Irti pelikoukusta, muuta sisältöä elämään? Ehdotuksia?

mikä peli?

Ala nyt alkajaisiksi panostaa opiskeluun, olet tyytyväinen myöhemmin jos sen teet.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 22:23"]

mikä peli?

[/quote]

LoL, hemmetin koukuttava, mutta haluan todellakin päästä asian yli. -AP 

Sun pitää lähteä kotoa useammin. Kyllä kai jonkin harrastuksen löydät? Jos ei muuta niin ala lenkkeillä. Vaihda puhelin ja liittymä huonompaan, sellaiseen jolla ei voi pelata. 

Koita hankkia kavereita.

Koulukuraattori voi auttaa. Juttele hänelle asiasta.

Aloita vapaaehtoistyö - tai ihan oikea työ: vie koiria ulos, vahdi lapsia.

Ja ennen kaikkea, opiskele enemmän. 

Sinulla on kuitenkin kaksi kiinnostavaa ainetta, monilla ei sitäkään. Onhan sinulla järkevä aineyhdistelmä, ethän haali kursseja sieltä täältä? Tiedät kai mitkä aineet aiot kirjoittaa? 

AP tässä päivittää kuulumisiaan :) 

Tänään kun menin tunneille jätin puhelimeni tarkoituksella laukkuun ja laitoin pikkuveljeni vaihtamaan peliprofiilini salasanan => en pysty selailemaan pelin nettisivua tunnin aikana. 

Huomasin heti positiivisia vaikutuksia opiskeluuni. En aio valehdella ja sanoa ettenkö ajattelisi peliä edelleen usein ja ajatukseni harhailevat siihen edelleen liikaa, mutta tänään fysiikan tunnilla minä olin ainoa joka ehti laskea annetut laskut, ja ennen en ole yleensä saanut laskettua kuin pari. Se johtui siitä että päätin keskittyä opiskeluun, ja menin pakolla istumaan ensimmäiseen riviin niin että olen koko ajan opettajan silmien alla. Huomasin että osaan asioita, kun vain keskityn. Kiitos kannustavista kommenteista kaikki :) pikku hiljaa ^^ 

-AP 

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 22:35"]

Sinulla on kuitenkin kaksi kiinnostavaa ainetta, monilla ei sitäkään. Onhan sinulla järkevä aineyhdistelmä, ethän haali kursseja sieltä täältä? Tiedät kai mitkä aineet aiot kirjoittaa? 

[/quote]

Ei ole mitään aineyhdistelmää, kun jaksaminen ja motivaatio käydä koulua on muutenkin ajoittain kadoksissa. Ajattelen vaan aina laiskuuksissani että säilytän kymppilinjan matikassa niin pääsen johonkin peräkylän AMKhon lukemaan jotain vähemmän suosittua alaa ihan helposti ja ei tarvi tehdä mitään siellä sitten. Jotenkin oikeutan tuolla itselleni pelaamisen päivät pitkät kun addiktio ottaa vallan.

Tiedän että se on minun ongelmani ja korjaaminen lähtee minusta, sitä tässä yritän tehdä. Jotenkin kaikki aineet tuntuu vähän meh, että en oikein jaksaisi käydä niitä, ja en haluaisi valita oikein mitään. 

Kirjoitan äikän, pitkän matikan, enkun ja jotain, jonkun reaalin, esim. terveystiedon jos en keksi muutakaan. 

-AP 

Ei pelaamisessa mitään pahaa ole. Jos se tarjoaa sinulle positiivisia kokemuksia miksi lopettaa? 

t. Olisin jo haudassa ilman pelejä

Jaksaminen ja motivaatio on varmaan ollut heikoilla kantimilla tuon pelaamisenkin takia. Kuulostaa tätimäiseltä, mutta kannattaa tsempata se lukio läpi, se avaa niin paljon mahdollisuuksia. Ja kyllä niillä "helpoillakin" aloilla pitää opiskella jos haluaa opintotukea jne.

Ja tosiaan, ei pelaamista tarvitse lopettaa kokonaan, mutta ehkä voi olla ihan hyvä vähentää jos kaikki onnistumiset tulee sitä kautta. Oikeiden ihmisten pariin ei oikein pääse kuin menemällä, mites koulu, onko siellä kavereita?

Mieheni pelaa myös, mutta on ollut muutenkin kiinnostunut tietotekniikasta ja päätynyt IT-alalle, eli voihan tulevaisuutta miettiä intresseistä käsin.

Kiinnostaako biologia, fysiikka ja kemia yhtään? Voisitko alkaa soveltaa matematiikkaa käytäntöön? Maalla eli pienellä paikkakunnalla (minulle molemmat maalla) asuessa ei osaa välttämättä kiinnittää huomiota ympäröivän luonnon tarjoamiin mahdollsuuksiin kuin esim täällä niukemman luonnon Helsingissä. Joskus vain muutto auttaa. Ei osaa syventää tietämystään jollain kapeammalla osa-alueella, eikä ole esimerkkejä siitä, että miten tehdä se eikä samoista asiosta kiinnostuneita kavereita, joiden kanssa yhdessä voisi toteuttaa.  Keksisitkö kesäksi jonkin ansaintakeinon, joka liittyy ympäristöösi? Pääsisit irti opiskelustressistä ja aivosi työskentelisivät vaivihkaa ratkaisten vaikeita ongelmia kuten; Mikä minusta tulee isona? Mistä löydän ystäviä? Missä asun? Uskallanko lähteä kauas etisimään kaltaisiani? Kun arvosanasi ovat noin korkeita, älä sulje pois opiskelua ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Opettele kasvivärjäystä? Kerää parkkiaineita luonnosta? Perusta pajuviljelmä ja myy askartelijoille? Kerää siemeniä myyntiin? Tee luonnonpuista bonzaita ja myy ne? Tutki kasvien rakenteita mikroskoopin avulla? (matemaattiset kaavat luonnossa) Kasvata sammalta?

Ps. Matemaattisen tiedekunnan opiskelijoiden taso on aika matalalla

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 23:04"]

Kiinnostaako biologia, fysiikka ja kemia yhtään? Voisitko alkaa soveltaa matematiikkaa käytäntöön? Maalla eli pienellä paikkakunnalla (minulle molemmat maalla) asuessa ei osaa välttämättä kiinnittää huomiota ympäröivän luonnon tarjoamiin mahdollsuuksiin kuin esim täällä niukemman luonnon Helsingissä. Joskus vain muutto auttaa. Ei osaa syventää tietämystään jollain kapeammalla osa-alueella, eikä ole esimerkkejä siitä, että miten tehdä se eikä samoista asiosta kiinnostuneita kavereita, joiden kanssa yhdessä voisi toteuttaa.  Keksisitkö kesäksi jonkin ansaintakeinon, joka liittyy ympäristöösi? Pääsisit irti opiskelustressistä ja aivosi työskentelisivät vaivihkaa ratkaisten vaikeita ongelmia kuten; Mikä minusta tulee isona? Mistä löydän ystäviä? Missä asun? Uskallanko lähteä kauas etisimään kaltaisiani? Kun arvosanasi ovat noin korkeita, älä sulje pois opiskelua ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Opettele kasvivärjäystä? Kerää parkkiaineita luonnosta? Perusta pajuviljelmä ja myy askartelijoille? Kerää siemeniä myyntiin? Tee luonnonpuista bonzaita ja myy ne? Tutki kasvien rakenteita mikroskoopin avulla? (matemaattiset kaavat luonnossa) Kasvata sammalta?

Ps. Matemaattisen tiedekunnan opiskelijoiden taso on aika matalalla

[/quote]

Yliopistoon tai AMK:hon nyt on pieni pakko mennä kun en varmaan pelkällä YO-tutkinnolla töitä saa... :(

Inhoan tosiaan tätä paikkakuntaa, tai ehkä enemmänkin sitä että ei ole niitä samanhenkisiä ihmisiä. Mietin mistä niitä samanhenkisiä löytää, kun lähinnä tule mieleen toiset pelaajat mutta siitä koetan päästä irti. 

Kivoja käsityö yms. ideoita kyllä :) en olisi itse tullut ajatelleeksi. Tuo mikroskooppijuttu kuulostaa itse asiassa siltä että voisin kokeillakin, pitää toivoa että bilsanope on yhteistyöhaluinen asiassa. Tein muuten tuota pienenä lelumikroskoopilla paljon :D hassua miten pelit ovat jotenkin syöneet kaiken muun elämäni. 

Mä uskon, että motivaatiosi paranee kunhan onnistut pysymään erossa pelistä. Itse olen kärsinyt teinistä asti vaihtelevasti nettiriippuvuudesta ja silloin kun olen onnistunut pääsemään irti liiasta nettisurffailusta, huomaan pian muuttuvani paljon pitkäjänteisemmäksi ja keskittyminen esim. opintoihin on paljon helpompaa. Olet tehnyt todella hyvän päätöksen, toivon että se pitää ja löydät muuta sisältöä elämääsi! Itse olen nyt yli kolmekymppinen ja kaikenlaista on tullut elämässä tehtyä, viisasta ja tyhmää, mutta mitään en kadu niinkuin sitä että tuli iso osa nuoruudesta tuhlattua tietokoneella istumiseen. Mun tapauksessa se oli nimenomaan addiktio ja huono apu yksinäisyyteen, ei mitenkään hedelmällistä toimintaa joka olisi avartanut elämääni tai tuonut merkittävästi uusia tuttavuuksia.

Onkohan Päivölässä vielä matematiikkaleirejä? Löytyisiköhän sieltä sulle samanhenkistä seuraa jos menisit kesällä sinne :)

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 23:32"]Tuo mikroskooppijuttu kuulostaa itse asiassa siltä että voisin kokeillakin, pitää toivoa että bilsanope on yhteistyöhaluinen asiassa.

[/quote]

Opettajathan yleensä vaan ilahtuu jos joku on kiinnostunut niiden aineesta, siitä vaan kysymään :)

Mites vaikkapa soittoharrastus tai joku taiteellinen harrastus? Esim. piirtäminen ja maalaaminen ei ole kallista aloittaa eikä välttämättä tarvi ohjattua ryhmää, ja saisit harrastaa ihan omalla tasolla ilman että kukaan arvostelee tai näkee töitäsi jos et halua :)

Miten olisi näytteleminen? Kun luen tekstiäsi minulle tulee mieleen epävarma ihminen vailla identiteettiä. Näytellessä itsevarmuus kasvaa ja oppii eläytymään erilaisiin hahmoihin, ja vähitellen myös tuntemaan itsensä. Minulle ainakin kävi niin. T. Entinen alkoholisti, harrastelijateatteri oli iso tekijä kuntoutumisessa minun kohdalla.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 12:21"]

laitoin pikkuveljeni vaihtamaan peliprofiilini salasanan => en pysty selailemaan pelin nettisivua tunnin aikana. 

[/quote]

AP olet nero O_O terveisin DOTA2-addikti jonka pitäisi lukea pääsykokeisiin mutta monivuotista profiilia ei kehtaa poistaakaan. 

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 22:58"]

Ei pelaamisessa mitään pahaa ole. Jos se tarjoaa sinulle positiivisia kokemuksia miksi lopettaa? 

t. Olisin jo haudassa ilman pelejä

[/quote]

Selvästi se heikentää luetun ymmärtämistä vai etkö vaivautunut lukemaan avausta?

Oletko miettinyt miksi sulla ei ole kavereita? Yritä hankkia niitä, vaikka koulusta. Eikö teillä ole ikinä ryhmätöitä? 

Itsellä nimittäin helpotti peliriippuvuus kun sain uuden ystäväpiirin lukioon mennessä. Myös ihan mikä vaan harrastus olisi enemmän kuin hyödyllinen.

Ootko miettinyt että voisit kääntää tuon voitoksi, oletkos harkinnut pelisuunnittelijan uraa? Tai jotain sinnepäin, jotain tietokonehommia? Löytyy tietääkseni YO-pohjaisia amistutkintoja sekä AMK:sta ehkä jotain. Tuli vaaan tossa mieleen kun totesit ettei ole tulevaisuudensuunnitelmia. Selvitä asiaa ja tsemppiä 

AP tässä. Päätinpä vain sanoa kiitokseni AV-palstailijoille jotka autoitte minua aiemmin kommentoimalla tähän keskusteluun. Olen nimittäin todellakin päässyt yli addiktiostani! 

Ap