Siis miten hoidatte viikon ruokaostokset kerralla?

Käyn vähintään joka ikinen päivä kaupassa, koska haluan syödä tuoretta ruokaa. Toki kauppa on lähellä ja auki klo 23 saakka, mutta valikoima on siellä kehno. Henkilökunta taas on huippua. 

Kaupasta haetaan tuotteet ilman autoa, laittamalla ne reppuun, kangaskasseihin, tai pyörälaukkuihin, ja joillakin olen myös nähnyt vedettäviä kärryjä mihin mahtuu hyvin suurinosa ostoksista, ja tämmöisen avulla varmasti kävellen kuljettaminen huomattavasti kevyempää. Jos on kyvytön kaupassa asiointiin niin voi käyttää jotain maksullista palvelua?

Aloittaja on varmaan ratkaissut ongelman tämän kahden vuoden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Mikä auto?

Halvin pikkuauto tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kauppatavat on kyllä mielenkiintoisia. Meillä ei ole autoa ja matkaa s-markettiin 400 metriä, niin tulee käytyä usein ja kivasti saa hyödynnettyä punalaputettuja tuotteita. Pakastinkin on sen verran pieni, ettei sitä viitsi täyttää vaikka leivillä. Kerran viikossa kaupassa sopii varmasti monelle, vallankin jos markaa on enemmän ja auto käytössä.

 

Tähän ketjuun aiemmin kommentoitu tammikuussa. Mistä kaivoit tämän esiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran viikossa shoppaajat eivät joko syö kasviksia tai heillä on järjettömän kokoiset jääkaapit. Meillä kahden hengen taloudessa ei mahdu millään viikon kasvikset jääkaappiin. Pelkkä salaatti vie yhden hyllyn. Onko teillä jotkut kellarikomerot, missä teillä on vihannekset? Vai onko teillä pelkkiä pakastevihanneksia käytössä?

Samaa mietin. Ostin eilen kolme kiloa appelsiineja, ja ne oli tänään loppu. Mihin mahtuisi 20 kg appelsiineja?

Kurkkuja pitäisi ostaa ainakin kymmenen, että riittäisi viikoksi ja porkkanoita ehkä viisi kiloa. Eikä tuossa ole vielä mitään muuta.

Yksin syöt?

Appelsiinien peittausmyrkyt on niin vaarallisia etten kyllä 3 kiloa päivässä söisi, 1 appelsiin

Huomasin muuten että näillä lihan "ravintoarvoa" kehuvilla ei edes ole mitään hajua mitä se sisältää.

Ei olisi ollut ongelma, mutta en nyt halua järjestää tuollaista rutiinia, koska ei mitenkään pakollista. Mietin vaan, että eikö ole kuitenkin hieman  hankalaa isommassa perheessä arvioida tuoretuotteiden kulutus niin, että varmasti riittää viikoksi? 

Meillä ainakin henkilöiden kulutus vaihtelee paljon per päivä. Jos haluan, että ei lopu kesken saattaisi olla ylitarjontaa ja jos taas lasken että ei taatusti tule ylitarjontaa, saattaa jotkut jäädä nälkäiseksi.

Blaah, ainahan voi sanoa "Se on sitten xx leipäpalaa, xx maitolasia xx mehulasia per päivä ja annos tarkkaan laskettu per ruoka tai pelata paljon pakasteilla, mutta meillä ei nyt ihan noin mene. Jonkin verran täytyy kunnioittaa sitä, koska maistuu ja minkä verran. Ainoastaan jos ei kelpaa ollenkaan mikään voi sanoa "Syö leipää tai ole ilman." 

Viikoksi suunnittelu on helpompaa vs. useaksi viikoksi. Jos itselle sattuu, että loppuviikosta alkaa ruoka loppumaan, taiteilen jäljelle jääneistä tähteistä yms. ruokaa ja vähemmällä syömiselläkin pärjää päivän,kaksi. Tuleepahan paastoa. Mutta hyvällä suunnittelulla ja kokeilulla, paljollako pärjää viikon, niin onnistuu.

Vierailija kirjoitti:

Ei olisi ollut ongelma, mutta en nyt halua järjestää tuollaista rutiinia, koska ei mitenkään pakollista. Mietin vaan, että eikö ole kuitenkin hieman  hankalaa isommassa perheessä arvioida tuoretuotteiden kulutus niin, että varmasti riittää viikoksi? 

Meillä ainakin henkilöiden kulutus vaihtelee paljon per päivä. Jos haluan, että ei lopu kesken saattaisi olla ylitarjontaa ja jos taas lasken että ei taatusti tule ylitarjontaa, saattaa jotkut jäädä nälkäiseksi.

Blaah, ainahan voi sanoa "Se on sitten xx leipäpalaa, xx maitolasia xx mehulasia per päivä ja annos tarkkaan laskettu per ruoka tai pelata paljon pakasteilla, mutta meillä ei nyt ihan noin mene. Jonkin verran täytyy kunnioittaa sitä, koska maistuu ja minkä verran. Ainoastaan jos ei kelpaa ollenkaan mikään voi sanoa "Syö leipää tai ole ilman." 

Äkkiä tuon oppii, että paljonko milloinkin mitäkin syödään, mikä on kulutus. Leipää voi pakastaa, ja näillä keleillä oikeastaan ainoa keino saadakin se säilymään kunnolla. Kuuden hengen perheessä ei ole ollut ongelmaa, suurin osa ruoka-aineista säilyy reilusti yli viikon, joten voi ostaa vähän varmuuden vuoksi. Hedelmät (banaaneja lukuunottamatta) säilyy pitkään, vihannekset samoin, ainoastaan irtosalaatti ja etenkin valmiiksi pilkotut kasvikset eivät säily kauhean pitkään. Ja jos tosiaan jokin tuoretuote loppuu, niin sitten otetaan pakastimen aarteista jokin käyttöön. Eipä ole kukaan meillä nyrpistellyt sille, että joskus on mandariinien tilalla saanutkin pakastemansikoita.

"Siis", "ihan oikeestiko" - suoraan roskakoriin lukematta.

Kyllä onnistuu hyvin   Kun tilaan kotiin ruokakassit n 3 vk välein. Kaksi syöjää on ja itse tehdään kaikki ruuat. Prismassa ja cittarissa on erittäin selkeät tilaus-sivut. 

Tietysti lenkkeilen ja sillä reissulla käväisen lähimarketissa jos jotain tarvii lisää sen kolmen vk aikana ect.

Superhelppoa ja edullista, eikä mitään mene koskaan roskiin.

Siis miksi kukaan aloittaa minkään virkkeen tällä "siis" sanalla?

Näin se loppuviimein on , että kullakin perheellä on omat mieluisat lemppariruuat kaikilla . Vaikka olisi 4 henkinen perhe, niin ei ole vaikea tietää mikä yleensä kullekin maistuu aamu-ja iltapalaksi ja mitä ruokia valmistatte pääruuaksi arkisin ja sunnuntaisin.

Koululaiset ja työläiset syövät yleensä se lounasruuan koulussa ,työpaikalla tai ottavat eväät kotoa.

Ei tuo suunnittelu ole mitään rakettitiedettä ,kun on syöty monia vuosia 52 viikkoa kunakin. Toki pitää olla kunnon jk/pt: t.

Käyn ruokajaossa, en kaupassa. Syön sitä mitä annetaan, en sitä mitä ostoslistassa lukee. Ei lopu ruoka. 

Tilaan kerran kk ja käyn lähikaupasta, jos tarvitsee mikä loppuu tai oon unohtanut tilata. Ei ongelmia. Harvoin tarvii käydä.

Olin nuorempana innokas ruoanlaittaja ja saatoin jonkin verran metsästellä reseptejä ja raaka-aineita.

Viime vuosina olen virtaviivaistanut arkisen ruokatalouteni. Tukeudun pääasiassa Lidliin edullisen hintatason, hyvän ja vaihtelevan valikoiman sekä avuliaan henkilökunnan takia. Useimmissa tapauksissa tuotteissa on runsaasti käyttöaikaa.

Prosessi alkaa tarjouslehteä selaamalla. Listaan kiinnostavat tarjoukset puhelimeeni.

Liikkeessä poimin kärryyni silmiini osuvien tarjousten ohella tietyt tuotteet tarpeen mukaan (pasta, riisi, (irto)perunat, voi, (valko)sipuli, jne.) sekä leipomotuotteita syöntijärjestyksessä (karjalan/sulhaspiirakat ja vehnäsämpylät, ohut herkku -ruispalat, näkkileipä).

Kotona puran kassin jääkaappiin viimeinen käyttöpäiväjärjestyksessä vasemmalta ylhäältä (punalaputetut) alas oikealle (meetwursti).

Viikon ruokalista tulee kuin itsestään käyttämällä jääkaapin antimet päiväysjärjestyksessä. Jos jokin raaka-aine uhkaa vanheta käsiin, se löytää itsensä pakkasesta. Vanha ohut herkku päätyy leipäressuun.

Joskus turvaudun perhepizzojen / kebabrullien kotiinkuljetukseen. Harmaasuolatun kinkun, uudet perunat ja muut kausiherkut nautin luonnollisesti ajallaan. 

En mitenkään, kun en jaksa kantaa kerralla niin paljoa ja käytössä vain omat jalat julkinen liikenne.

7:n hengen perhe ja hyvin riittää viikoksi ruuat kun tilaan. Sitä syödään mitä kaapissa on, mutta meillä on myös reilu kotivara kuivakaapissa/pakastin, mutta hyvin harvinaista on, että viikolla joutuu kaupassa käymään välissä sen takia et jotain ei ole tai on loppu. 

Vierailija kirjoitti:

Näin se loppuviimein on , että kullakin perheellä on omat mieluisat lemppariruuat kaikilla . Vaikka olisi 4 henkinen perhe, niin ei ole vaikea tietää mikä yleensä kullekin maistuu aamu-ja iltapalaksi ja mitä ruokia valmistatte pääruuaksi arkisin ja sunnuntaisin.

Koululaiset ja työläiset syövät yleensä se lounasruuan koulussa ,työpaikalla tai ottavat eväät kotoa.

Ei tuo suunnittelu ole mitään rakettitiedettä ,kun on syöty monia vuosia 52 viikkoa kunakin. Toki pitää olla kunnon jk/pt: t.

Mitä tarkoittaa loppuviimein?

Ajan autolla Kaupan oven lähelle, otan ostoskärryt lokerostaan ja kierrän kaupan suunnitellussa järjestyksessä poimien samalla tarvitsemani elintarvikkeet ostoskärryyn. Lopuksi muistan vielä hakea kananmunat kierrokseni alkuosasta. Kierroksen aikana tervehdin tietysti tuttaviani. Lopuksi työnnän kärryn kassalle, nostan tavarat hihnalle ja maksan kortilla, Sitten pistän ostokset mukanani kuljettamiini muovikasseihin ja siirrän ne kärryllä auton takakonttiin. Lopuksi palautan kärryt paikoilleen! Ei se nyt niin monimutkaista ole, vaikka selostukseni onkin tavallista pitempi!