Lue keskustelun säännöt.
Olen lestadiolainen nainen, ja pelkään raskautua koska..
06.05.2015 |
Olemme menossa kesällä naimisiin, joten asia ei ole ihan vielä ajankohtainen. Mutta jokatapauksessa pelkään ihan älyttömästi että mitä jos käy ilmi että odotan kehitysvammaista lasta. Tämä pelko on ollut mulla oikeastaan aina, en tiedä kykenisinkö aborttiin,
mutta en myöskään halua sairasta lasta. :| Voi kuulostaa itsekkäältä, mutta kehitysvammaisen lapsen elämässä pitää kuitenkin aina olla jollakin tavalla mukana, oli lapsi minkä ikäinen tahansa, ja en usko jaksavani sitä.
.
Olen tästä asiasta puhunut miehen kanssa, ja hän on todennut (pitkien keskustelujen päätteeksi) että hyväksyisi abortin, jos mikäli kävisi ilmi että lapsi on sairas. Ystäväpiirissä taas abortti ei ole koskaan edes tullut esille näissä keskusteluissa, vaan aina on ajateltu että kehitysvammainen lapsi antaa niin paljon vanhemmilleen, jne. Itse kuitenkin näen siinä paljon negatiivista, se vie voimia, toiset lapset jäävät vähemmälle huomiosta ja varsinkin kasvaessa ei voi tietää millainen lapsesta tulee. Olen nimittäin nähnyt jonkun verran vammaisia lapsia vl-piireissä, ja osa on jopa väkivaltaisia!
.
Haaveilen että jonain päivänä meillä olisi 6 lasta, ja kaikki terveitä. Olen aina ollut todella lapsirakas, mutta siltikään en halua vammaista lasta syömään voimiamme, jos muuta perhettä on. :|
Kuulostaako tämä kamalan itsekkäältä toiminnalta, itse välillä ajattelen että olen paha ihminen kun jo etukäteen mietin abortoivani vammaisen lapsen. Jos täällä palstalla on lestadiolaisia, niin olisi kiva kuulla miltä tämä teidän mielestä kuulostaa? Ja siis muidenkin mielipiteitä ihan yleisesti, onko kukaan muu suunitellut tällaista jo etukäteen?
Kommentit (70)
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:16"]Eikös se vammaisen lapsen saaminen ole sinun Jumalasi tahto jos sellainen lapsi on sinulle tullakseen? Pelkäätkö siis sitä mitä se sinun Jumala sinusta ajattelee ja mitä hänen mielestään olet ansainnut elämältä?
Eikö sen vammaisen lapsen abortointi olisi suora kapinointi Jumalasi tahtoa vastaan?
[/quote]
Mielestöni vammaisen lapsen saaminen ei ole mikään "rangaistus" tai vastaava Jumalalta. Uskon että hän antaa ihmiselle sen mitä tämä jaksaa kantaa. Mutta tunnen itseni, ja tiedän että en jaksaisi vammaista lasta. Tietyllä tapaan siis toimisin Jumalaa vastaan jos abortoisin lapsen. Silti pidän tärkeämpänö sitä että olen läsnä kaikille lapsille saman verran, vaikka sitten senkin uhalla että joutuisin abortoida. :| Ei kuitenkaan pienet lapset ymmärrä miksi toinen saa enemmän huomiota kuin toinen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:12"]Mitä jos alkaisit vaikka tavalliseksi äidiksi synnytystehtaan ja kotityökoneen sijaan. Ota mies lahkon ulkopuolelta. Onko koulutus?
[/quote]
Mikä on tavallinen äiti? Mielestäni kuusi lasta ei kuulosta synnytystehtaalta, jos niin itse haluaa. Mitä jos pitäisit huolen vaan omasta elämästäsi?
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:23"][quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:16"]Eikös se vammaisen lapsen saaminen ole sinun Jumalasi tahto jos sellainen lapsi on sinulle tullakseen? Pelkäätkö siis sitä mitä se sinun Jumala sinusta ajattelee ja mitä hänen mielestään olet ansainnut elämältä?
Eikö sen vammaisen lapsen abortointi olisi suora kapinointi Jumalasi tahtoa vastaan?
[/quote]
Mielestöni vammaisen lapsen saaminen ei ole mikään "rangaistus" tai vastaava Jumalalta. Uskon että hän antaa ihmiselle sen mitä tämä jaksaa kantaa. Mutta tunnen itseni, ja tiedän että en jaksaisi vammaista lasta. Tietyllä tapaan siis toimisin Jumalaa vastaan jos abortoisin lapsen. Silti pidän tärkeämpänö sitä että olen läsnä kaikille lapsille saman verran, vaikka sitten senkin uhalla että joutuisin abortoida. :| Ei kuitenkaan pienet lapset ymmärrä miksi toinen saa enemmän huomiota kuin toinen.
Ap
[/quote]
Mitä ihmettä sinä edes huolestut jostain lasten saamasta huomiosta, jos syntyy kehitysvammainen lapsi? Uskon, että mun molemmat lapset saa roppakaupalla enemmän huomiota toisen kehityshäiriöstä huolimatta kuin sun lapset, jos niitä aiot 6-8 tehtailla, vaikka kaikki terveitä olisivatkin.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 09:48"]Lähipiirissäni on perhe, jonka lapsilla on ollut 50% todennäköisyys kehitysvammaan. Kuudennella on tuo kehitysvamma.
[/quote]
Nyt on pakko kysyä, millainen ihminen tekee lauman lapsia jos mahdollisuudet kehitysvammaisuuteen on noin suuret? Eikö viisi tervettä lasta riittänyt?
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:23"][quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:16"]Eikös se vammaisen lapsen saaminen ole sinun Jumalasi tahto jos sellainen lapsi on sinulle tullakseen? Pelkäätkö siis sitä mitä se sinun Jumala sinusta ajattelee ja mitä hänen mielestään olet ansainnut elämältä?
Eikö sen vammaisen lapsen abortointi olisi suora kapinointi Jumalasi tahtoa vastaan?
[/quote]
Mielestöni vammaisen lapsen saaminen ei ole mikään "rangaistus" tai vastaava Jumalalta. Uskon että hän antaa ihmiselle sen mitä tämä jaksaa kantaa. Mutta tunnen itseni, ja tiedän että en jaksaisi vammaista lasta. Tietyllä tapaan siis toimisin Jumalaa vastaan jos abortoisin lapsen. Silti pidän tärkeämpänö sitä että olen läsnä kaikille lapsille saman verran, vaikka sitten senkin uhalla että joutuisin abortoida. :| Ei kuitenkaan pienet lapset ymmärrä miksi toinen saa enemmän huomiota kuin toinen.
Ap
[/quote]
Mutta ymmärräthän että on myös iso riski ja varmasti todennäköisempää saada tietää lapsen vammaisuudesta vasta syntymän jälkeen? Se on se riski otettava jos lapsia haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kyllä toisen nuoren lestadiolaisen naisen korviin vähän pahalta että tekisit abortin jos lapsi olisi vammainen..
Enpä minä ole mikään moralisoimaan, itsekin käytämme ehkäisyä, mutta jos lapsi on alkanut kohdussa kasvamaan niin mun mielipiteeni on että ei siltä enää saa riistää elämää vain sen takia että ei halua vammaista lasta.
Se että haluat äidiksi on suuri ja vastuullinen asia. Sun pitää kyetä myös siihen että se lapsi on vammainen tai mitä tahansa muuta. Ei se niin mene että minäpäs otan vain terveet, kauniit ja helpot lapset.
Tuo vähän suututtaa mua uskovaisissa että lapset on niin tärkeitä ja arvokkaita että ne pitäisi kaikki ottaa vastaan mutta sitten ei kuitenkaan olla valmiita pitämään niitä lapsia niin tärkeinä ja arvokkaina että hoidettaisiin oikeesti hyvin ja rakkaudella se suurikin perhe.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:27"][quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:23"][quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:16"]Eikös se vammaisen lapsen saaminen ole sinun Jumalasi tahto jos sellainen lapsi on sinulle tullakseen? Pelkäätkö siis sitä mitä se sinun Jumala sinusta ajattelee ja mitä hänen mielestään olet ansainnut elämältä?
Eikö sen vammaisen lapsen abortointi olisi suora kapinointi Jumalasi tahtoa vastaan?
[/quote]
Mielestöni vammaisen lapsen saaminen ei ole mikään "rangaistus" tai vastaava Jumalalta. Uskon että hän antaa ihmiselle sen mitä tämä jaksaa kantaa. Mutta tunnen itseni, ja tiedän että en jaksaisi vammaista lasta. Tietyllä tapaan siis toimisin Jumalaa vastaan jos abortoisin lapsen. Silti pidän tärkeämpänö sitä että olen läsnä kaikille lapsille saman verran, vaikka sitten senkin uhalla että joutuisin abortoida. :| Ei kuitenkaan pienet lapset ymmärrä miksi toinen saa enemmän huomiota kuin toinen.
Ap
[/quote]
Mitä ihmettä sinä edes huolestut jostain lasten saamasta huomiosta, jos syntyy kehitysvammainen lapsi? Uskon, että mun molemmat lapset saa roppakaupalla enemmän huomiota toisen kehityshäiriöstä huolimatta kuin sun lapset, jos niitä aiot 6-8 tehtailla, vaikka kaikki terveitä olisivatkin.
[/quote]
Lähinnä tarkotan sitä, että jos lapsi on vaikeasti vammainen, niin totta kai se vaatii paljon enemmän vanhemmilta sitä hoitoa ja huomiota, nimenomaan vammaisuuden takia. Kyllähän sen varmasti kaikki ymmärtää että kehitysvanmainen lapsi ei toimi samoin kun terve.
Ja kyllä kuudelle lapselle pystyy antamaan paljon huomiota, sitäkin on niin monenlaista. Yhdessä oleminen ja touhuaminen esimerkiksi. Itse olen kasvanut 10-lapsisessa katraassa, ja vanhemmat huomioi kaikkia riittävästi. :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:27"]
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 09:48"]Lähipiirissäni on perhe, jonka lapsilla on ollut 50% todennäköisyys kehitysvammaan. Kuudennella on tuo kehitysvamma. [/quote] Nyt on pakko kysyä, millainen ihminen tekee lauman lapsia jos mahdollisuudet kehitysvammaisuuteen on noin suuret? Eikö viisi tervettä lasta riittänyt?
[/quote]
Uskovainen ihminen. Ehkäisyä ei saa käyttää eli eihän sillä ihmisellä ole muuta vaihtoehtoa kuin synnyttää niitä lapsia. Jos siis haluaa pitää yllä normaalia seksielämää.
Ei siinä ajatella mahdollisuuksia vammaiseen lapseen tai omaan jaksamiseen tai perheen hyvinvointiin. On vain ehkäisykielto ja sehän kumoaa kaiken muun ajattelun.
Jokaisen lapsen kohdalla käy väistämättä mielessä jos kaikki ei menekkään hyvin tai mitä jos on vammainen tai tai... Normaalia. Kuitenkin sun pitää osata elää tässä hetkessä ja elää päivä kerrallaan murehtimatta tulevaa. Pimahtaisin jos alkaisin pohtimaan kaikkea surkeaa.
Selvästikään et ole täysin valmis äidiksi vielä, no tuskin kukaan on koskaan täysin valmis. Kannattaisiko kuitenkin keskittyä häiden järjestelyyn ja nauttimaan tulevasta miehesi kanssa? Onko lapsi just nyt ajankohtainen kuitenkaan, pelkäätkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:31"][quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:27"][quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:23"][quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:16"]Eikös se vammaisen lapsen saaminen ole sinun Jumalasi tahto jos sellainen lapsi on sinulle tullakseen? Pelkäätkö siis sitä mitä se sinun Jumala sinusta ajattelee ja mitä hänen mielestään olet ansainnut elämältä?
Eikö sen vammaisen lapsen abortointi olisi suora kapinointi Jumalasi tahtoa vastaan?
[/quote]
Mielestöni vammaisen lapsen saaminen ei ole mikään "rangaistus" tai vastaava Jumalalta. Uskon että hän antaa ihmiselle sen mitä tämä jaksaa kantaa. Mutta tunnen itseni, ja tiedän että en jaksaisi vammaista lasta. Tietyllä tapaan siis toimisin Jumalaa vastaan jos abortoisin lapsen. Silti pidän tärkeämpänö sitä että olen läsnä kaikille lapsille saman verran, vaikka sitten senkin uhalla että joutuisin abortoida. :| Ei kuitenkaan pienet lapset ymmärrä miksi toinen saa enemmän huomiota kuin toinen.
Ap
[/quote]
Mitä ihmettä sinä edes huolestut jostain lasten saamasta huomiosta, jos syntyy kehitysvammainen lapsi? Uskon, että mun molemmat lapset saa roppakaupalla enemmän huomiota toisen kehityshäiriöstä huolimatta kuin sun lapset, jos niitä aiot 6-8 tehtailla, vaikka kaikki terveitä olisivatkin.
[/quote]
Lähinnä tarkotan sitä, että jos lapsi on vaikeasti vammainen, niin totta kai se vaatii paljon enemmän vanhemmilta sitä hoitoa ja huomiota, nimenomaan vammaisuuden takia. Kyllähän sen varmasti kaikki ymmärtää että kehitysvanmainen lapsi ei toimi samoin kun terve.
Ja kyllä kuudelle lapselle pystyy antamaan paljon huomiota, sitäkin on niin monenlaista. Yhdessä oleminen ja touhuaminen esimerkiksi. Itse olen kasvanut 10-lapsisessa katraassa, ja vanhemmat huomioi kaikkia riittävästi. :)
Ap
[/quote]
Entäs sitten jos joku terveestä lapsesta sairastuu vaikka syöpään ja alkaa vaatia jopa enemmän huomiota kuin se mahdollinen kehitysvammainen vaatisi? Annatko sen sitten adoptioon?
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:31"]
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:27"][quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:23"][quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:16"]Eikös se vammaisen lapsen saaminen ole sinun Jumalasi tahto jos sellainen lapsi on sinulle tullakseen? Pelkäätkö siis sitä mitä se sinun Jumala sinusta ajattelee ja mitä hänen mielestään olet ansainnut elämältä? Eikö sen vammaisen lapsen abortointi olisi suora kapinointi Jumalasi tahtoa vastaan? [/quote] Mielestöni vammaisen lapsen saaminen ei ole mikään "rangaistus" tai vastaava Jumalalta. Uskon että hän antaa ihmiselle sen mitä tämä jaksaa kantaa. Mutta tunnen itseni, ja tiedän että en jaksaisi vammaista lasta. Tietyllä tapaan siis toimisin Jumalaa vastaan jos abortoisin lapsen. Silti pidän tärkeämpänö sitä että olen läsnä kaikille lapsille saman verran, vaikka sitten senkin uhalla että joutuisin abortoida. :| Ei kuitenkaan pienet lapset ymmärrä miksi toinen saa enemmän huomiota kuin toinen. Ap [/quote] Mitä ihmettä sinä edes huolestut jostain lasten saamasta huomiosta, jos syntyy kehitysvammainen lapsi? Uskon, että mun molemmat lapset saa roppakaupalla enemmän huomiota toisen kehityshäiriöstä huolimatta kuin sun lapset, jos niitä aiot 6-8 tehtailla, vaikka kaikki terveitä olisivatkin. [/quote] Lähinnä tarkotan sitä, että jos lapsi on vaikeasti vammainen, niin totta kai se vaatii paljon enemmän vanhemmilta sitä hoitoa ja huomiota, nimenomaan vammaisuuden takia. Kyllähän sen varmasti kaikki ymmärtää että kehitysvanmainen lapsi ei toimi samoin kun terve. Ja kyllä kuudelle lapselle pystyy antamaan paljon huomiota, sitäkin on niin monenlaista. Yhdessä oleminen ja touhuaminen esimerkiksi. Itse olen kasvanut 10-lapsisessa katraassa, ja vanhemmat huomioi kaikkia riittävästi. :) Ap
[/quote]
Mutta yhtä paljon tunteja vuorokaudessa on sinun 10-lapsisilla vanhemmilla kuin niillä kahden lapsen vanhemmilla. Eli kun aikaa jaetaan niin onhan se ihan eri asia. Suurissa perheissä on luonnollista se että touhutaan ja tehdään paljon porukalla nimenomaan siksi että sitä aikaa saa siinä samalla kaikki lapset. Ja että lapset touhuaa paljon keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei! En minäkään olisi halunnut kehitysvammaista lasta. Ei minullakaan olisi ollut voimia tällaiseen. Mielummin olisin ottanut ne kymmenen tervettä.
Odotin jo neljättä kun vanhimman erityisyydelle saatiin selvyys ja diagnoosi. Meillä on sairaus jonka riski jokaiselle lapselle on 25%. Kummankaan vanhemman suvussa ei ennestään kehitysvammaista.
Näillä korteilla pelataan, olen iloinen että saimme myös nämä kolme tervettä lasta. Erityinen on omanlaisensa harvinaisuus. Pienemmät tulevat joskus ymmärtämään miksi hän on erilainen.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:40"]
Jokaisen lapsen kohdalla käy väistämättä mielessä jos kaikki ei menekkään hyvin tai mitä jos on vammainen tai tai... Normaalia. Kuitenkin sun pitää osata elää tässä hetkessä ja elää päivä kerrallaan murehtimatta tulevaa. Pimahtaisin jos alkaisin pohtimaan kaikkea surkeaa. Selvästikään et ole täysin valmis äidiksi vielä, no tuskin kukaan on koskaan täysin valmis. Kannattaisiko kuitenkin keskittyä häiden järjestelyyn ja nauttimaan tulevasta miehesi kanssa? Onko lapsi just nyt ajankohtainen kuitenkaan, pelkäätkö?
[/quote]
No lapsihan on ajankohtainen hääyöstä alkaen ;) Jos siis hääyönä aloittavat seksielämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä pitkäaikais sairas lapsi, eikä tullut hetkeäkään mieleen, että tekisin abortin. Vaikka vei todella paljon voimia ja välillä tuntuu, että eikö tämä sairaala kierre koskaan lopu, mutta silti, niin valtavan rakas, niin valtavan tärkeä. Erityinen rakkaus. On raskasta olla erityinen äiti, mutta erityinen rakkaus antaa paljon.
Minulla taustalla 9 vuoden koulukiusaaminen, 4 vuotta vakavaa masennusta, syöpä, kolme raskautta joissa olen oksentanut alusta loppuun asti, ollen pitkiä aikoja sairaalassa tiputuksessa ja nyt tämä sairas lapsi. kaikkein vaikeinta on ollut sairas lapsi, mutta se on myös antanut kaikkein eniten.
Ja kaiken vaikeuden keskellä on elämänarvot saaneet ihanan suunnan, osaan arvostaa sitä, että on joutunut vaikeuksen kanssa taistelemaan, ne on kasvattaneet todella paljon, mistä olen kiitollinen.
Vaikka on myös niitä päiviä, kun tuntuu, että miksi aina meillä vaikeaa, miksi pitää tällaisten asioiden kautta ymmärtää elämän oikeat uomat, eikö voitaisi päästä helpommalla.
Mutta uskon myös, että jokaisessa perheessä tulee olemaan omat elämän kriisit ja kipukohdat.
Minä olen aina pelännyt että joku lapsista kuolee ja tuskin pelko koskaan väistyy.
onhan se surullista, että yksi lapsi vie enemmän aikaa ja voimia, mutta kyllä ne isompana viimestään ymmärtävät, miksi äiti hoiti enemmän yhtä. Ja sitten on tehty retkiä niin, että sairas lapsi jäänyt hoitajalle, ja isoin lapsi päässyt vain mukaan.
Minäkin olin ap varma, että en tätä tulisi koskaan jaksamaan, ja tuntuukin välillä että en jaksa enään yhtään, mutta kummasti niitä voimia tulee kun on pakko jaksaa. Läheiset ihmettelee, miten te jaksatte, onko meille annettu vaihtoehtoja? Lasten rakkaus, se ilo mikä heistä heijastuu antaa voimia kaikkein eniten.
Aloin odottaa meidän vauvaa kun sairas lapsi oli 3kk ikäinen, se oli todella järkytys kun tiesin mikä sairaala kierre edessä, ja meidän kumpikin edellinen lapsi olleet todella itkuisia vauvana, mutta sitten syntyi aurinkoinen ja todella tyytyväinen vauva, en olisi koskaan osannut kuvitella, että mielle syntyisi lapsi joka noin tyytyväinen ja öisin nukkuu kahdeksaakin tuntia pötköön. Salaa mietin kun testin tein, että teen abortin enkä kerro miehelle mitään, mutta tiesin samalla, että en olisi aborttiin pystynyt koskaan.
Ap, elä suotta murehdi liiaksi etukäteen, elämä antaa sen mitä sinä tarvitset ja sinä opit sen kanssa elämään.
Tulipa romaani, mutta haluan tällä kirjoituksella osoittaa vaan sinulle sen, että elämä järjestyy.
Mamma 24v
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 11:01"]
Meillä pitkäaikais sairas lapsi, eikä tullut hetkeäkään mieleen, että tekisin abortin. Vaikka vei todella paljon voimia ja välillä tuntuu, että eikö tämä sairaala kierre koskaan lopu, mutta silti, niin valtavan rakas, niin valtavan tärkeä. Erityinen rakkaus. On raskasta olla erityinen äiti, mutta erityinen rakkaus antaa paljon.
Minulla taustalla 9 vuoden koulukiusaaminen, 4 vuotta vakavaa masennusta, syöpä, kolme raskautta joissa olen oksentanut alusta loppuun asti, ollen pitkiä aikoja sairaalassa tiputuksessa ja nyt tämä sairas lapsi. kaikkein vaikeinta on ollut sairas lapsi, mutta se on myös antanut kaikkein eniten.
Ja kaiken vaikeuden keskellä on elämänarvot saaneet ihanan suunnan, osaan arvostaa sitä, että on joutunut vaikeuksen kanssa taistelemaan, ne on kasvattaneet todella paljon, mistä olen kiitollinen.
Vaikka on myös niitä päiviä, kun tuntuu, että miksi aina meillä vaikeaa, miksi pitää tällaisten asioiden kautta ymmärtää elämän oikeat uomat, eikö voitaisi päästä helpommalla.
Mutta uskon myös, että jokaisessa perheessä tulee olemaan omat elämän kriisit ja kipukohdat.
Minä olen aina pelännyt että joku lapsista kuolee ja tuskin pelko koskaan väistyy.
onhan se surullista, että yksi lapsi vie enemmän aikaa ja voimia, mutta kyllä ne isompana viimestään ymmärtävät, miksi äiti hoiti enemmän yhtä. Ja sitten on tehty retkiä niin, että sairas lapsi jäänyt hoitajalle, ja isoin lapsi päässyt vain mukaan.
Minäkin olin ap varma, että en tätä tulisi koskaan jaksamaan, ja tuntuukin välillä että en jaksa enään yhtään, mutta kummasti niitä voimia tulee kun on pakko jaksaa. Läheiset ihmettelee, miten te jaksatte, onko meille annettu vaihtoehtoja? Lasten rakkaus, se ilo mikä heistä heijastuu antaa voimia kaikkein eniten.
Aloin odottaa meidän vauvaa kun sairas lapsi oli 3kk ikäinen, se oli todella järkytys kun tiesin mikä sairaala kierre edessä, ja meidän kumpikin edellinen lapsi olleet todella itkuisia vauvana, mutta sitten syntyi aurinkoinen ja todella tyytyväinen vauva, en olisi koskaan osannut kuvitella, että mielle syntyisi lapsi joka noin tyytyväinen ja öisin nukkuu kahdeksaakin tuntia pötköön. Salaa mietin kun testin tein, että teen abortin enkä kerro miehelle mitään, mutta tiesin samalla, että en olisi aborttiin pystynyt koskaan.
Ap, elä suotta murehdi liiaksi etukäteen, elämä antaa sen mitä sinä tarvitset ja sinä opit sen kanssa elämään.
Tulipa romaani, mutta haluan tällä kirjoituksella osoittaa vaan sinulle sen, että elämä järjestyy.
Mamma 24v
[/quote]
Vau, nostan hattua ja niiaan.
Olet ansainnut mitalin. Tai jotain suurempaa, nimittäin elämän. Olet sen lahjaksi saanut ja osaat pitää sitä lahjana. Vaikka ei ole helppoa, et ole luovuttanut vaan elät ja opit ja ymmärrät. Olet ihana ihminen. Lapsesi ja puolisosi ovat todella onnekkaita kun ovat saaneet sinunkaltaisen äidin ja puolison.
Voimia, jaksamista ja paljon onnellisia päiviä teidän perheelle!
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 09:37"]
Vammaisen lapsen todennäköisyys on hyvin pieni, vielä kuudellakin lapsella. Sinun pitäisi tehdä yli 20 000 lasta että se vammainen tulee.
[/quote]
Eihän todennäköisyyksiä noin lasketa. Ja sitten, riski kasvaa äidin iän myötä.
Tosiaan ei ultrassa näy läheskään kaikkia epätavallisuuksia. Ei edes syntymän jälkeen aina näy, vaan vasta lapsen kehittyessä käy ilmi. Monet alkavat saada diagnooseja 2-3vuotiaina kun kehityksessä alkaa näkyä selkeää viivästymää. Synnytyskin voi aiheuttaa happivajeen, josta voi seurata aivojen tuhoutumista. On siis paljon riskejä, että lapsi ei ole täysin normaali eikä siihen voi aina varautua etukäteen. Lapsia kannattaa tehdä vain, jos on valmis ottamaan riskin. Voit myös ensimmäisen lapsen jälkeen muuttaa mielesi abortista. Itselleni ainakin lapsettomana abortti ei ollut niin kauhea asia, mutta nyt äitinä en varmaan pystyisi sitä tekemään. Siinä missä olisin varmaan abortoinut downin ensimmäisessä raskaudessa, niin en nyt toisessa raskaudessa ehkä pystyisi. En tuomitse jos joku muu tekee abortin vastaavassa tilanteessa, parempi niin kuin synnyttää lapsi jota ei jaksa hoitaa eikä halua pitää.
Itse en hyväksy aborttia sairaan lapsen kohdalla. Ihan yhtä tärkeä ja arvokas se sairaskin lapsi on. Mutta siin kohtaa jokaisen täytyy tehdä se oma valinta. Voihan noin käydä ihan kenen tahansa kohdalle, mutta tottahan se on harvinaista.
Sitä en ymmärrä, että jos perheeseen syntyy vaikeasti vammainen lapsi niin edes sen jälkeen ei ehkäisy olisi sallittua. Että senkin jälkeen voisi lapsia syntyä perheeseen pienillä ikäeroilla vaikka kuinka monta. Eihän siinä voimavarat ja aika voi mitenkään riittää kaikille (??)
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 11:28"]
Itse en hyväksy aborttia sairaan lapsen kohdalla. Ihan yhtä tärkeä ja arvokas se sairaskin lapsi on. Mutta siin kohtaa jokaisen täytyy tehdä se oma valinta. Voihan noin käydä ihan kenen tahansa kohdalle, mutta tottahan se on harvinaista.
Sitä en ymmärrä, että jos perheeseen syntyy vaikeasti vammainen lapsi niin edes sen jälkeen ei ehkäisy olisi sallittua. Että senkin jälkeen voisi lapsia syntyä perheeseen pienillä ikäeroilla vaikka kuinka monta. Eihän siinä voimavarat ja aika voi mitenkään riittää kaikille (??)
[/quote]
Vaikea sitä on ymmärtää. Pitää luottaa Jumalaan että Jumala antaa voimia sen mukaan mitä tarvitsee. Eihän ihminen voi päättää niin suuresta asiasta kuin elämä ja kuolema. Ei ihminen voi asettua Jumalaksi. Mikä minä olisin päättämään että kenellä on oikeus syntyä ja kenellä ei..
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 09:51"]Voit saada kehitysvammaisen lapsen siinä kuin kuka tahansa muukin. Usein kehitysvammaisuus tulee yllätyksenä ja läheskään kaikkia kehitysvammoja ei näe missään seuloissa, mutta et varmaan uskosi takia niihin osallistukaan.
[/quote]
Mistäköhän tämä "fakta" peräisin? Voi elämä sun kanssasi, lessuthan varmaan synnyttää saunassa, eikö? :D