Vaiettu aihe henkinen väkivalta ja kiusaaminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseä vain joskus rassaa nämä uhriutujat. Meillä töissä kiusataan. Itse en moiseen viitsi energiaa käyttää. Mutta tiedän, että minua selän takana haukutaan. Ja välillä muiden kuullen kyselyillä yritetään mollata. Siitä vaan. Välillä näpäytän terävästi takaisin. Mutta siis ihan sama. Käyn töissä, koska tykkään siitä ja siitä saa palkkaa. Mutta en näe tarpeelliseksi olla mikään suosittu siellä, olen sitä sitten urheiluporukassani.

On todelliset uhrit ja uhriutujat. Jos teillä töissä on yksi, jota eniten kiusataan ja hän on silmminnähden siitä vaivaantunut, eristäytyy tms., hän on uhri. Ja kun hyväksyt vierestä kiusaamisen vaikenemallakin, tuet kiusaamista. Teidän työpaikalla taitaa olla enemmän kyse  kiusaamisen suhteen työpaikkahuumorista?

No on kyllä sitten mautonta huumoria. Siellä on siis suositut ja tavikset, joita mollataan, itse kuulun näihin taviksiin. Ja vaikeneminen on siis hyväksymistä? No, mitä sitten pitää sanoa? Olen muutenkin vähän ulkopuolinen, niin sieltä sivustako huudan, että ei noin sovi puhua? Siis jos ei aikuiset ihmiset osaa jutella muusta vaan pitää toisia haukkua, niin kyllä ovat niin tyhmiä, että parempikin vain vaieta.