Vauva kissatalouteen, mitä pitää huomioida?

Miksi ihmeessä pitäisi luopua? Meillä kissat on vauvan parhaita kavereita. Usein makoilevat vierekkäin lattialla ja kaikki uudet vauvan tarvikkeet on kissojen lemppareita. Toinen nukkuu yöt vauvan sitterissä.

Vauvaa ei tarvitse kasvattaa steriilissä ympäristössä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä pitäisi luopua? Meillä kissat on vauvan parhaita kavereita. Usein makoilevat vierekkäin lattialla ja kaikki uudet vauvan tarvikkeet on kissojen lemppareita. Toinen nukkuu yöt vauvan sitterissä.

Kiitos vastauksesta. Mies on samaa mieltä, että ei missään nimessä tarvitse luopua, kaikki menee varmasti hyvin. Ja hyvä lapselle tottua pienestä pitäen eläimiin. Olen itse ollut samaa mieltä, mutta jostain syystä nyt on alkanut hiipiä kauhuskenaarioita mieleen.

ap

No en ainakaan etukäteen luopuisi. Jos kissoilla on madotukset ym kunnossa niin kaipa ne voivat nukkua vauvan ja teidän kanssa samassa sängyssä. Tosin isäni ulkokissat toivat kerran ulkoa jotain kirppuja heidän sänkyynsä ja siitä tuli melkoinen show. Veljeni kissa on pitänyt heitä taas hereillä enemmän kuin heidän 8kk vauvansa, harvalla jää vauvan synnyttyä aiemmalla tavalla aikaa lemmikille ja lemmikki voi reagoida siihen monella tavalla. Veljeni kissa varoo vauvaa ja pitää häneen etäisyyttä mutta huutaa ja mellastaa öisin.

Miksi ihmeessä ylläpidät takapajuista ulkokissasysteemiä vielä vuonna 2022?

Ihan sama mitä kissoillesi teet, keskity päivittämään ymmärrys ja osaaminen lapsen asioissa, ettet ole niissä yhtä jämähtänyt kuin kissa-asiassa. Esim. tiedätkö karieksen tarttuvuudesta, foolihapon roolista odotusaikana ja varhaisvaiheen kiintymyssuhteen merkityksestä ja luomisesta?

Vauva ei mainitsemiisi asioihin kuole, eikä vauvan ympäristöä muutenkaan kannata steriloida koska ei ole myytti, että vastustuskyvyn kehittymisen kannalta kaikenlainen pieni bakteerialtistuminen on ihan hyvästä.

Kanssakäymisestä kannattanee huomioida se, että kissa vastaa kissan tavoilla, eli esimerkiksi jos ei ehdi vahtia kaikkia pikkuotuksia ja vauva vaikka nykäisee kissaa hännästä ja kissa läpsäisee, niin katastrofia ei ole tapahtunut, eikä se tarkoita että kissat nyt vihaavat lasta ja kissat pitäisi heittää pois. Vauvan totuttaminen rauhalliseen kanssakäymiseen eläinten kanssa takaa mainioita taitoja lapselle tulevaisuuteen: kehittää kärsivällisyyttä ja kykyä ajatella toisiakin (eläintä kohtelee kovakouraisesti = eläimeen sattuu = eläin reagoi). Tämän lisäksi voin kokemuksesta sanoa, että kaikenkarvaiset eläimet tuo paljon rikkautta elämään myöhemminkin, joten niiden kanssa yhteiselon opettelu on hyvä aloittaa nuorena.

Mutta joo, kannattaa tarkkailla ettei vauvalla mee kissojen käsittely liian rajuks, ja myös kissoille kannattaa tehä selväks että kyllä vauvan lähellä saa olla ja sitä saa ihmetellä, sillä kyseessä on nyt perheen uusi pentu, eikä suinkaan uhka. Jos kissoja kismittää silti kovin, niin alkuun voi alkaa totuttaa sillä etteivät ole vauvan kanssa samassa huoneessa, mutta pääsevät vapaasti ihmettelemään vauvalta tuoksuvia vauvan tavaroita. Useimmat eläimet ja vauvat tottuu ja kiintyy toisiinsa, kunha kärsivällisyyttä riittää.

Lemmikit parantavat lapsen immuniteettia. Liian steriili ympäristö tekee siitä heikon. Yleensä kissat ja vauvat tulevat hyvin toimeen

Kissan ulosteessa on toksoplasmoosiriski. Jos teillä on kissanhiekkalaatikko sisällä, puhdistukset on syytä jättää puolison tehtäväksi, sillä toksoplasmoosi on riski sikiölle.

Kesällä kissojen punkkisuojaus kannattaa pitää kunnossa, etteivät toisi punkkeja sisälle. Mikäli lasta nukuttaa ulkona vaunukopassa eikä koko ajan pysty vieressä valvomaan, kannattaa hommata verkko tjv. este, ettei kissa hakeudu vauvan lämpöön lepäämään ja tukehduta vauvaa.