Mitä käytännössä tapahtuu kun ihminen saa perinnön?
siis kun joku kuolee, kuka selvittää kuolinpesän arvon, miten tietää mitä kaikkea omaisuutta vainajalla on, ketkä ovatpesänjakajia (onko tää ees oikea termi?) kuinka kuolinpesän osakkaat saavat perinnön ja mill
perustein perintöveroa maksetaan? Onko joku virallinen taho joka auttaa näissä?
t: tietämätön
Kommentit (35)
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:28"]
Ap tässä. Äitini on kuollut. Isäni on elossa, mutta eronnut äidistäni jo vuosia sitten. Perillisiä olemme minä ja veljeni, joka asuu ulkomailla. Veljelläni on yksi lapsi. Eli minä varmaan hoidan käytännön järjestelyjä, veli tulee perheineen sitten hautajaisiin. Riitaa perinnöstä tuskin tulee.
perintöä on asunto, irtaimisto, auto, varmaan jotain rahaa pankkitilillä, mökki joka ei taida olla elaton sekä kaksi kissaa. Vakuutuksista en tiedä.
Voiko veljen asuinmaan lainsäädäntö vaikuttaa tähän jotenkin? Hän on suomen kansalainen mutta töissä keski-euroopassa.
[/quote]
Käytännön kokemuksista (isä, mummo, lapsettoman kummitätini hautaus) annan sinulle neuvoja: aloita hautajaisista ja pankista. Hautajaiskulut ja muistokiven kulut saa kuolinpesä vähentää perinnöstä. Niin että säästä IHAN kaikki kuitit.
a1) mene ensin hautaustoimistoon. Saat siellä lisää neuvoja
a2) pankkiin yhteys, varsinkin jos mökistä on velkaa. Siellä on käytävä joka tapauksessa. Siitä kannattaisi sopia, että maksatte lainasta pelkkää korkoa vainajan varoista esim. 2 vuotta, kunnes mökki on myyty ja velka maksettu. Myytävä se on, jos ette halua ottaa velkaa ristiksenne tai teillä ei ole mahdollisuutta maksaa sitä heti pois. Pyydä valtakirja asioidenhoitoa varten veljeltäsi. Pankkitilissä voi ehdot vaikuttaa miten sitä saa käyttää, kaikesta kuitit talteen ja kuolintodistus pankkiin mukaan.
b) ota yhteys seurakuntaan hautapaikan varaamiseksi/hautajaisjärjestelyt. Jos on äitisi oli ateisti, niin sen mukaisesti. Kirkko ei ole mitenkään pakollinen ateistin seremoniassa ja muistotilaisuus voidaan järjestää esim. uurnanlaskun yhteydessä. Kuolintodistus kun on saatu, vainaja voidaan haudata, kunhan paikka on varattu. Häntä ei siis ole pakko kuljetella hautaustoimiston autolla ympäriinsä, vaan esim. voidaan toimittaa suoraan tuhkattavaksikin, kun hautauslupa on (ateisti-isäni tahto oli suoraan tuhkaukseen, ei arkkuhautausta). Muistotilaisuuden järjestäminenkään ei ole pakollista. Me järjestimme sen uurnanlaskun yhteydessä kotonamme. Tuhkat voi hakea itse krematoriosta, ei hautaustoimistoa välttämättä siihen tarvita.
c) jos pidetään muistotilaisuus, mitä ohjelmaa siellä on, kuvia/dioja/videoita vainajasta, puhe? Musiikkia?
d) katkaise vainajan lehtitilaukset ja puhelin ym. ei pakolliset kulut.
e) perunkirjoitukseen juristi homma hoitamaan. Saat häneltä kullanarvoisia neuvoja ja hän hoitaa paperisotaa, mm. osituspapereiden kaivamisen.
f) kuolinpesä ei lakkaa olemasta perunkirjoituksella, vaan pitää tehdä jakopaperi. Sillä omaisuus jaetaan sinun ja veljesi kesken. Meillä jaettiin juuri 60 vuotta vanha kuolinpesä ja nyt kiinteistö myydään. Jakopaperin jälkeen omaisuus siis myyntiin. Jakopaperi selventää asiat myös jälkipolville. Se toimitetaan verotoimistoon.
e) Verolasku tulee noin puolen vuoden päästä
toivottavasti muistin nyt oikein asiat. Otan osaa suruusi!
Tämä käytiin läpi peruskoulun yhteiskuntaopin tunnilla. Missä olit silloin, kun et ehtinyt paikalle?
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 15:06"]
Tämä käytiin läpi peruskoulun yhteiskuntaopin tunnilla. Missä olit silloin, kun et ehtinyt paikalle?
[/quote]
Ei hele...
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 15:06"]
Tämä käytiin läpi peruskoulun yhteiskuntaopin tunnilla. Missä olit silloin, kun et ehtinyt paikalle?
[/quote] Ei käyty silloin kun itse olen ollut yhteiskuntaopin tunnilla (tosin yhteiskuntaoppia mulla oli vasta toisen asteen koulutuksessa).
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:23"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:20"]
Jossainhan oli, että pesäkin voidaan jakaa väärin, joten ei kannata olla turhan sinisilmäinen.
[/quote] Tai voi toimia niinkuin äitipuolemme että tyhjensi pesää jo ennen jakoa.
[/quote]
Miten arvokasta omaisuutta? Siis myikö jotain asunto-osakkeita vai vei astoita? Meinaan mulla kans äitipuoli enka tod halua TUOTA tilannetta...
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 15:26"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:23"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:20"]
Jossainhan oli, että pesäkin voidaan jakaa väärin, joten ei kannata olla turhan sinisilmäinen.
[/quote] Tai voi toimia niinkuin äitipuolemme että tyhjensi pesää jo ennen jakoa.
[/quote]
Miten arvokasta omaisuutta? Siis myikö jotain asunto-osakkeita vai vei astoita? Meinaan mulla kans äitipuoli enka tod halua TUOTA tilannetta...
[/quote] Eivät olleet naimisissa (luojan kiitos) joten vain irtainta. Isällä oli hälle hallinta- ja asumisoikeus mutta onneksi saatiin se pätemättömäksi, joten karma kävi. Saatiin kyllä muutenkin toista kautta omamme pois kuolinpesästä, joten ei sinänsä haittaa tuo irtaimisto.
Tuosta osituksesta pari sanaa ihan yleisesti. Perinnönjaossa on tosiaan tärkeää pystyä näyttämään toteen, että ositus on suoritettu. Tämä tuli itsellenikin vähän yllätyksenä jossain kohtaa. Minulla oli se tilanne, että olin ollut nuorena naimisissa, mutta mitään virallista ositusta emme olleet tehneet, saati paperia siitä, kun omaisuutta ei meillä juuri ollut. Perunkirjoitus voi mutkistua todella pahasti, jos osituskirjaa ei ole ja entinen puoliso on kuollut.
Jos sinulla on siis sellainen tilanne, että olet eronnut, mutta et ole tehnyt ositusta, hoida tämä asia kuntoon hyvän sään aikana! Tarvitset yhteistyöhaluisen ex-kumppanin, mahdollisesti jonkun juristin tarkistamaan teidän tekemä ositussopimusluonnos ja lisäksi kaksi todistajaa. Ositustodistuksen voi rekisteröidä maistraattiin, josta se löytyy kätevästi kun olet kuollut ja lastesi ei tarvitse ryhtyä tappelemaan perinnöstäsi ex-miehesi uusien lasten kanssa.
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 15:33"][quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 15:26"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:23"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:20"]
Jossainhan oli, että pesäkin voidaan jakaa väärin, joten ei kannata olla turhan sinisilmäinen.
[/quote] Tai voi toimia niinkuin äitipuolemme että tyhjensi pesää jo ennen jakoa.
[/quote]
Miten arvokasta omaisuutta? Siis myikö jotain asunto-osakkeita vai vei astoita? Meinaan mulla kans äitipuoli enka tod halua TUOTA tilannetta...
[/quote] Eivät olleet naimisissa (luojan kiitos) joten vain irtainta. Isällä oli hälle hallinta- ja asumisoikeus mutta onneksi saatiin se pätemättömäksi, joten karma kävi. Saatiin kyllä muutenkin toista kautta omamme pois kuolinpesästä, joten ei sinänsä haittaa tuo irtaimisto.
[/quote]
Miten hallinta- ja asumisoikeus saatiin pätemättömäksi?
Käytännössä väännätte papereita ja maksatte veroja (perikuntakin voi maksaa verot).
Sitten joskus piiiiiiitkän ajan kuluttua saat rahaa tilille ja omaisuutta.
Ja sen jälkeen verottaja vie taas veroja, kun olette myyneet sitä perintö-omaisuuta.
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 15:58"]
Käytännössä väännätte papereita ja maksatte veroja (perikuntakin voi maksaa verot).
Sitten joskus piiiiiiitkän ajan kuluttua saat rahaa tilille ja omaisuutta.
Ja sen jälkeen verottaja vie taas veroja, kun olette myyneet sitä perintö-omaisuuta.
[/quote]
eikös myynnissä mene veroa vain, jos omaisuuden arvo on perimishetkestä katsottuna noussut? Ja vero menee tuotto-osasta.
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:13"]
Se/ ne, jotka tietävät pesästä tarkimmin, alkavat kerätä tietoa kasaan -> pankkitilit, mahdolliset henkivakuutukset, sijoitukset, osakkeet, rahastot, kiinteistöt jne. Katsotaan löytyykö testamenttia vai noudatetaanko perintökaarta. Perilliset nimeävät uskotut miehet tai palkkaavat perunkirjoittajan ja laaditaan perukirja, joka lähetetään verotoimistoon. Perukirjassa on lueteltu koko omaisuus ja ketkä perivät siitä minkäkin suuruisen omaisuuden. Sitten omaisuus siirretään kuolinpesän hallintaan (perukirjassa luetellut perilliset). Jos perillisiä on vain yksi, ei ole kuolinpesää vaan omaisuus siirtyy suoraan perillisen omaisuudeksi.
Sitten joskus aikojen päästä verottaja lähettää perintöverosta maksulapun/ laput, kunhan muistaa. Veron määrän voi laskea itse valmiiksi jo ennalta verottajan sivuilta löytyvällä ohjeella.
[/quote]
Olen isäni ainoa lapsi ja vanhempani ovat eronneet. Isälläni on uusi aviopuoliso. Isäni on paljon varakkaampi kuin hän. Olenko ainoa perillinen?
Mitä leski saa isäni omaisuudesta?
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 15:54"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 15:33"][quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 15:26"] [quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:23"] [quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:20"] Jossainhan oli, että pesäkin voidaan jakaa väärin, joten ei kannata olla turhan sinisilmäinen. [/quote] Tai voi toimia niinkuin äitipuolemme että tyhjensi pesää jo ennen jakoa. [/quote] Miten arvokasta omaisuutta? Siis myikö jotain asunto-osakkeita vai vei astoita? Meinaan mulla kans äitipuoli enka tod halua TUOTA tilannetta... [/quote] Eivät olleet naimisissa (luojan kiitos) joten vain irtainta. Isällä oli hälle hallinta- ja asumisoikeus mutta onneksi saatiin se pätemättömäksi, joten karma kävi. Saatiin kyllä muutenkin toista kautta omamme pois kuolinpesästä, joten ei sinänsä haittaa tuo irtaimisto. [/quote] Miten hallinta- ja asumisoikeus saatiin pätemättömäksi?
[/quote] Vaatimalla lakiosuutta, jota muijalla ei ollut lunastaa.
Avioehtoa ei heillä ole, lisäyksenä sanon.
33
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 16:04"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 15:58"]
Käytännössä väännätte papereita ja maksatte veroja (perikuntakin voi maksaa verot).
Sitten joskus piiiiiiitkän ajan kuluttua saat rahaa tilille ja omaisuutta.
Ja sen jälkeen verottaja vie taas veroja, kun olette myyneet sitä perintö-omaisuuta.
[/quote]
eikös myynnissä mene veroa vain, jos omaisuuden arvo on perimishetkestä katsottuna noussut? Ja vero menee tuotto-osasta.
[/quote]
Juuri näin! Jos esimerkiksi asunto on peirntöverotuksessa arvotettu 100.000 euroksi ja siitä maksettu perintöverot ja jos se myydään 120.000:lla, maksetaan voitosta eli 20.000:sta myyntivoittoveroa n.30%.
Aina kannattaa arvottaa käyvän hinnan mukaan, koska perintövero on maksimissaankin vain puolet myyntivoittoverosta.
Juu, virkatodistusten ketju pitää olla katkeamaton.