Lue keskustelun säännöt.
Lapsella jo nyt valtava ahdistus koulun alkamisesta
23.07.2024 |
Ei nuku eikä syö hyvin. Itkee ja huutaa. Ei kerro mulle, että mikä on, mutta nyökkäsi kun kysyin, liittyykö kouluun.
Keväällä oli kiusaamista, joka selvitettiin ja lapsen mukaan kiusaaminen loppui silloin. Nyt käytös kertoo kuitenkin muuta.
Kommentit (21)
Koulu on monella tapaa haastava ympäristö, mutta normaali, terve lapsi pystyy vastaamaan haasteeseen ja pääsemään yli tilanteista. Nykyään kuitenkin jatkuvasti lisääntyy niiden lasten määrä, jotka eivät kykene tulemaan kouluun, vaikka koulu sinänsä ei ole sen kummempi kuin ennenkään. Päinvastoin, siellä on tarjolla paljon enemmän tukea ja ymmärrystä kuin aiemmin. Mutta lasten mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet. Monella oireiden takana saattaa olla autismin kirjo. Sitten on näitä pumpulissa pidettyjä, joilla ei sosiaaliset taidot riitä. Viimeistään murrosiässä sitten jäädään kotiin. Monet vanhemmat eivät reagoi vaikeuksiin ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On peloissaan että koulu alkaa ja kiusaaminen. Onko tosiaan kiusaaminen loppunut? Onko välkällä kavereita? Pelkääkö vessaan menoa? Suosittelen kuraattori tai psykiatrinen sairaanhoitaja ottaan samantien yhteyttä. He ovat jo töissä tai palaamassa jo töihin eli vois käydä setvimässä ennen kouluun paluuta läpi asioita ja että niihin heti puututaan.
Lapsesta on kasvamassa laiska luuserivassari. Nyt vähän rotia siihen kasvatukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulun vaihto, jo heti koulujen alkamisesta aloittaen uudessa koulussa?
Varaisin aikaa perheneuvolaankin. Ei tuo normaalilta kuulosta ja voi olla että tarvitsette vielä paljon apua.
Muuten koittaisin pitää lasta puuhakkaana, ettei jää märehtimään asioita, joita ehkä tapahtuu. Selvästi kiusaaminen on jättänyt trauman, johon mikään kuraattori ei riitä. Ehkä hän on kovin herkkäkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lapsi ajattele tulevaa, tämä aivotoiminta kehittyy yleensä vasta yli 20-vuotiaana. Huonon voinnin juurisyy on siellä, missä lapsi on nyt. Sinulle tietysti sanoo mitä haluat, koska on "panttivankisi"
Itse menossa tekemään opettajan sijaisuutta syksyllä. Hiljakseen alkaa stressata koska jännitän miten selvitä hektisessä koulumaailmassa taas vaikka olenkin aikuinen. Olen sijaisena työssäni törmännyt tilanteeseen jossa oppilas sai kesken tunnin paniikkikohtauksen. Onneksi tiesin etukäteen että oppilaalla tällaista taustaa. Myöhemmin juttelin sekä oppilaan että hänen äitinsä kanssa tilanteesta ja sovittiin miten voin helpottaa oppilaan oloa jos tulee uudelleen ahdistava tilanne.
Kysy lapselta olisko ok jos laittasitte mahdollisista ongelmista viestiä opettajalle jo ennen koulun alkua. Opettajan olisi helpompi auttaa jos tietää ongelmista ja peloista etukäteen. Ehkä se helpottaisi lapsenkin oloa kun tietää että opettaja seuraa tilannetta ja tarvittaessa auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On peloissaan että koulu alkaa ja kiusaaminen. Onko tosiaan kiusaaminen loppunut? Onko välkällä kavereita? Pelkääkö vessaan menoa? Suosittelen kuraattori tai psykiatrinen sairaanhoitaja ottaan samantien yhteyttä. He ovat jo töissä tai palaamassa jo töihin eli vois käydä setvimässä ennen kouluun paluuta läpi asioita ja että niihin heti puututaan.
Niin. On peloissaan. En usko, että on kokonaan loppunut. Lapsi sanoi niin, mutta käytös kertoo muuta. Ei ole enää kavereita, vaan on yksin. Viime vuoden syksyllä oli vielä viiden tytön ryhmä, mutta riidat johti kiusaamiseen ja ulkopuolelle jättämiseen. En tiedä mitä hän eniten pelkää, kun ei pysty puhumaan tästä... Menevät kutoselle.
Vierailija kirjoitti:
Koulu on monella tapaa haastava ympäristö, mutta normaali, terve lapsi pystyy vastaamaan haasteeseen ja pääsemään yli tilanteista. Nykyään kuitenkin jatkuvasti lisääntyy niiden lasten määrä, jotka eivät kykene tulemaan kouluun, vaikka koulu sinänsä ei ole sen kummempi kuin ennenkään. Päinvastoin, siellä on tarjolla paljon enemmän tukea ja ymmärrystä kuin aiemmin. Mutta lasten mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet. Monella oireiden takana saattaa olla autismin kirjo. Sitten on näitä pumpulissa pidettyjä, joilla ei sosiaaliset taidot riitä. Viimeistään murrosiässä sitten jäädään kotiin. Monet vanhemmat eivät reagoi vaikeuksiin ajoissa.
Lapset ovat saaneet tilaa tulla kuulluiksi ja ihmiset alkavat oppia, että koulu ei ole luonnollinen tai hyvä ympäristö lapsille. Mitään "mielenterveysongelmia" lapsilla ei ole sen enempää kuin aiemminkaan, vaan elävät lapsen elämää. Mielenterveysdiagnoosien tehtailu ja jakelu on kyllä räjähtänyt, mutta lasten kanssa sillä ei ole mitään tekemistä
Sosiaaliset taidotkin ovat aika subjektiivinen käsite. Joku saattaa olla erittäin taitava sosiaalisesti, mutta keinot eivät riitä luokan ongelmatapauksen kanssa selviämiseen, joka käyttäytyy kuin eläin vailla ollenkaan sosiaalisia taitoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä kukaan lapsi eikä aikuinen haluaisi vielä nähdä joka puolelta tulevia mainoksia koulusta - osta sitä osta tätä, boikottiin kaikki mainostavat kaupat
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista vaihtaa koulua?
On. Olen avoin sille ja varmasti vaihdetaan, jos asiat eivät muutu parempaan. Haluan lapselleni vain parasta. Tuntuu niin pahalta katsoa tuota pahaa oloa vierestä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On peloissaan että koulu alkaa ja kiusaaminen. Onko tosiaan kiusaaminen loppunut? Onko välkällä kavereita? Pelkääkö vessaan menoa? Suosittelen kuraattori tai psykiatrinen sairaanhoitaja ottaan samantien yhteyttä. He ovat jo töissä tai palaamassa jo töihin eli vois käydä setvimässä ennen kouluun paluuta läpi asioita ja että niihin heti puututaan.
Niin. On peloissaan. En usko, että on kokonaan loppunut. Lapsi sanoi niin, mutta käytös kertoo muuta. Ei ole enää kavereita, vaan on yksin. Viime vuoden syksyllä oli vielä viiden tytön ryhmä, mutta riidat johti kiusaamiseen ja ulkopuolelle jättämiseen. En tiedä mitä hän eniten pelkää, kun ei pysty puhumaan tästä... Menevät kutoselle.
Johtuisiko puhumattomuus siitä, että sinä keksit noita juttuja ja lapsi on vaan hämmentynyt, että mitä se äiti nyt taas tarinoi? Että kun kotona voi huonosti niin koulussa menee huonosti? Lapsi ei käyttäydy noin. Jos koulussa menee huonosti, hän voi kotona nimenomaan hyvin. Tosiaan se tulevaisuutta ajatteleva aivoalue eli otsalohko aktivoituu vasta viimeisimpänä, eli n. 25-vuotiaana
Lakkaa etsimästä syntipukkia koulusta ja selvitä, mikä kotona on pielessä. Häiriköikö joku häntä? Onko sisaruksia, kiusaavatko sisarukset? Ahdisteleeko veli? Isä? Kokeeko sinun seurasi huonoksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On peloissaan että koulu alkaa ja kiusaaminen. Onko tosiaan kiusaaminen loppunut? Onko välkällä kavereita? Pelkääkö vessaan menoa? Suosittelen kuraattori tai psykiatrinen sairaanhoitaja ottaan samantien yhteyttä. He ovat jo töissä tai palaamassa jo töihin eli vois käydä setvimässä ennen kouluun paluuta läpi asioita ja että niihin heti puututaan.
Niin. On peloissaan. En usko, että on kokonaan loppunut. Lapsi sanoi niin, mutta käytös kertoo muuta. Ei ole enää kavereita, vaan on yksin. Viime vuoden syksyllä oli vielä viiden tytön ryhmä, mutta riidat johti kiusaamiseen ja ulkopuolelle jättämiseen. En tiedä mitä hän eniten pelkää, kun ei pysty puhumaan tästä... Menevät kutoselle.
Onko asiaa selvitetty tyttöjen huoltajien kanssa? Olivatko tytöt riitojen ja kiusaamisen jälkeen kavereita eli onko jotain tapahtunut nyt kesällä? Kaverit ovat äärimmäisen tärkeitä. Jos muu ei auta, niin koulun vaihto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On peloissaan että koulu alkaa ja kiusaaminen. Onko tosiaan kiusaaminen loppunut? Onko välkällä kavereita? Pelkääkö vessaan menoa? Suosittelen kuraattori tai psykiatrinen sairaanhoitaja ottaan samantien yhteyttä. He ovat jo töissä tai palaamassa jo töihin eli vois käydä setvimässä ennen kouluun paluuta läpi asioita ja että niihin heti puututaan.
Niin. On peloissaan. En usko, että on kokonaan loppunut. Lapsi sanoi niin, mutta käytös kertoo muuta. Ei ole enää kavereita, vaan on yksin. Viime vuoden syksyllä oli vielä viiden tytön ryhmä, mutta riidat johti kiusaamiseen ja ulkopuolelle jättämiseen. En tiedä mitä hän eniten pelkää, kun ei pysty puhumaan tästä... Menevät kutoselle.
Onko asiaa selvitetty tyttöjen huoltajien kanssa? Olivatko tytöt riitojen ja kiusaamisen jälkeen kavereita eli onk
Onko tyttö siis itse alkanut puhumaan kiusaamisesta vai onko tämäkin äidin tehtailemaa tarinaa? Se on nuorilla luonnollista, että kaveriporukat menevät joskus uusiksi. Onko lapsella terveitä harrastuksia, missä voisi ryhmäytyä muiden kuin koulukaverien kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On peloissaan että koulu alkaa ja kiusaaminen. Onko tosiaan kiusaaminen loppunut? Onko välkällä kavereita? Pelkääkö vessaan menoa? Suosittelen kuraattori tai psykiatrinen sairaanhoitaja ottaan samantien yhteyttä. He ovat jo töissä tai palaamassa jo töihin eli vois käydä setvimässä ennen kouluun paluuta läpi asioita ja että niihin heti puututaan.
Niin. On peloissaan. En usko, että on kokonaan loppunut. Lapsi sanoi niin, mutta käytös kertoo muuta. Ei ole enää kavereita, vaan on yksin. Viime vuoden syksyllä oli vielä viiden tytön ryhmä, mutta riidat johti kiusaamiseen ja ulkopuolelle jättämiseen. En tiedä mitä hän eniten pelkää, kun ei pysty puhumaan tästä... Menevät kutoselle.
Onko asiaa selvitetty tyttöjen huoltajien kanssa? Olivatko tytöt riitojen ja kiusaamisen jälkeen kavereita eli onk
Huoltajien kanssa selvittely on ihan yhtä tyhjän kanssa. Oman lapsen koulu-uralla nopeasti huomasi että kiusaajien, seläntakanapuhujien ja ulosjättäjien vanhemmat olivat samanlaisia. Jostainhan se käytösmalli on opittu.
Valitettavasti kutoselle menevät tytöt on jo sen ikäisiä että opettajan pikkuinen puhuttelu tai vanhempien soo soo ei auta mitään. Tytöt ovat tuossa iässä ilkeimmillään ja empatia on vähäinen. Lukiossa sitten helpottaa.
Vaihtakaa koulua, anna lapsellesi mahdollisuus ja toimi itse äläkä luota että kukaan muu muuttaa käytöstään ja toimintaansa. Menkää oppilashuoltoon juttelemaan koulupsykologille että tyttö löytää keinoja uudessa koulussa pärjäämiseen. Vanha kiusaaminen seuraa muuten pitkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On peloissaan että koulu alkaa ja kiusaaminen. Onko tosiaan kiusaaminen loppunut? Onko välkällä kavereita? Pelkääkö vessaan menoa? Suosittelen kuraattori tai psykiatrinen sairaanhoitaja ottaan samantien yhteyttä. He ovat jo töissä tai palaamassa jo töihin eli vois käydä setvimässä ennen kouluun paluuta läpi asioita ja että niihin heti puututaan.
Niin. On peloissaan. En usko, että on kokonaan loppunut. Lapsi sanoi niin, mutta käytös kertoo muuta. Ei ole enää kavereita, vaan on yksin. Viime vuoden syksyllä oli vielä viiden tytön ryhmä, mutta riidat johti kiusaamiseen ja ulkopuolelle jättämiseen. En tiedä mitä hän eniten pelkää, kun ei pysty puhumaan tästä... Menevät kutoselle.
Kiusaaminen voi jättää syviä haavoja siinäkin onnekkaassa tilanteessa että se olisi loppunut. Työn puolesta tapaan lapsia, joilla on kiusaamisen myötä mennyt luottamus ihmisiin ja syntynyt uskomuksia, jotka saavat näkemään kiusaamista sielläkin missä sitä ei ole, eli tulkitaan muita pahantahtoisuuden oletuksen kautta. Ensisijaista on tietysti kiusaamiseen puuttuminen ja sen loppumaan saaminen, mutta se ei välttämättä riitä. Lapsi voi tarvita omaa henkilökohtaista apua siihen miten tilanteita tulkitsee ja miten luottaa itseensä ja muihin.
Eli jos lapsi sanoo tai käyttäytyy kuin kiusaaminen jatkuisi, voi olla että se jatkuu. Tai voi olla, että se on loppunut, mutta lapsi on liian haavoilla.
Lohduksi: 6.lk on monelle sosiaalisesti paljon helpompi kuin 3-5.lk.
"Johtuisiko puhumattomuus siitä, että sinä keksit noita juttuja ja lapsi on vaan hämmentynyt, että mitä se äiti nyt taas tarinoi? Että kun kotona voi huonosti niin koulussa menee huonosti? Lapsi ei käyttäydy noin. Jos koulussa menee huonosti, hän voi kotona nimenomaan hyvin. Tosiaan se tulevaisuutta ajatteleva aivoalue eli otsalohko aktivoituu vasta viimeisimpänä, eli n. 25-vuotiaana"
Ihanko pokkana väität että vasta 25v pystyy jännittämään parin viikon päästä olevia juttuja? Voi että näitä oman elämänsä asiantuntijoita jotka on lukeneet jonkun yksittäisen artikkelin aivojen kehityksestä ja vetää mutkia suoriksi kuin syöksylaskija. Milloin viimeksi olet tavannut 11-12-vuotiaan ihmisen?
Oma 12v ilmoitti viikko sitten tarvitsevansa uuden repun ja eilen varmisti että sopiiko kansio uuteen reppuun ja mietti milloinkahan lukujärjestykset tulee. Varmisti myös, että eihän meillä ole mitään menoja koulujenalkuviikon viikonloppuna, kun hän on silloin varmaan väsynyt. Yläkouluun siirtyvä autismikirjolainen, joka varmasti jännittää, ja voi silminnähden kouluvuotta paremmin näin kesäaikaan. Ja kyllä, pystyy ajattelemaan yli kahden viikon päähän, pelottavista asioista (esim. harrastus näytös) paljon kauemmaskin.
Tsemppiä. Olisko mahdollista jutella kuraattorin kanssa?