen on muistaakseni antanut samanlaisen lausunnon.

Ei tuo miltään leuhkimiselta kuulosta. Miten tuohon edes pitäisi vastata jos ei oikeasti ole kirjoja lukenut?

Jos minulta kysytään parasta näkemääni jalkapallo-ottelua, onko se kerskailua jos vastaan etten ole nähnyt yhtäkään ottelua?

Vai pitäisikö valehdella, jos en ole oikeasti nähnyt yhtäkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on niin paha ADHD ettei saa luettua edes yhtä kirjaa..

Adhd ja lukivaikeus yhdessä tekee ihmeitä. No, onneksi nykyään on äänikirjat.

Äänikirjaa kuunnellaan. Sillä ei ole mitään tekemistä lukemisen kanssa.

Ap

Lukeminen on lukemista, mutta onko se lukeminen mielestäsi jotenkin hienompaa kuin vaikka äänikirjojen kuuntelu? Sama teksti molemmissa, mutta eri muodossa.

Ajan työkseni hyvin paljon ja äänikirjat ovat minun lukemistani. Nuorena taas luin aamusta iltaan ja pitkälle yöhön. Olin ala-asteella luokkamme eniten lukeva tyttö ja minun kirjamadossani oli pallukoita kymmeniä enemmän kuin toiseksi eniten lukevalla.

Nyt on kysymys lukemisesta. Lukutaidotonkin pystyy kuuntelemaan äänikirjaa, joten ei ole kyse samasta toiminnasta.

Miksi tunnet tarvetta selittää, että olet myös lukenut paljon?

Ap

Oletpas vihamielinen.

Mistä päättelet, että minä olen vihamielinen?

Lukeminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa samalla tavalla kuin auton ajaminen ja auton kyydissä istuminen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minä käsitän sen sellaisena alentuvana lausahduksena, että minäpä olen niin fiksu etten ole aikaani tuhlannut mihinkään hömppäromaanien tutkimiseen, on parempaakin tekemistä.

... Kuten kaljoittelu ja tupakointi

Vierailija kirjoitti:

Jos minulta kysytään parasta näkemääni jalkapallo-ottelua, onko se kerskailua jos vastaan etten ole nähnyt yhtäkään ottelua?

Vai pitäisikö valehdella, jos en ole oikeasti nähnyt yhtäkään?

Lue enemmän, niin analogiasi onnistuvat paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on niin paha ADHD ettei saa luettua edes yhtä kirjaa..

Adhd ja lukivaikeus yhdessä tekee ihmeitä. No, onneksi nykyään on äänikirjat.

Äänikirjaa kuunnellaan. Sillä ei ole mitään tekemistä lukemisen kanssa.

Ap

Lukeminen on lukemista, mutta onko se lukeminen mielestäsi jotenkin hienompaa kuin vaikka äänikirjojen kuuntelu? Sama teksti molemmissa, mutta eri muodossa.

Ajan työkseni hyvin paljon ja äänikirjat ovat minun lukemistani. Nuorena taas luin aamusta iltaan ja pitkälle yöhön. Olin ala-asteella luokkamme eniten lukeva tyttö ja minun kirjamadossani oli pallukoita kymmeniä enemmän kuin toiseksi eniten lukevalla.

Nyt on kysymys lukemisesta. Lukutaidotonkin pystyy kuuntelemaan äänikirjaa, joten ei ole kyse samasta toiminnasta.

Miksi tunnet tarvetta selittää, että olet myös lukenut paljon?

Ap

Oletpas vihamielinen.

Mistä päättelet, että minä olen vihamielinen?

Lukeminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa samalla tavalla kuin auton ajaminen ja auton kyydissä istuminen.

Ap

Tentaat samaa asiaa, eikä mikään vastaus kelpaa. Jos joku ihminen vastaa kysymykseen lukemisesta asiallisesti, ettei ole lukenut yhtään kirjaa, tarkoittaa se tasan tarkkaan sitä, ettei hän ole lukenut yhtään kirjaa. Mitä muuta se voisi tarkoittaa?

Jos asia sanotaan leuhkimistarkoituksessa, se on sukua sille, että joku nenä pystyssä sanoo katsovansa telkkarista vain uutisia ja ajankohtaisohjelmia (kun puhutaan vaikka saippuasarjoista).

Vierailija kirjoitti:

Olen tämän kuullut monta kertaa. Se on sanottu ajatuksella: " vaikka yhtään kirjaa en ole lukenut, olen silti pärjännyt hyvin ja hyvä ihminen". Valitettavasti nykyiset kirjoja lukemattomat sukupolvet eivät tule pärjäämään hyvin. Maailmassa on aika vähän sellaisia ammatteja, jotka sujuvat kivasti ilman lukutaitoa.

Suuressa osassa ammatteja pärjää, vaikkei olisi lukenut yhtäkään kirjaa. Lukutaito sen sijaan on hyvä olla, mutta sehän on 100%:llä terveistä suomalaisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on niin paha ADHD ettei saa luettua edes yhtä kirjaa..

Adhd ja lukivaikeus yhdessä tekee ihmeitä. No, onneksi nykyään on äänikirjat.

Äänikirjaa kuunnellaan. Sillä ei ole mitään tekemistä lukemisen kanssa.

Ap

Lukeminen on lukemista, mutta onko se lukeminen mielestäsi jotenkin hienompaa kuin vaikka äänikirjojen kuuntelu? Sama teksti molemmissa, mutta eri muodossa.

Ajan työkseni hyvin paljon ja äänikirjat ovat minun lukemistani. Nuorena taas luin aamusta iltaan ja pitkälle yöhön. Olin ala-asteella luokkamme eniten lukeva tyttö ja minun kirjamadossani oli pallukoita kymmeniä enemmän kuin toiseksi eniten lukevalla.

Nyt on kysymys lukemisesta. Lukutaidotonkin pystyy kuuntelemaan äänikirjaa, joten ei ole kyse samasta toiminnasta.

Miksi tunnet tarvetta selittää, että olet myös lukenut paljon?

Ap

Oletpas vihamielinen.

Mistä päättelet, että minä olen vihamielinen?

Lukeminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa samalla tavalla kuin auton ajaminen ja auton kyydissä istuminen.

Ap

Tentaat samaa asiaa, eikä mikään vastaus kelpaa. Jos joku ihminen vastaa kysymykseen lukemisesta asiallisesti, ettei ole lukenut yhtään kirjaa, tarkoittaa se tasan tarkkaan sitä, ettei hän ole lukenut yhtään kirjaa. Mitä muuta se voisi tarkoittaa?

Miksi oletat, että aloituksessani tarkoitan sitä, että ihmiset vastaavat kysymykseen?

Mitkä kommentit muuten olet kirjoittanut? Keskustelun pohjaksi kysyn.

Ap

En minäkään lue kuin ohjelmistoalan tietokirjoja, kauhua ja scifiä. Kukaan tuskin jää mistään paitsi, vaikkei tällaista pskaa lukisikaan.

Ainakin hän paljastaa siinä sen että on vähän elämänkoululainen, muutenkin sivistymätön ja yksinkertainen.

Joillekin lukeminen tarkoittaa hömppäromaaneja ja dekkareita. Anoppini on tällainen, moitiskelee, eikö minulla ole edes iltakirjaa eli "iltaromskua", jota luetaan ennen nukahtamista. Ei ole, kolme lasta, kiireinen työ ja kotihommat pitävän huolen siitä, että silmät menevät kiinni viimeistään makuuhuoneen ovella. En aio sinnitellä väkisin lukeakseni iltaromskua, vaikka se on selvästi sivistyneen ihmisen merkki ja anoppi on hyvin sivistynyt. Päivisin en mitään muuta teekään kuin lue eri kielisiä tieteellisiä artikkeleja ja kirjoita, mutta sitä ei kuulkaa lasketa oikeaksi lukemiseksi.

Joten olen todennut ihan julkisestikin anopin ihmettelyihin, että ei, en ole kiinnostunut Finlandia-ehdokkaista, en aio varata niitä ja olen käynyt kaupunginkirjastossa viimeksi vuosi sitten. Ei kiinnosta. Siitäpä lisää vettä myllyyn. Maisterina, suomen kieltä opiskelleena miniänä olen niin juntti, ettei edes iltaromskua, nyyh. Toivottavasti ei periydy lapsille, hän sanoo ja näyttää mulle lehdestä jutun, miten suomalaiset lapset eivät osaa enää perussanoja. Voi siis olla ihan kuittailua, kun ihmisiä ahdistellaan tällä lukemisasialla.

Vierailija kirjoitti:

Joillekin lukeminen tarkoittaa hömppäromaaneja ja dekkareita. Anoppini on tällainen, moitiskelee, eikö minulla ole edes iltakirjaa eli "iltaromskua", jota luetaan ennen nukahtamista. Ei ole, kolme lasta, kiireinen työ ja kotihommat pitävän huolen siitä, että silmät menevät kiinni viimeistään makuuhuoneen ovella. En aio sinnitellä väkisin lukeakseni iltaromskua, vaikka se on selvästi sivistyneen ihmisen merkki ja anoppi on hyvin sivistynyt. Päivisin en mitään muuta teekään kuin lue eri kielisiä tieteellisiä artikkeleja ja kirjoita, mutta sitä ei kuulkaa lasketa oikeaksi lukemiseksi.

Joten olen todennut ihan julkisestikin anopin ihmettelyihin, että ei, en ole kiinnostunut Finlandia-ehdokkaista, en aio varata niitä ja olen käynyt kaupunginkirjastossa viimeksi vuosi sitten. Ei kiinnosta. Siitäpä lisää vettä myllyyn. Maisterina, suomen kieltä opiskelleena miniänä olen niin juntti, ettei edes iltaromskua, nyyh. Toivottavasti ei periydy lapsille, hän sanoo ja näyttää mulle lehdestä jutun, miten suomalaiset lapset eivät osaa enää perussanoja. Voi siis olla ihan kuittailua, kun ihmisiä ahdistellaan tällä lukemisasialla.

Miten tämä liittyy mihinkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin lukeminen tarkoittaa hömppäromaaneja ja dekkareita. Anoppini on tällainen, moitiskelee, eikö minulla ole edes iltakirjaa eli "iltaromskua", jota luetaan ennen nukahtamista. Ei ole, kolme lasta, kiireinen työ ja kotihommat pitävän huolen siitä, että silmät menevät kiinni viimeistään makuuhuoneen ovella. En aio sinnitellä väkisin lukeakseni iltaromskua, vaikka se on selvästi sivistyneen ihmisen merkki ja anoppi on hyvin sivistynyt. Päivisin en mitään muuta teekään kuin lue eri kielisiä tieteellisiä artikkeleja ja kirjoita, mutta sitä ei kuulkaa lasketa oikeaksi lukemiseksi.

Joten olen todennut ihan julkisestikin anopin ihmettelyihin, että ei, en ole kiinnostunut Finlandia-ehdokkaista, en aio varata niitä ja olen käynyt kaupunginkirjastossa viimeksi vuosi sitten. Ei kiinnosta. Siitäpä lisää vettä myllyyn. Maisterina, suomen kieltä opiskelleena miniänä olen niin juntti, ettei edes iltaromskua, nyyh. Toivottavasti ei periydy lapsille, hän sanoo ja näyttää mulle lehdestä jutun, miten suomalaiset lapset eivät osaa enää perussanoja. Voi siis olla ihan kuittailua, kun ihmisiä ahdistellaan tällä lukemisasialla.

Miten tämä liittyy mihinkään?

Olet ääliö. Liian vaikeaa lukea viesti loppuun? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin lukeminen tarkoittaa hömppäromaaneja ja dekkareita. Anoppini on tällainen, moitiskelee, eikö minulla ole edes iltakirjaa eli "iltaromskua", jota luetaan ennen nukahtamista. Ei ole, kolme lasta, kiireinen työ ja kotihommat pitävän huolen siitä, että silmät menevät kiinni viimeistään makuuhuoneen ovella. En aio sinnitellä väkisin lukeakseni iltaromskua, vaikka se on selvästi sivistyneen ihmisen merkki ja anoppi on hyvin sivistynyt. Päivisin en mitään muuta teekään kuin lue eri kielisiä tieteellisiä artikkeleja ja kirjoita, mutta sitä ei kuulkaa lasketa oikeaksi lukemiseksi.

Joten olen todennut ihan julkisestikin anopin ihmettelyihin, että ei, en ole kiinnostunut Finlandia-ehdokkaista, en aio varata niitä ja olen käynyt kaupunginkirjastossa viimeksi vuosi sitten. Ei kiinnosta. Siitäpä lisää vettä myllyyn. Maisterina, suomen kieltä opiskelleena miniänä olen niin juntti, ettei edes iltaromskua, nyyh. Toivottavasti ei periydy lapsille, hän sanoo ja näyttää mulle lehdestä jutun, miten suomalaiset lapset eivät osaa enää perussanoja. Voi siis olla ihan kuittailua, kun ihmisiä ahdistellaan tällä lukemisasialla.

Miten tämä liittyy mihinkään?

Olet ääliö. Liian vaikeaa lukea viesti loppuun? :D

Luin kyllä loppuun asti ja ajattelin, että nyt on joku eksynyt ihan väärään ketjuun. Ei ole kysymys siitä, lukeeko maisteri tai maisterin anoppi nykyisin mitään, vaan siitä, miksi jotkut tai jopa monet ihmiset niin mielellään korostavat sitä, etteivät ole koskaan lukeneet yhtään kirjaa.

Hömppäromaanit ja dekkarit muuten ovat kuin ovatkin kirjoja.

Ap

Kuka tuota sanoo? Jotkut vanhat ihmiset kai? Varmaan heillä tarkoittaa sitä, kun heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan lukeminen oli turhaa ajanhukkaa, "laiskottelua", niin kuin tässä ketjussa on jo mainittukin. Silloin joskus ajateltiin että kirjoja lukemalla menee pilalle. Sama juttu ovat nykyään älypuhelimet ja muu ruudun tuijottelu, ehkä nykyiset sukupolvet sanovat vanhoina "minä en millään älypuhelimella ole koskaan ollut" (paitsi kuka nykysukupolvista ei olisi ollut...). Jos taas nykynuori sanoo, ettei ole lukenut kirjoja, tarkoitus on kai sanoa, että "en ole mikään nössö", koska nykynuorissa varmaan ne ns. kiltimmät ja hissukammat, hikarimmat tms. lukevat kirjoja ja kovikset eivät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen huomannut, että hyvin usein nämä kirjojen lukemattomuudella kehuvat seuraavat hyvin innokkaasti esim. Salkkareita, ym. saippuasarjoja ja Tosi-TV:tä. Ajatuksenjuoksu on heillä myöskin hyvin pinnallisella tasolla, ja kaikki vähänkin ns. normista poikkeava on outoa/friikkiä/noloa/kummallista. En tahdo tietenkään yleistää, tämä on vain minun kokemukseni.

Tuollainen muiden kyylääminen kertoo sinusta kaiken oleellisen. :)

Tuon havainnon olen tehnyt ihan koulu- ja työkavereiden seurassa ilman kyyläämistä 😊Eli jos ja kun joutuu työn, koulun tai jonkun muun vuoksi olemaan satunnaisesti valikoituneiden ihmisten kanssa tekemisissä, oppii heistä yhtä sun toista. Ihan oikeasti, jotkut ovat ylpeitä siitä, etteivät lue kun 7päivää ja vastaavia ns. lehtiä. Minulla on myös niin hyvä mielikuvitus, että milloin ja missä tahansa keksin parempaa tekemistä, kuin kanssaihmisten "kyylääminen".

Jos joku kertoo kysyttäessä, ettei ole lukenut yhtään kirjaa, se ei tarkoita kehuskelua sen enempää kuin se, että sanoo ettei ole ikinä käynyt museossa, laskettelemassa, uimassa, kiinalaisessa ravintolassa tai oopperassa. Kyseessä on toteava lause.

Se, että joku tulkitsee lauseen kehuna on sitten tulkitsijan omassa päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin lukeminen tarkoittaa hömppäromaaneja ja dekkareita. Anoppini on tällainen, moitiskelee, eikö minulla ole edes iltakirjaa eli "iltaromskua", jota luetaan ennen nukahtamista. Ei ole, kolme lasta, kiireinen työ ja kotihommat pitävän huolen siitä, että silmät menevät kiinni viimeistään makuuhuoneen ovella. En aio sinnitellä väkisin lukeakseni iltaromskua, vaikka se on selvästi sivistyneen ihmisen merkki ja anoppi on hyvin sivistynyt. Päivisin en mitään muuta teekään kuin lue eri kielisiä tieteellisiä artikkeleja ja kirjoita, mutta sitä ei kuulkaa lasketa oikeaksi lukemiseksi.

Joten olen todennut ihan julkisestikin anopin ihmettelyihin, että ei, en ole kiinnostunut Finlandia-ehdokkaista, en aio varata niitä ja olen käynyt kaupunginkirjastossa viimeksi vuosi sitten. Ei kiinnosta. Siitäpä lisää vettä myllyyn. Maisterina, suomen kieltä opiskelleena miniänä olen niin juntti, ettei edes iltaromskua, nyyh. Toivottavasti ei periydy lapsille, hän sanoo ja näyttää mulle lehdestä jutun, miten suomalaiset lapset eivät osaa enää perussanoja. Voi siis olla ihan kuittailua, kun ihmisiä ahdistellaan tällä lukemisasialla.

Miten tämä liittyy mihinkään?

Olet ääliö. Liian vaikeaa lukea viesti loppuun? :D

Luin kyllä loppuun asti ja ajattelin, että nyt on joku eksynyt ihan väärään ketjuun. Ei ole kysymys siitä, lukeeko maisteri tai maisterin anoppi nykyisin mitään, vaan siitä, miksi jotkut tai jopa monet ihmiset niin mielellään korostavat sitä, etteivät ole koskaan lukeneet yhtään kirjaa.

Hömppäromaanit ja dekkarit muuten ovat kuin ovatkin kirjoja.

Ap

Kuka on korostanut, ettei ole lukenut yhtään kirjaa? Ainoa esimerkki on ollut joku formulakuski, eikä hänkään sitä ottanut itse puheeksi vaan vastasi vain haastattelijan kysymykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tuo sanotaan kun keskustellaan kirjoista. Toinen tutuksi tullut toteamus on: "Luin minäkin ennen, mutta nykyään en enää syystä x."

Eiköhän sillä ole tarkoitus ilmoittaa että hänellä ei ole tähän keskusteluun annettavaa. Olen itsekin sanonut jotain samantapaista kun keskustellaan automallien hyvistä ja huonoista puolista. En ymmärrä niistä mitään enkä ole kiinnostunut.

Höpsistä. Jos ihmisellä ei ole aikaa lukea, niin hänellä ei ole aikaa lukea ihmisillä nyt sattuu olemaan erilaisia elämäntilanteita, esimerkiksi perhe, lapset, työ ja kotityöt, joiden jälkeen kirjaan ei pysty enää keskittymään. Kenenkään ei tarvitse selitellä asiaa millään tavoin. Luki ihminen konkreettisesti tai ei, niin siitä asiasta ei todellakaan voi muodostaa hänestä mitään yleispätevää mielipidettä.

Mummoni lähes menetti näkönsä viisikymppisenä onnettomuuden seurauksena ja hän oli viisas nainen, viisaampi kuin moni muu. Hänen kanssaan saattoi jutella lähes aiheesta kuin aiheesta, vaikka hän ei ollutkaan lukenut oikeastaan sanaakaan moneen kymmeneen vuoteen.

Oli selitys nyt mikä hyvänsä, ei se miksikään muutu että lukeminen on tipautettu pois tärkeysjärjestyksestä. Turha siitä on hermostua. En nyt yhtään ymmärrä miten marginaaliset ongelmat, kuten näkövammat olisivat olennaisia tässä keskustelussa.

No kyllä, lukeminen on jäänyt hieman vähemmälle kolmen lapsen, kodinhoidon ja työn takia. Itse asiassa en edes jaksa ajatella juuri nyt minkään muun kuin työhön liittyvän kirjallisuuden lukemista.

Minulla ei ole näkövammaa, lukihäiriötä tai muita, on vain liian vähän aikaa ja joku dekkarin tai muun lukeminen ei ole nyt se juttu.

En myöskään tiedä palaanko enää vanhaan kunnon kirjaan. Kirjastosta uusia hyviä kirjoja saa hyvin huonosti ja ostamaan en niitä ala enää ikinä.

Meillä taas oli aina aikaa lukemiseen. Luettiin iltasadut ja päiväsadut ja nuortenkirjat sekä yhdessä  ääneen ja kukin myös itsekseen. Neljä lasta, kiireinen mies ja kissoja. Koti tuli hoidettua siinä sivussa. Kuunneltiin yhdessä myös radiokuunnelmia ja äänikirjoja. Töissäkin kävin osa-aikaisesti. Tosin ei ollut televisiota viemässä aikaa. - Kukin tyylillään, elämä on valintoja.

Kirjastosta saa kyllä nykyisinkin hyvin uusia kirjoja. Suosituimpiin voi tehdä varauksia, sieltä ne aikanaan tulevat. On myös paljon uusia hyviä kirjoja, jotka eivät ole varattuja.