Lue keskustelun säännöt.
Kun teinin seurustelusuhde päättyy..?
07.05.2015 |
Tästä aiheesta ei mun mielestä hirveesti puhuta vanhempien näkökannalta.
Meidän esikoinen, 19-vuotias poika seurusteli neljä vuotta mukavan tytön kanssa. Nyt keväällä molemmat saavat valkolakit ja avoliittoa suunniteltiin kunhan poikani saa armeijan käytyä. Me koko perhe tykättiin tästä tyttöystävästä valtavasti, olivat niin sopiva ja sopuisa pari. Tytön perhekin oli oikein mukava ja paljon vietimme aikaa yhdessä. Nyt sitten ihan yks kaks yllättäen poika ilmoitti että suhde on päättynyt. Poika ei näyttänyt edes olevan allapäin, hän oli kuulemma vaan jättänyt tyttöystävän kun "ei jaksa" enää seurustella, ei ollut edes kasvokkain tehnyt tätä eroa. Sanoin kyllä pojalle, että voisivatko jutella vielä, ettei eroja tuolla tavalla hoideta mutta asia on kuulemma nyt selvä.
Tietenkään en puutu poikani valintoihin ja vaikka nyt tuntuukin shokilta itselle tämä niin olen yrittänyt vain olla kannustavana ja lohduttavana äitinä pojalleni. Mutta kyllä tämä mullekin on suuri shokki, tuntuu että suurempi suru ja shokki kuin pojalleni. Tykästyin tähän tyttöön ja vietimme niin paljon aikaa, tuntuu niin oudolta ajatella, että emme enää koskaan tapaa, muuta kuin ehkä ruokakaupan kassajonossa. Haluaisin ottaa yhteyttä tyttöön ja kysellä miten jaksaa, mutta pelkään, että se olisi liikaa, koska eihän se ole sopivaa käytöstä kuitenkaan?
En ole pojalleni sanonut, että kuinka suuri shokki ja suru tämä mulle on. Sanoin vain pojalleni, että ei kannata siltoja polttaa takanaan, että jutelkaa vaikka uudelleen kun armeija on päätöksessä, mutta hän sanoi että ei todellakaan aio pitää mitään yhteyttä.
Tuntuu niin tyhmältä, että omassa päässä kuvittelin jo kaikkea, hääjuhlistakin haaveilin vaikka asia ei todellakaan ollut ajankohtainen. Tuntuu kurjalta ajatella, että tyttö ja hänen koko perheensä leikattiin meidän elämästä pois noin vain. Neljä vuotta on kuitenkin pitkä aika. Tiedän, että ei pitäisi ajatella että teinin eka seurustelusuhde on elämänpituinen, mutta toisaalta itse tapasin oman mieheni, poikani isän, 16-vuotiaana ja tässä ollaan edelleen yhdessä vaikka olikin meidän molempien eka suhde.
Miten te muut vanhemmat olette "selvinneet" lastenne eroista? Oletteko enää minkäänlaisissa väleissä lastenne ex-puolisoiden kanssa?
Kommentit (29)
Voi hyvä ihme sun kanssas. "Lastenne ex-puolisoiden..." Huomaatko itse yhtään: he ovat siis lapsia eikä heillä ole mitään puolisoita ollutkaan. Voit joutua odottamaan unelmahäitäsi vielä esmes 15 vuotta, sopeudu siihen. Sori mutta pidän sinua jotenkin yksinkertaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sen pojan mieli voi vielä muuttua. Muistan tuon ikäisenä, kun vaan kerran tuli sellanen "ei vittu tässäkö tää on", ja jätin ihanan poikaystäväni kuin nallin kalliolle ihan sen kummemmin seuraamuksia miettimättä.
Myöhemmin tulin katumapäälle, mutta poika seurusteli jo toisen kanssa silloin - siinä vaiheessa tuli iso itku ja harmistus. Ihan hyvin voi siis olla, että kun on suuria elämänmuutoksia tulossa niin tuli tehtyä hätiköity päätös ja palaavat myöhemmin vielä yhteen. Voi myös olla, että poika löytää VIELÄ ihanamman tytön :) Tee oma surutyösi rauhassa, puhu vaikka miehellesi mutta älä pojalle. Noi kuviot pitää selvittää teinien itse.
Mää käyn edelleen "anopilla" usein kahvittelemassa vaikka meni hänen poikansa kanssa poikki.. Ei meidän ero vaikuttanu mun ja eksän äidin väleihin negatiivisesti.
No taustoja ei voi tietää, miks poika tytön jätti. Onko jommalla kummalla uusi ihastus? Pettämistä? Molenminpuolista kyllästymistä? Entä jos tyttö loukkasi poikaasi muuten? Vaikka mitä voipi olla taustalla, jota poikasi ei halua sivulisille kertoa.
Tämä palsta on mennyt ihan mahdottomaksi, näiden provojen kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 16:09"]
Tämä palsta on mennyt ihan mahdottomaksi, näiden provojen kannalta.
[/quote]
Mikä tästä tekee epäuskottavan?
Ohis
Kiitos mukavista viesteistänne. En totta kai tiedä mitä kulissien takana on tapahtunut, eikä se mielestäni edes kuulu mulle, aikuisia ovat kummatkin ja tekevät suhteessa päätöksensä itse. Totta kai yritin kysellä, että mitä tapahtui mutta mitään selvää vastausta en saanut. Tytölle tämä kuitenkin oli tullut aivan puun takaa yllätyksenä, sen verran kuitenkin sain selville, joten en usko että mitään pettämisiä on tapahtunut.
Oli itselläkin opiskelujen alettua sellainen fiilis, että pitäisikö se testata ja kokeilla kaikkea maailmanmenoa ennen kuin vakiintuu ja harkittiin eroakin siinä vaiheessa, mutta sitten syntyi esikoinen ja mentiin naimisiin ja sen jälkeen en ole enää jossitellut. Mutta totta kai hyväksyn sen, että poikani ei jatka ensimmäisen tyttöystävän kanssa vaikka itse salaisesti olisinkin sitä toivonut. Voihan olla, että tyttöystävästä paljastui ihan erilainen luonne kuin mitä esitti meille vanhemmille, kuka tietää. Nyt tuntuu olo tyhjältä, mutta eiköhän tää tästä! Kohta on oma tyttärenikin sen ikäinen että seurustelujutut tulee ajankohtaiseksi niin pitää yrittää sitten pitää mielessä, ettei saa liikaa heti kiintyä näihin lasten kumppaneihin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä saat surra ja märehtiä eroa ja tehdä omaa surutyötäsi niin paljon kuin haluat, mutta kunhan et missään tapauksessa sotke poikaasi siihen mukaan. Ei ole poikasi asia sinua lohdutella tai pyydellä anteeksi huonosti hoitamiaan erojaan. Muista, että missään tapauksessa et syyllistä lastasi. Erot kuuluu nuorten elämään, vaikka seurustelu kestäisi neljäkin vuotta niin se on sellaista harjoittelua vaan! Oudompaa se olisi, jos 14-vuotiaasta saakka seurustelaisiin naimisiinmeni ja lapset mielessä.
Siihen on varmasti hyvät syyt miksi poikasi jätti tyttöystävänsä. Ja mieti niin, että parempi näin kuin että poikas olis jäänyt muiden mieleksi suhteeseen ja sitten eronnut siinä vaiheessa kun olisivat jo avoliitossa, ehkä naimisissa ja lapsiakin jo.
Ääh kirjotin pitkän tekstin mutta se pyyhkiyty. Mutta siis mulla oli vähän samatilanne, mutta minä olin se tytär joka jätti poikaystävänsä ja vanhempani jäi haikailemaan "niinihanaavävyehdokasta". Oikeasti suhteessa oli painostusta seksiin/peppuseksiin, poika puhui kuinka tykkäisi jos minulla olisi isommat rinnat ja sai puheillansa itsetuntoni menemään täysin maahan. Vieläkin mulla on vaikeuksia nähdä itseäni kauniina ja vaikeuksia seksuaalisuudessa. Tietenkään en kertonut sillon nuorempana vanhemmilleni eron todellista syytä. Erosta on n. 7 vuotta ja vieläkin äitini haikailee exääni ja kyselee hänestä, vaikka mulla on jo uusi paljon parempi ja terve parisuhde. Halusin vaan sitä sanoa, että kannattaa äitinä luottaa poikasi valintoihin, sillä noissa asioissa voi olla jotain mitä ei kerrota vanhemmille. Tottakai se tuntuu pahalta aina kun läheiset ihmiset menee ympäriltä, mutta kannattaa muistaa että yhden oven sulkeminen tarkoittaa uusien ovien avautumista ja seuraava tyttöystävä voi olla vieläkin mukavampi ja ihanampi:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hassu oletus että tyttö olisi käynyt pettämässä, mitä jos poikasi onki töpeksinyt?
[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 16:24"]
Oudompaa se olisi, jos 14-vuotiaasta saakka seurustelaisiin naimisiinmeni ja lapset mielessä.
[/quote]
No ei se mitenkään outoa ole, jos se vain oikealta tuntuu... Jokainen tavallaan!
-14 vuotiaasta seurustellut, edelleen onnellisesti yhdessä 30 v myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 16:30"]Hassu oletus että tyttö olisi käynyt pettämässä, mitä jos poikasi onki töpeksinyt?
[/quote]
Kuka muu, kuin sinä, oletti tytön pettäneen?
[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 15:43"]Poikasi teki kyllä typerästi, ettei viitsinyt jättää tyttöä kasvokkain. Mutta oletko varma, että poika "ei jaksanut" tyttöä? Ehkä tuo kiva, mukava ja ihana tyttö petti poikaasi tai teki jotain muuta mitä ei voi antaa anteeksi. Ehkä poikasi ei ole allapäin siksi, että on niin vihainen. Ihmiset voivat esittää kumppaninsa vanhemmilla vaikka mitä kilttiä naapurintyttöä, mutta ovat todellisuudessa aivan toisenlaisia.
[/quote]
No tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 16:37"][quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 15:43"]Poikasi teki kyllä typerästi, ettei viitsinyt jättää tyttöä kasvokkain. Mutta oletko varma, että poika "ei jaksanut" tyttöä? Ehkä tuo kiva, mukava ja ihana tyttö petti poikaasi tai teki jotain muuta mitä ei voi antaa anteeksi. Ehkä poikasi ei ole allapäin siksi, että on niin vihainen. Ihmiset voivat esittää kumppaninsa vanhemmilla vaikka mitä kilttiä naapurintyttöä, mutta ovat todellisuudessa aivan toisenlaisia.
[/quote]
No tuo.
[/quote]
aaa. Aivan. Tuo kommentti jäi minulta huomaamatta. :)
Olet vaihteeksi ottanut uuden kulman tähän kestoprovoosi. Miten viimeksi kävi sen kanssa kun poikasi muutti yhteen tyttöystävän kanssa ja jätti äitiraukkansa ihan yksin?
[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 16:33"][quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 16:24"]
Oudompaa se olisi, jos 14-vuotiaasta saakka seurustelaisiin naimisiinmeni ja lapset mielessä.
[/quote]
No ei se mitenkään outoa ole, jos se vain oikealta tuntuu... Jokainen tavallaan!
-14 vuotiaasta seurustellut, edelleen onnellisesti yhdessä 30 v myöhemmin.
[/quote]
no sinä oletkin sitten se poikkeus ja totta kai kiva juttu :) mut yleisempää on se, että se 14-vuotiaana aloitettu suhde ei tule kestämään
Eikä poikasi välttämättä edes kaipaa lohduttelujasi. Muistan eräänkin kerran, miten ärsyttävänä tyyppi piti harmitteluita ja lohdutuksia, kun ITSE oli halunnut erota.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 16:48"]
Eikä poikasi välttämättä edes kaipaa lohduttelujasi. Muistan eräänkin kerran, miten ärsyttävänä tyyppi piti harmitteluita ja lohdutuksia, kun ITSE oli halunnut erota.
[/quote]
Ei se helppo paikka ole kaikille, vaikka itse olisikin sen eron laittanut vireille.
Olen mielessäni surenut montaakin hyvää tyttöystävää, jotka ovat jääneet taka-alalle MUTTA luotan poikani harkintakykyyn ja en yritä
puuttua hänen suhdekuvioihin.
Poikasi teki kyllä typerästi, ettei viitsinyt jättää tyttöä kasvokkain. Mutta oletko varma, että poika "ei jaksanut" tyttöä? Ehkä tuo kiva, mukava ja ihana tyttö petti poikaasi tai teki jotain muuta mitä ei voi antaa anteeksi. Ehkä poikasi ei ole allapäin siksi, että on niin vihainen. Ihmiset voivat esittää kumppaninsa vanhemmilla vaikka mitä kilttiä naapurintyttöä, mutta ovat todellisuudessa aivan toisenlaisia.