Yliopistossa kurssin ekalla luennolla: Opettajalla ei vielä ajatusta kurssin tarkemmasta sisällöstä

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ihan normaalia tässä tilanteessa. Meilläkin vaihtuu koko ajan se ollaanko etänä vai ei. Tänään tuli tieto, että ollaan etänä maaliskuun puoliväliin. Todellakin eilen sanoin, että en oo suunnitellut viikkoa pitemmälle miten tää homma menee. Nyt niillä saa sit tentissä olla matskut esillä, koska sekin on kotitentti ja mietin tässä, että pidänkö koko tenttiä vai kirjoitutanko pari esseetä.

Kirjoituta esseet, näin opiskelijana koen että niistä jää paremmin opittu mieleen, toisin kuin etätenteistä, jotka suoritetaan lopulta ctrl-F/googlauksella kun tenttilukuun ei ole motia :D

Vierailija kirjoitti:

No kyllä mä toivoisin, että opettajalla olisi joku käsitys mitä aikoo opettaa. Ja jos ei ole, niin ei ainakaan sanoisi sitä ääneen. 

Lisäksi tuo luennoitsijan asenne vie tehokkaasti opiskelumotivaation.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskimääräinen lukion opettaja on opetustaidoiltaan (pedagogisesti) yleensä selvästi parempi kuin keskimääräinen yliopiston luennoitsija. Kara fakta.

Toki yliopistoissa löytyy myös huippuluokan luennoitsijoita, mutta ne on harvemmassa.

Lukion opettaja on koulutettu opettamaan. Yliopiston luennoitsija ei ole varmaan käynyt kurssin kurssia mistään pedagogiasta.

Joo, näinhän se on.

Ja mielestäni tämä on kyllä ongelma.

Pitäisiköhän yliopistossa olla opettajina pääosin pedagogian ammattilaisia? Ja heiltä pitäisi edellyttää silloin myös näyttötutkinnot opetuksessa. Nykyään yliopistoissa ei vaadita henkilökunnalta mitään tällaista. Tietysti pitää olla myös se riittävä substanssiosaaminen, mutta peruskurssitasolla ainakaan ei tarvitse olla mikään tutkimusalan huipputekijä, vaan tärkeämpää olisi opetustaidot minun mielestäni.

Jos opettajalle ei makseta säästövimmoissa kurssien suunnittelusta vapaa-ajalla, peiliin voi katsoa työnantaja.

Vierailija kirjoitti:

Aika amatöörimäistä, toisaalta nykyaikaa. Roiskitaan jotain sinnepäin ja jätetään asioiden oppiminen opiskelijan itsensä vastuulle. Opettaja sitten touhuilee jotain ja palkka juoksee.

Hyvä opiskelija oppii opettamisesta huolimatta. Osa ei opi millään.

Joissain tapauksissa kyllä kurssin sisällön pitäisi olla hyvinkin tiedossa ennen aloitusta, ja sen päteä loppuun asti. Jos ajattelee vaikka jotain lääketieteen sisätautikurssia, jonka sisältö olisikin lopulta aivotutkimusta. Opiskelijat oppisivat ja saisivat numeronsa aivoista, mutta hupsis vaan kun sisätaudit jäi kokonaan oppimatta.

Vierailija kirjoitti:

Joissain tapauksissa kyllä kurssin sisällön pitäisi olla hyvinkin tiedossa ennen aloitusta, ja sen päteä loppuun asti. Jos ajattelee vaikka jotain lääketieteen sisätautikurssia, jonka sisältö olisikin lopulta aivotutkimusta. Opiskelijat oppisivat ja saisivat numeronsa aivoista, mutta hupsis vaan kun sisätaudit jäi kokonaan oppimatta.

Niinpä. Mitään sellaista joka opiskelijoiden täytyy oikeasti oppia ei voi opettaa vähän sinnepäin ja katsotaan mitä tästä tulee. Sama jossain insinööriopinnoissa, kiva rakennella siltoja mm. raskaalle liikenteelle ja hups, se nyt vähän meni miten meni.

Jos puhutaan oppimisesta ihan konkreettisesti, oli oppijoina lapset tai aikuiset, oppimisen tavoitteen selkeä ilmaisu ja huolella jäsennelty kokonaisuus auttaa ketä tahansa oppimaan paremmin.

Tämä nykyinen suuntaus, jossa jokainen tekee vähän mitä huvittaa, miten huvittaa ja oppilaat ”opettaa” toisiaan ”oppimisympäristöissä” näkyykin sitten Suomen romahtaneissa Pisa-tuloksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskimääräinen lukion opettaja on opetustaidoiltaan (pedagogisesti) yleensä selvästi parempi kuin keskimääräinen yliopiston luennoitsija. Kara fakta.

Toki yliopistoissa löytyy myös huippuluokan luennoitsijoita, mutta ne on harvemmassa.

Lukion opettaja on koulutettu opettamaan. Yliopiston luennoitsija ei ole varmaan käynyt kurssin kurssia mistään pedagogiasta.

Mielenkiintoista. Itse olen tehnyt pedagogisen tutkinnonkin aikuisopetuksesta yliopisto-opettajuuttani varten.

Cathos kirjoitti:

Jos opettajalle ei makseta säästövimmoissa kurssien suunnittelusta vapaa-ajalla, peiliin voi katsoa työnantaja.

Sanoppa muuta. Olen tehnyt opiskelijoiden vuoksi niin paljon ilmaista työtä, että heitäkin hirvittäisi.

Itse ainakin pyrkin suunnittelemaan vain luentokurssin rungon, ja sitten yhdessä opiskelijoiden kanssa suunnittelemaan sisällön tarkemmin. Siten voidaan muokata kurssin sisältöä opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaiseksi.

80 luvulla fyssan proffa heitteli mutkikasta osittaisderivaattaa ja pintaintegraaleja.

Joku uskalsi kysyä että niitä ei lukiossa ja matikan kursseilla ollut ollut vielä. "AHA".

Ja jatkoi kuten aloitti. Eli pääasia että proffa opetti jotakin ja opiskelijat dillejä.

Se oli sillon se.

Minulla oli kultaisella 80-luvulla silloin erittäin nopeasti kehittyvällä alalla proffa, jolla oli tapana käydä ennen viikottaista luentoaan kirjastossa tsekkaamassa uusin Nature, PNAS ja Science, ja luennoida sitten niiden pohjalta - opetus oli siis varsin ajantasaista (julkaisuviive toki huomioiden).

Vierailija kirjoitti:

]

Mielenkiintoista. Itse olen tehnyt pedagogisen tutkinnonkin aikuisopetuksesta yliopisto-opettajuuttani varten.

Taitaa dosenttuuri vaatia jotain kurssitusta.

Ensimmäisen syksyn kursseilla olisi hyvä olla pedagogista osaamista, mutta sen jälkeen pitää kypsyä asteittain enemmän ja enemmän vertaisopetuksen tapaiseen oppimiseen. Gradua kirjoitettaessa pitää jo vähän pystyä haastamaan ohjaajaa. Ainakin pientä yritystä.

Parhaat kurssit oli väiskäriä tekevien pitämiä.

Vierailija kirjoitti:

80 luvulla fyssan proffa heitteli mutkikasta osittaisderivaattaa ja pintaintegraaleja.

Joku uskalsi kysyä että niitä ei lukiossa ja matikan kursseilla ollut ollut vielä. "AHA".

Ja jatkoi kuten aloitti. Eli pääasia että proffa opetti jotakin ja opiskelijat dillejä.

Se oli sillon se.

90-luvulla kemiassa yksi vastaava. Ongelmana että suurin osa oli käynyt sopivan kurssin aiemmin, osa kamppaili läpi ilman.

Vierailija kirjoitti:

Joissain tapauksissa kyllä kurssin sisällön pitäisi olla hyvinkin tiedossa ennen aloitusta, ja sen päteä loppuun asti. Jos ajattelee vaikka jotain lääketieteen sisätautikurssia, jonka sisältö olisikin lopulta aivotutkimusta. Opiskelijat oppisivat ja saisivat numeronsa aivoista, mutta hupsis vaan kun sisätaudit jäi kokonaan oppimatta.

Putkitutkinnot erikseen. Useilla aloilla ei ole vastaavaa standardia. Esim orgaanista kemiaa voi lähestyä hyvin monella tavalla. Kaavat jne. opitaan aina, mutta keskitytäänkö vaikka liimakemiaan vai ei, riippuu yliopistosta. Ja hyvä niin. Monimuotoisuutta tarvitaan tieteessä.

Tulee vähän mieleen TKK fysiikankurssi. Opettaja luennolla lukee ääneen luentokalvoja, jotka tuli prujuina. Kaksi kertaa käytiin katsomassa, sen jälkeen ei enää. Tokalla kerralla ei ollut montaa opiskelijaa meidän lisäksi. En tiedä kävikö yksinään lukemassa kalvot aina.

Laskarit oli ihan hyvät, mutta siellä olikin assari niitä vetämässä.

Vierailija kirjoitti:

80 luvulla fyssan proffa heitteli mutkikasta osittaisderivaattaa ja pintaintegraaleja.

Joku uskalsi kysyä että niitä ei lukiossa ja matikan kursseilla ollut ollut vielä. "AHA".

Ja jatkoi kuten aloitti. Eli pääasia että proffa opetti jotakin ja opiskelijat dillejä.

Se oli sillon se.

Ihan normaalia teknisellä fyssalla ja sähköllä, että aineen kursseilla käytettiin matemaattisia työkaluja, joita kukaan ei osannat. Nablaukset ja muut opeteltiin käyttämällä niitä mallien mukaan. Moni outo asia valkeni, kun joskus myöhemmin asiat opetettiin matikan kurssilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskimääräinen lukion opettaja on opetustaidoiltaan (pedagogisesti) yleensä selvästi parempi kuin keskimääräinen yliopiston luennoitsija. Kara fakta.

Toki yliopistoissa löytyy myös huippuluokan luennoitsijoita, mutta ne on harvemmassa.

Lukion opettaja on koulutettu opettamaan. Yliopiston luennoitsija ei ole varmaan käynyt kurssin kurssia mistään pedagogiasta.

Joo, näinhän se on.

Ja mielestäni tämä on kyllä ongelma.

Pitäisiköhän yliopistossa olla opettajina pääosin pedagogian ammattilaisia? Ja heiltä pitäisi edellyttää silloin myös näyttötutkinnot opetuksessa. Nykyään yliopistoissa ei vaadita henkilökunnalta mitään tällaista. Tietysti pitää olla myös se riittävä substanssiosaaminen, mutta peruskurssitasolla ainakaan ei tarvitse olla mikään tutkimusalan huipputekijä, vaan tärkeämpää olisi opetustaidot minun mielestäni.

Yliopiston "opettaja" on proffa, joka on siellä tekemässä omaa tutkimustyötään, ja saanut harmikseen (haittaamaan työtään) jotain opetusvelvollisuuksia. Hieman eri asia kuin lukion ope, joka on töissä opettajana.

Nykyään kuulemma TKKllakin ei ole edes suomeksi enää luentoja, vaan vain englanniksi. Kait ne on saanut jotain ulkomaan ihmeitä pitämään luentoja, ja suomalaiset proffat saa keskittyä tutkimuksiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissain tapauksissa kyllä kurssin sisällön pitäisi olla hyvinkin tiedossa ennen aloitusta, ja sen päteä loppuun asti. Jos ajattelee vaikka jotain lääketieteen sisätautikurssia, jonka sisältö olisikin lopulta aivotutkimusta. Opiskelijat oppisivat ja saisivat numeronsa aivoista, mutta hupsis vaan kun sisätaudit jäi kokonaan oppimatta.

Niinpä. Mitään sellaista joka opiskelijoiden täytyy oikeasti oppia ei voi opettaa vähän sinnepäin ja katsotaan mitä tästä tulee. Sama jossain insinööriopinnoissa, kiva rakennella siltoja mm. raskaalle liikenteelle ja hups, se nyt vähän meni miten meni.

Jos puhutaan oppimisesta ihan konkreettisesti, oli oppijoina lapset tai aikuiset, oppimisen tavoitteen selkeä ilmaisu ja huolella jäsennelty kokonaisuus auttaa ketä tahansa oppimaan paremmin.

Tämä nykyinen suuntaus, jossa jokainen tekee vähän mitä huvittaa, miten huvittaa ja oppilaat ”opettaa” toisiaan ”oppimisympäristöissä” näkyykin sitten Suomen romahtaneissa Pisa-tuloksissa.

Jos Suomessa romauttaa siltatyömaan tuoreena dippainssinä, se ei ainakaan estä nousemasta Elinkeinoelämän Keskusliiton puheenjohtajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä porsi naisopettaja ja oli lapsivapaalla, jolta tuli pitämään kurssia. Kahtena vuonna hänellä oli vanhentuneet tiedot ja hän lupasi korjata ne seuraavaksi vuodeksi. Korona-aikaan ei ole muuta viihdykettä kuin katsella lentoja. Vaikka samoja kursseja uudelleen jos ei ole muuta. Jää arvoitukseksi onko vielä kolmantena vuonna sama juttu. Todella ylimielinen nainen, ei passaisi olla noin laiskana.

Luentoja vaikka lintujen lentojakin on.