koko elämäni on muiden elämien seuraamista

Kännykässä vilkkuu kokoajan jokin ryhmä missä joku huutaa jotain. Instassa seuraan ihmisiä ja heidän juttujaan. Olen jäänyt siihen koukkuun pahasti. Tajusin, että käytän päivästä suuren osan ajasta muiden tuntemattomien ihmisten seuraamiseen. Aina kun katson feedejä tulee tunne että on ylitettävä itsensä, on voitettava joku, olen huono, kun en nyt tee kuten tuo toinen. Koko maailman kuvani on täysin vääristynyt seuraamisten johdosta. En myöskään pysty analysoimaan alvariinsa ihmisten mielipiteitä ja mitä he huutavat ryhmissä.
Päässäni on suunnilleen sellainen kakofonia erilaisia asioita eri lähteistä.
Haluaisin palata 80-luvulle, missä ainoat kontaktit olivat perhe ja jokunen ystävä.