Lue keskustelun säännöt.
Mitä suomalaista tapaa tai suomalaisen kulttuurin piirrettä sinä olet ihmetellyt?
Täällä on jo ihmetelty joidenkin muiden maiden tapoja. Mutta onko joku suomalainen tapa ikinä ihmetyttänyt sinua? Vai ovatko oman maan tavat liian lähellä ja niille on ns. sokeutunut? Aloitan:
- Saunan vahva asema, vaikka sauna sinänsä on ihan ok. Esim. naisena ei niin innosta mennä laittautuneena illanistujaisten päätteeksi saunaan.
- Suomalaisten itsensä ja oman maan vähättelyä kuulee turhan paljon, meillä on hieno maa ja samoin kansa, enimmäkseen.
Kommentit (1013)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokarauha, tälle ei taida olla muissa kielissä kuin ruotsinkielinen vastine, josko sekin kotimaista perää.
Muualla ruokailu on sosiaalinen tilaisuus ja nautinto, täällä taas yllättäen vain mahdollisuus ankeilla oikein porukalla.
Joo näyttääkin tosi nautinnoliselta telkkarissakin kun jengi syödä mussuttaa niin treffeillä kuin työasioita puidessaan, ei niin mitenkään käytännöllistä, vaan ihan vaan kiusallista :D kättä sitten suun eteen puhuessa ja syödessä samaan aikaan, tai älyttömän pitkiä hiljaisuuksia kun yrität paniikissa saada nieltyä ruokasi että voit vastata kysymykseen. Kyllä suomalaiset on tässä vaan fiksuja ja käytännöllisiä, naposteltavaa korkeintaan oheen silloin kun keskustellaan.
No entäs jos ei mätä sitä ruokaa suuhunsa kerralla sellaista määrää ettei sitä tarvitse märehtiä ikuisuuksia tai että sen määrän prosessoiminen ei aiheuta paniikkia? Oikeastaan sellaisen joka ei osaa annostella kerralla maltillista lusikallista/haarukallista ei ehkä kannata edes ottaa osaa sosiaalisiin syöminkeihin, harjoittelee tai ahmii yksin kotonaan.
No ei vaan näytä yleisesti kovin luontevasti tuo menevän, joten mikä vika olla ottamatta selvää keskustelukumppaneitten ruokatavoista kun voi pitää jutustelut ja syömiset myös erillään. Johtuu toki myös suomalaisesta täsmällisyydestä, ollaan opittu jo pienestä pitäen kurinalaisiin minuuttiruokkiksiin, eikä siinä mitään vikaa mielestäni ole, tykkään ruokarauhastamme koska haluan itsekin syödä rauhassa, vaikken hotkikaan kuin ehkä joskus ihan sudennälässä.
Ajatus siitä että ruokailu on kurinalainen suoritus tuntuu minusta epäluontevalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töykeä tapa kun tapaa ihmisiä joita ei ole aikaisemmin tavannut.
Tänään tapasin erään ihmisen joka on pikkupäällikkö työssä minkä aloitan . Ei mitenkään suuresti innostunut .Tiedän mistä se johtuu mutta en ala selittelemään täällä.
Kirjoitin eräälle joka kysyi mistä saa joulutorttuja Ruotsissa että voit minulta saada. Leivon mielellään.
Tuli vihainen vastaus eräältä: Ai hyvä että sinä leivot hänelle.
Lähetin kysymysmerkin mutta ei vastannut.
Joskus on vaikea ymmärtää tilanteita.
Vierailija kirjoitti:
Se, että on ihan ok ja jopa suotavaa olla muille töykeä ja ivallinen. Sillä osoitetaan, että on vahva ja älykäs yksilö, vaikka oikeastaan on ihan toisin päin.
Nostetan omaa itsetuntoa,nokittamalla muita.Vedetään jutut hatusta ja niihin kulijat eli suku lähdetän mukaan.Tarkistamatta,kysenalaistamatta asioita.Valehtelu jatkuvaa,ei kunella edes itse mitä puhuvat.Kaikki kätkeytyy kateuteen,josta pahan suopeisuus ja juorut syntyy..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokarauha, tälle ei taida olla muissa kielissä kuin ruotsinkielinen vastine, josko sekin kotimaista perää.
Muualla ruokailu on sosiaalinen tilaisuus ja nautinto, täällä taas yllättäen vain mahdollisuus ankeilla oikein porukalla.
Joo näyttääkin tosi nautinnoliselta telkkarissakin kun jengi syödä mussuttaa niin treffeillä kuin työasioita puidessaan, ei niin mitenkään käytännöllistä, vaan ihan vaan kiusallista :D kättä sitten suun eteen puhuessa ja syödessä samaan aikaan, tai älyttömän pitkiä hiljaisuuksia kun yrität paniikissa saada nieltyä ruokasi että voit vastata kysymykseen. Kyllä suomalaiset on tässä vaan fiksuja ja käytännöllisiä, naposteltavaa korkeintaan oheen silloin kun keskustellaan.
No entäs jos ei mätä sitä ruokaa suuhunsa kerralla sellaista määrää ettei sitä tarvitse märehtiä ikuisuuksia tai että sen määrän prosessoiminen ei aiheuta paniikkia? Oikeastaan sellaisen joka ei osaa annostella kerralla maltillista lusikallista/haarukallista ei ehkä kannata edes ottaa osaa sosiaalisiin syöminkeihin, harjoittelee tai ahmii yksin kotonaan.
No ei vaan näytä yleisesti kovin luontevasti tuo menevän, joten mikä vika olla ottamatta selvää keskustelukumppaneitten ruokatavoista kun voi pitää jutustelut ja syömiset myös erillään. Johtuu toki myös suomalaisesta täsmällisyydestä, ollaan opittu jo pienestä pitäen kurinalaisiin minuuttiruokkiksiin, eikä siinä mitään vikaa mielestäni ole, tykkään ruokarauhastamme koska haluan itsekin syödä rauhassa, vaikken hotkikaan kuin ehkä joskus ihan sudennälässä.
Ajatus siitä että ruokailu on kurinalainen suoritus tuntuu minusta epäluontevalta.
Siihen olet kuitenkin sinäkin tottunut mikäli olet suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäynyt. Kyllä se kellotettu käsienpesu, jonotus, ruokailu ja astianpalautus kiitoksineen sujuu luontevasti useimmilta vielä aikuisenakin.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten perheiden (mukaanlukien omani) etäiset välit ovat asia, jota en ihan ole koskaan ymmärtänyt. Meilläkin välit ovat vaan menneet tähän suuntaan ilman mitään erityisiä riitoja. Miksi me suomalaiset olemme tällaisia?
En tiedä. Täällä ihannoidaan sitä että pärjää yksin, itsenäisesti, ilman muiden tukea. 19-vuotiaana pitää muuttaa kotoa pois ja on noloa ottaa vanhempien apua vastaan sen jälkeen. Vanhukset yrittävät viimeiseen asti pärjätä yksin ja jos lapset auttavat vanhoja vanhempiaan, he kokevat sen raskaana taakkana ja osoittavat sen. Pienten lasten äidillä ei saisi olla muuta elämää, ja jos äiti käy joskus vaikka ystävien kanssa jossain ja jättää lapset isänsä hoiviin, sitä pidetään syntinä.
Vähän aikaa sitten Ylellä oli uutinen Italian satavuotiaista. Uutisessa korostui mm. terveellisen ruokavalion lisäksi yhteisöllisyys. Sukua ja läheisiä ei koeta taakkana kuten täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuminen keskittyy työpaikkojen takia ns. kasvukeskuksiin ja niissä asuntojen hinnat nousevat poskettomasti. Kauniit ja viihtyisät paikkakunnat haja-asutusalueilla hiljenevät ja taantuvat. Rakkaudella rakennettuja ok-taloja jää tyhjilleen. Kai tämä on globaali ilmiö mutta tätä ihmettelen, on surullista ja resurssien tuhlausta.
Suomessa ei ole kauniita ja viihtyisiä paikkakuntia. Luonto saattaa ehkä olla kaunista metsineen, kallioineen, järvineen ja peltoineen, mutta arkkitehtuuri on niin poskettoman rumaa ja kaikkialla dominoi samat suurketjut ABC, S-kauppa ja K-kauppa. Suomi näyttää siltä kuin se olisi suomalaisten rakentama – käytännöllinen, mutta ruma ja tylsä.
Olen tuo kommentoimasi ja tuokin on totta, että paikkakunnat ja kaupungit alkavat muistuttaa toisiaan, samoja laatikoita joka paikassa. Ketjuja on myös kahviloissa ja ravintoloissa. Toisaalta se on hyvä eli tietää valikoimat etukäteen ja tietää mitä saa mutta yksilöllisyys ja persoonallisuus niissäkin vähenee.
Eniten ihmetyttää monien suomalaisten taipumus ärsyyntyä mitättömän pienistä asioista. Paras oli se, kun täällä joku kerran valitti, kuinka tyhmältä näyttää, kun kaulaan kiedotun kaulahuivin päät roikkuvat takin päällä eikä niitä ole tungettu takin alle piiloon. Minulla on valitettavasti perhe- ja tuttavapiirissä useampia tällaisia ihmisiä. Ärsyttää, kun ihmiset pukeutuvat niin paljon mustaan; ärsyttää, kun telkkarissa näytetään liikaa lesboja; ärsyttää, kun naapuri katsoi kerran jotenkin oudosti; ärsyttää, kun lapsi fanittaa jotain tiettyä artistia. Ja kyllä, olen alkanut ottaa etäisyyttä kaikkiin heistä ja pari jo tiputtanutkin tuttavapiiristä kokonaan pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten perheiden (mukaanlukien omani) etäiset välit ovat asia, jota en ihan ole koskaan ymmärtänyt. Meilläkin välit ovat vaan menneet tähän suuntaan ilman mitään erityisiä riitoja. Miksi me suomalaiset olemme tällaisia?
En tiedä. Täällä ihannoidaan sitä että pärjää yksin, itsenäisesti, ilman muiden tukea. 19-vuotiaana pitää muuttaa kotoa pois ja on noloa ottaa vanhempien apua vastaan sen jälkeen. Vanhukset yrittävät viimeiseen asti pärjätä yksin ja jos lapset auttavat vanhoja vanhempiaan, he kokevat sen raskaana taakkana ja osoittavat sen. Pienten lasten äidillä ei saisi olla muuta elämää, ja jos äiti käy joskus vaikka ystävien kanssa jossain ja jättää lapset isänsä hoiviin, sitä pidetään syntinä.
Vähän aikaa sitten Ylellä oli uutinen Italian satavuotiaista. Uutisessa korostui mm. terveellisen ruokavalion lisäksi yhteisöllisyys. Sukua ja läheisiä ei koeta taakkana kuten täällä.
Tosi hyvä nosto! Suomessa tosiaan ihannoidaan lapsen varhaista itsenäistymistä, ainakin ennen. Nyt on ehkä tullut enemmän tätä curling- ja helikopterivanhemmuutta.
Katsoin myös tuon Ylen uutispätkän 100-vuotiaista ja se teki vaikutuksen: joissakin suvuissa täälläkin on varmaan tuollaista mutta miten tänne saataisiin lisää tuota mentaliteettia?
Vierailija kirjoitti:
Arkuus puhua vieraita kieliä, vaikka kielitaito on aivan hyvä. Meikäläiset häpeilevät normaalia peruskouluenglantia, jossa kuuluu suomalainen aksentti. Maailman yleisin kieli on broken English eli englanti ns toisena kielenä ja sillä taidolla, jolla me suomalaiset ei kehdata tilata edes ruokaa ravintolassa, pärjää monessa maassa korkean diplomaatin virassa. Pitäisi puhua rohkeammin, ei murehtia pieniä kielioppivirheitä eikä varsinkaan pilkata toisiamme rallienglannista!
Tähän lisäisin sen, että kielitaitoisten tai sellaisena itsenään pitävien muiden suomalaisten ylimielisyys ja väheksyminen, jos joku ei puhu jotain kieltä täydellisesti. Vain toinen suomalainen sitä häpeää, ei yhtikäs kukaan muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-ei ole minkäänlaista kunnia käsitystä.
esimerkiksi suomen wikipedia ei edes kerro kunnolla mikä on kunnia toisinkuin muiden maiden wikipedia.
-mikään ei ole pyhää.
-päämäärättömyys.
sanotaan että on kehitystä heittämällä vuosi tuhansien ihmiskunnan sivistys roskakoriin ja toistetaan lähes luolamies aikaisia tai tuhoutuneiden kulttuurien tapoja jotenkin "uutena".
-negatiivisuus
haukutaan kaikki maat kilpaa ja sitten kun ei enää jakseta haukutaan omaa maata.
-saamattomuus
monissa maissa noustaa pienistäkin asioista kansana vastaan. suomalainen kiroaa ja lyö nyrkkiä pöytää, haukkuu jos joku osoittaa mieltä kadulla, juo itsensä kuoleman portille jotta voi unohtaa. tällainen kansa on ihanteellinen ajaa mitä tahansa lakeja läpi. demokratia, my arse!
Ihmettelen joidenkin aikuisten ihmisten tapaa poistua ruokapöydästä ennen kuin kaikki ovat syöneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väkivaltaisuus ihmetyttää. Vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta, kouluväkivalta ja baaritappelut eivät ole normaaleja monessa maassa.
jatkuva kehuminen muille maille asioista jotka ei ole totta. media julkaisee silloin tällöin myönteisiä uutisia suomesta mutta herää kysymys onko oikeasti negatiivisia uutisia oikeasti enemmän.
-ilmainen terveyden hoito.
-laadukas koulutus / korkea sivistys
-turvallisuus.
meillä on hyvin tiukka kuppikuntainen ajattelu eli etsitään heti joku brasilialainen ghetto jostain esimerkiksi miten meillä asiat on muka paremmin. tosiasiassa muu maailma ei ole yhtä ghettoa. yhdysvalloille nauretaan mutta unohdetaan että jos suomessa löytyy niitä mänttejä niin samassa suhteessa isommassa väkiluvun maassa löytyy myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen joidenkin aikuisten ihmisten tapaa poistua ruokapöydästä ennen kuin kaikki ovat syöneet.
Kaikki ei välttämättä tykkää syödä tuijotettavana jos muilla ei ole enää ruokaa jäljellä, kiitos ainakin omasta puolestani kun saan viimeistellä ruokani rauhassa pidättelemättä muita pöydässä tuollasella jonniinjoutavalla ”tavalla”.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole kauniita ja viihtyisiä paikkakuntia. Luonto saattaa ehkä olla kaunista metsineen, kallioineen, järvineen ja peltoineen, mutta arkkitehtuuri on niin poskettoman rumaa ja kaikkialla dominoi samat suurketjut ABC, S-kauppa ja K-kauppa. Suomi näyttää siltä kuin se olisi suomalaisten rakentama – käytännöllinen, mutta ruma ja tylsä.
Pakko kommentoida tuohon, että itse pidän tästä järjestelmällisyydestä, missä kaikki pysyy jotakuinkin samanlaisena minne ikinä menetkin tässä maassa. :D
Siis kun kuitenkin Suomesta löytyy jokaisesta kaupungista edes jotain sille kaupungille yksilöllistä, mutta samalla kaikkialla on myös ne tutut ja turvalliset kaupat, huoltoasemat, ravintolat jne. Suomi on todella tasalaatuinen ja yhtenäinen maa, mitä itse ainakin osaan arvostaa. Toisen mielestä harmaata ja tylsää, toisen mielestä pragmaattista ja tavoiteltavaa. :P
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuminen keskittyy työpaikkojen takia ns. kasvukeskuksiin ja niissä asuntojen hinnat nousevat poskettomasti. Kauniit ja viihtyisät paikkakunnat haja-asutusalueilla hiljenevät ja taantuvat. Rakkaudella rakennettuja ok-taloja jää tyhjilleen. Kai tämä on globaali ilmiö mutta tätä ihmettelen, on surullista ja resurssien tuhlausta.
Suomessa ei ole kauniita ja viihtyisiä paikkakuntia. Luonto saattaa ehkä olla kaunista metsineen, kallioineen, järvineen ja peltoineen, mutta arkkitehtuuri on niin poskettoman rumaa ja kaikkialla dominoi samat suurketjut ABC, S-kauppa ja K-kauppa. Suomi näyttää siltä kuin se olisi suomalaisten rakentama – käytännöllinen, mutta ruma ja tylsä.
Ne idylliset vanhat kaupunginosat, joissa turistit pyörivät, on tarkoituksella säilytetty sellaisina. Kyllä muualtakin Euroopasta löytyy rumia ketjumarketeja, -huoltiksia ja betonirakentamista. Ja roskaisia joutomaita. Kaikki vain näyttää kauniimmalta kun on lomalla.
Suomessa vanhat kauniit rakennukset ovat pääasiassa puuta, ja ne ovat epäkäytännöllisiä asua ja kalliita ylläpitää. Ulkomaalaiset tuttuni ovat aina ihailleet kesällä Suomessa sitä miten paljon puita täällä on asutusalueillakin, ja miten paljon tilaa.
Vierailija kirjoitti:
-ei ole minkäänlaista kunnia käsitystä.
esimerkiksi suomen wikipedia ei edes kerro kunnolla mikä on kunnia toisinkuin muiden maiden wikipedia.
-mikään ei ole pyhää.
-päämäärättömyys.
sanotaan että on kehitystä heittämällä vuosi tuhansien ihmiskunnan sivistys roskakoriin ja toistetaan lähes luolamies aikaisia tai tuhoutuneiden kulttuurien tapoja jotenkin "uutena".
-negatiivisuus
haukutaan kaikki maat kilpaa ja sitten kun ei enää jakseta haukutaan omaa maata.
-saamattomuus
monissa maissa noustaa pienistäkin asioista kansana vastaan. suomalainen kiroaa ja lyö nyrkkiä pöytää, haukkuu jos joku osoittaa mieltä kadulla, juo itsensä kuoleman portille jotta voi unohtaa. tällainen kansa on ihanteellinen ajaa mitä tahansa lakeja läpi. demokratia, my arse!
Paljon naurettavampaa ei kyllä tule mielen kun ikuisen ja joka tilanteeseen pätevän RISPECTIN viljely ja vaatiminen ulkomaisissa sarjoissa. Käytetään erityisen paljon kaikenlaisien draamaqueenien välisissä valtataisteluissa. Kyllä tasa-arvo vaan on parempi.
baari kulttuuri.
monessa maassa mennään yhdelle ehkä kahdelle mutta jos nousee hieman päähän liikaa lähdetään kotiin TAI JOPA TÖIHIN! tärkeintä on se ympäristö sekä ilmapiiri ja pitää hauskaa.
suomessa kontataan heti kynnyksen yli. yleensä portsari hieman tönäsee. baarimikko kaataa viinaa kurkkuu ja lopulta sammutaan oman oksennuksen viereen baarin lattialle. selkeimät yksilöt on joko naimassa vessassa tai tappelemassa.
päivällä kun olisi rauhallisempaa istuu baarissa ainoastaan ne pummit jotka muissa maissa asuvat sillan alla.
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaisuus ihmetyttää. Vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta, kouluväkivalta ja baaritappelut eivät ole normaaleja monessa maassa.
Unohdit parisuhdeväkivallan. Suomi on siinä Euroopan kärkeä. Osin tätä voi selittää suomalaisten tarkkuus ja rehellisyys tilastoinnissa. Sama selittää myytin suomalaisten itsemurha-alttiudesta.
Suomessa ei ole kauniita ja viihtyisiä paikkakuntia. Luonto saattaa ehkä olla kaunista metsineen, kallioineen, järvineen ja peltoineen, mutta arkkitehtuuri on niin poskettoman rumaa ja kaikkialla dominoi samat suurketjut ABC, S-kauppa ja K-kauppa. Suomi näyttää siltä kuin se olisi suomalaisten rakentama – käytännöllinen, mutta ruma ja tylsä.