Tulin ulos kaapista ja äitini kommentti oli "mitä mä oon tehnyt väärin?"

Vierailija kirjoitti:

Kun omat lapset kasvavat, niin olen miettinyt miten reagoisin jos jompikumpi tulisi kaapista. En omaa mitään lapsenlapsitoiveita ja nykyään homous ei ole mikään ihmisen elämää rajoittava juttu.  En koe tarvetta lapsien erikseen kertoa olevansa heteroita, joten miksi erikseen kertoa homoudesta?  Aikanaan luultavasti seurustelevat jonkun kanssa ja kunhan ovat itse onnellisia, niin mitä merkitystä seurustelukumppanin sukupuolella on minulle?

Sillä voi olla silti iso merkitys heille itselleen, vaikka et kokisi että olisi tarvetta erikseen kertoa. Kannattaa lukea tilannetta jos eteen tulee. Kuulostat kuitenkin ymmärtävältä vanhemmalta:)

Sulla on kaks ihan toisistaan riippumatonta ominaisuutta millä ei ole keskenään mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun omat lapset kasvavat, niin olen miettinyt miten reagoisin jos jompikumpi tulisi kaapista. En omaa mitään lapsenlapsitoiveita ja nykyään homous ei ole mikään ihmisen elämää rajoittava juttu.  En koe tarvetta lapsien erikseen kertoa olevansa heteroita, joten miksi erikseen kertoa homoudesta?  Aikanaan luultavasti seurustelevat jonkun kanssa ja kunhan ovat itse onnellisia, niin mitä merkitystä seurustelukumppanin sukupuolella on minulle?

Sillä voi olla silti iso merkitys heille itselleen, vaikka et kokisi että olisi tarvetta erikseen kertoa. Kannattaa lukea tilannetta jos eteen tulee. Kuulostat kuitenkin ymmärtävältä vanhemmalta:)

Sehän siinä onkin haastava, kun lapselle kyseessä voi olla iso juttu. Miten reagoida oikein?

Vierailija kirjoitti:

Sulla on sentään seksuaalisuus. Miettikää sitä jos todella ei kiinnosta tytöt eikä pojat.

Sitten jää aikaa paljon muulle mielenkiintoiselle. Hyvä, kun sinä murehdit asiaa meidän meidän puolesta. Minä keskityn näihin muihin kiinnostuksenkohteisiini : )

Mä sanoin mun äiskälle ja iskälle, että jos eivät hyväksy homouttani, niin ihan turha on niitten kuvitella, et huolehtisin niistä niiden vanhuudenpäivinä tai tukisin niitä millään lailla taloudellisesti.

Homous ei ole mikään rikos, joka pitää tunnustaa vanhemmilleen. Itse olen jättänyt asian omien vanhempieni pääteltäväksi.

Hmmm.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun omat lapset kasvavat, niin olen miettinyt miten reagoisin jos jompikumpi tulisi kaapista. En omaa mitään lapsenlapsitoiveita ja nykyään homous ei ole mikään ihmisen elämää rajoittava juttu.  En koe tarvetta lapsien erikseen kertoa olevansa heteroita, joten miksi erikseen kertoa homoudesta?  Aikanaan luultavasti seurustelevat jonkun kanssa ja kunhan ovat itse onnellisia, niin mitä merkitystä seurustelukumppanin sukupuolella on minulle?

Sillä voi olla silti iso merkitys heille itselleen, vaikka et kokisi että olisi tarvetta erikseen kertoa. Kannattaa lukea tilannetta jos eteen tulee. Kuulostat kuitenkin ymmärtävältä vanhemmalta:)

Sehän siinä onkin haastava, kun lapselle kyseessä voi olla iso juttu. Miten reagoida oikein?

Jos kyseessä on omat lapset, niin vanhemmat varmaankin osaa lukea ääntä ja kehonkieltä, että onko vaikea paikka vai ei. Ja vanhemmalla on (toivottavasti) kyky kuunnella ja tahto olla lapselleen lempeä :)

Ei voi antaa sääntöjä jokaiseen mahdolliseen tilanteeseen kuinka kuuluisi toimia, mutta kun perusempatia ja inhimillisyys on kaiken perustana kunnossa, silloin sitä toimii todennäköisesti ihan hyvin oli tilanne mikä hyvänsä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun omat lapset kasvavat, niin olen miettinyt miten reagoisin jos jompikumpi tulisi kaapista. En omaa mitään lapsenlapsitoiveita ja nykyään homous ei ole mikään ihmisen elämää rajoittava juttu.  En koe tarvetta lapsien erikseen kertoa olevansa heteroita, joten miksi erikseen kertoa homoudesta?  Aikanaan luultavasti seurustelevat jonkun kanssa ja kunhan ovat itse onnellisia, niin mitä merkitystä seurustelukumppanin sukupuolella on minulle?

Sillä voi olla silti iso merkitys heille itselleen, vaikka et kokisi että olisi tarvetta erikseen kertoa. Kannattaa lukea tilannetta jos eteen tulee. Kuulostat kuitenkin ymmärtävältä vanhemmalta:)

Sehän siinä onkin haastava, kun lapselle kyseessä voi olla iso juttu. Miten reagoida oikein?

Jos kyseessä on omat lapset, niin vanhemmat varmaankin osaa lukea ääntä ja kehonkieltä, että onko vaikea paikka vai ei. Ja vanhemmalla on (toivottavasti) kyky kuunnella ja tahto olla lapselleen lempeä :)

Ei voi antaa sääntöjä jokaiseen mahdolliseen tilanteeseen kuinka kuuluisi toimia, mutta kun perusempatia ja inhimillisyys on kaiken perustana kunnossa, silloin sitä toimii todennäköisesti ihan hyvin oli tilanne mikä hyvänsä :)

Homous, lesbous, bi-seksuaalisuus, heterous, a-seksuaalisuus... kaikki ihan normaaleja juttuja. Olkaa onnellisia, kun on fyysisesti ja psyykkisesti terveet lapset. Se on tärkeintä. Sitä osaa arvostaa kunnolla vasta, kun jotain hirveää (esim. liikenneonnettomuus tai syöpä) osuu oman lapsen  kohdalle. Kannattaa silti jo nyt arvostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono kasvatus aiheuttaa mielenterveyspuolellla ongelmia, jotkut eivät ymmärrä että homous on mielenterveysongelma.

Ei ole. Homofobia sen sijaan on mielenterveysongelma.

Tästäkin hokemasta pitäisi luopua, ihan samalla tavalla kuin homoseksuaalisuuden leimaamisesta mielenterveysongelmaksi. Asenneongelma se on, eikä asia parane nimittelemällä ja demonisoimalla. Olisi ylipäänsä järkevää suhtautua tähän koko ilmiöön ilman tunnelatauksia niin päästäisiin asiassa joku päivä ehkä järkevään tilanteeseen kulttuurisesti.

No kuulostaako sinusta esimerkiksi tämän ketjun lesbojen sterilointivaatimukset jotenkin tervepäiseltä jutulta?

Kyllä itse pidän homofobiaa myös mielenterveysongelmana, koska pidän sellaisena myös muita fobiota. Esimerkiksi itselläni on niin paha korkeanpaikankammo, että tietyissä tilanteissa se on aiheuttanut minulle ongelmia. En näe näitä ongelmia niin pahoina = en kohtaa niitä niin usein, että asialle pitäisi tehdä jotain. Mutta jos kohtaisin useammin, hakisin apua.

Ihan toinen juttu sitten, että fobiani aiheuttaisi minussa vihantunteita muita kohtaan, siihen hakisin kyllä heti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teidän homojen täytyy aina hieroa sitä seksuaalisuuttanne muiden naamalle? Luuletteko olevanne muita parempia jollain tavalla? Kohta tänne tulee taas joku muskelihomo itkemään kuinka häntä, mies reppanaa, on alistettu ja syrjitty koko elämän ajan lol. 

Ketään ei oikeasti kiinnosta imettekö jonkun letkua vai ette, teidän draamailu ja teatterimainen uhrina esiintyminen ärsyttää. 

Sinä kyseinen hetero et ymmärrä koska olet kasvanut suvaitsevuuden ilmapiirissä alusta alkaen. Mutta nää on näitä..

Ei tämä ongelma ole vain homoseksuaalisuudessa. Jos itse et ole lihava, tai jotain tiettyä uskontokuntaa tai jonkin aatteen edustaja, se nyt vain ärsyttää, kun media nostaa koko ajan esiin tiettyä arvoja kannattavia ihmisiä jne. Ja haluatte te spesiaali-ihmisiksi itsenne kokevat tai ette, meistä muista se tuntuu naamaan itsenne hieromiselta. Eihän vika kokonaan teidän ole, toimittajathan ne tätä nukketeatteria pitävät ja vetelevät naruja kaiken taustalla.

Nyyh. Miks media puhuu monenlaisista ihmisistä eikä esim vaan susta :(

Tyhmä media.

Toki se puhuu myös minun intresseistäni, kuten sijoittamisesta, kulttuurista ja tieteestä. Ei koko media onneksi teidän ympärillänne pyöri, mitä sinä et ehkä navan kaivelultasi huomaa <3

Voi hitsin paikka kun tosiaan me homothan ei voida olla kiinnostuneita mistään mainitsemistasi asioista, meillä on vaan tää homous ja oman navan kaivelu :D

No täytyy sanoa näin homoseksuaaleja tuntevana että vaikka useimmat eivät olekaan yhtä pakkomielteen tavoin asiaan suhtautuvia kuin Tuure Boelius jolla ei tosiaankaan ole mitään muuta mielessä kuin se suuntautuminen ja sen tiedottaminen kaikille muille koko ajan, niin kyllä se on enemmän tapetilla kuin heteroilla keskimäärin. Ymmärrettävistä syistä.

Ai enemmän tapetilla kuin gossip mammoilla, jääkiekkovaimoilla, kaiken maailman missukoilla miesseikkailunsa, sex and the city sarja, frendit seksisekoiluineen, how I met your mother jossa jankataan lähes pelkästään seksistä, suomalainen stand up-komedia, joka on lähes kaikki alapää"huumoria" 

Vai oliks vaan niin, että nää ei samalla lailla satu sulle silmään? Ymmärrettävistä syistä.

Oma kaveripiirini on sekoitus kaikenlaisia ihmisiä ja voin vaan omasta puolesta sanoa, että aika paljon muut kuin seksuaalinen suuntautuminen vaikuttaa. Sinkuilla on seksuaalisuus vähän toisella pinnalla kuin parisuhteessa olevilla, ts. enemmän heidän seksielämästään tai sen puutteesta puhutaan kuin parisuhteessa olevien. 

Lisäksi sitten persoonallisuuserot, kuka mitäkin elämässään painottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono kasvatus aiheuttaa mielenterveyspuolellla ongelmia, jotkut eivät ymmärrä että homous on mielenterveysongelma.

Ei ole. Homofobia sen sijaan on mielenterveysongelma.

Tästäkin hokemasta pitäisi luopua, ihan samalla tavalla kuin homoseksuaalisuuden leimaamisesta mielenterveysongelmaksi. Asenneongelma se on, eikä asia parane nimittelemällä ja demonisoimalla. Olisi ylipäänsä järkevää suhtautua tähän koko ilmiöön ilman tunnelatauksia niin päästäisiin asiassa joku päivä ehkä järkevään tilanteeseen kulttuurisesti.

No kuulostaako sinusta esimerkiksi tämän ketjun lesbojen sterilointivaatimukset jotenkin tervepäiseltä jutulta?

Kyllä itse pidän homofobiaa myös mielenterveysongelmana, koska pidän sellaisena myös muita fobiota. Esimerkiksi itselläni on niin paha korkeanpaikankammo, että tietyissä tilanteissa se on aiheuttanut minulle ongelmia. En näe näitä ongelmia niin pahoina = en kohtaa niitä niin usein, että asialle pitäisi tehdä jotain. Mutta jos kohtaisin useammin, hakisin apua.

Ihan toinen juttu sitten, että fobiani aiheuttaisi minussa vihantunteita muita kohtaan, siihen hakisin kyllä heti.

Se on niin monesti nähty, että homofoobikolla on itsellään "biipahtavia" mieltymyksiä.... hohhoijjaa...

Homous, lesbous, bi-seksuaalisuus, heterous, a-seksuaalisuus... kaikki ihan normaaleja juttuja. Olkaa onnellisia, kun on fyysisesti ja psyykkisesti terveet lapset. Se on tärkeintä. Sitä osaa arvostaa kunnolla vasta, kun jotain hirveää (esim. liikenneonnettomuus tai syöpä) osuu oman lapsen  kohdalle. Kannattaa silti jo nyt arvostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teidän homojen täytyy aina hieroa sitä seksuaalisuuttanne muiden naamalle? Luuletteko olevanne muita parempia jollain tavalla? Kohta tänne tulee taas joku muskelihomo itkemään kuinka häntä, mies reppanaa, on alistettu ja syrjitty koko elämän ajan lol. 

Ketään ei oikeasti kiinnosta imettekö jonkun letkua vai ette, teidän draamailu ja teatterimainen uhrina esiintyminen ärsyttää. 

Sinä kyseinen hetero et ymmärrä koska olet kasvanut suvaitsevuuden ilmapiirissä alusta alkaen. Mutta nää on näitä..

Ei tämä ongelma ole vain homoseksuaalisuudessa. Jos itse et ole lihava, tai jotain tiettyä uskontokuntaa tai jonkin aatteen edustaja, se nyt vain ärsyttää, kun media nostaa koko ajan esiin tiettyä arvoja kannattavia ihmisiä jne. Ja haluatte te spesiaali-ihmisiksi itsenne kokevat tai ette, meistä muista se tuntuu naamaan itsenne hieromiselta. Eihän vika kokonaan teidän ole, toimittajathan ne tätä nukketeatteria pitävät ja vetelevät naruja kaiken taustalla.

Nyyh. Miks media puhuu monenlaisista ihmisistä eikä esim vaan susta :(

Tyhmä media.

Toki se puhuu myös minun intresseistäni, kuten sijoittamisesta, kulttuurista ja tieteestä. Ei koko media onneksi teidän ympärillänne pyöri, mitä sinä et ehkä navan kaivelultasi huomaa <3

Voi hitsin paikka kun tosiaan me homothan ei voida olla kiinnostuneita mistään mainitsemistasi asioista, meillä on vaan tää homous ja oman navan kaivelu :D

No täytyy sanoa näin homoseksuaaleja tuntevana että vaikka useimmat eivät olekaan yhtä pakkomielteen tavoin asiaan suhtautuvia kuin Tuure Boelius jolla ei tosiaankaan ole mitään muuta mielessä kuin se suuntautuminen ja sen tiedottaminen kaikille muille koko ajan, niin kyllä se on enemmän tapetilla kuin heteroilla keskimäärin. Ymmärrettävistä syistä.

Ai enemmän tapetilla kuin gossip mammoilla, jääkiekkovaimoilla, kaiken maailman missukoilla miesseikkailunsa, sex and the city sarja, frendit seksisekoiluineen, how I met your mother jossa jankataan lähes pelkästään seksistä, suomalainen stand up-komedia, joka on lähes kaikki alapää"huumoria" 

Vai oliks vaan niin, että nää ei samalla lailla satu sulle silmään? Ymmärrettävistä syistä.

No täähän se on. Kun ei sitä ajattele, että jos heterokaveri kertoo jotain seksielämästään, sehän tarkoittaa, että tässä se pitää suuntautumistaan tapetilla. Ja ihan samalla tavalla sitä kumminkin "tiedotetaan", vitsaillaan, tuodaan esille juttuja, kerrotaan juoruja, jne. mistä tulee selville, että tässä heterot puuhaa keskenään. Eli pitää tapetilla suuntautumistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei höiritsisi lapsen homous, vaan se että hän tekisi jonkun suurieleisen ulostulojulistuksen homoudestaan.

Hetki jolloin tajusin synnyttäneeni draamakuningatar-nillittäjä-woke-meuhkaajan. Ihan kuin ketään (edes äitiä) kiinnostaisi toisen seksuaalisuus.

Juurikin tämä. Ehkä meidän heterojen pitäisi alkaa vastavuoroisesti juosta näiden perässä että heiiii, odota nyt vähän, mä haluaisin avautua mun heteroseksistä sulle, mikset sä halua kuunnella, mulla olisi vielä pari tärkeää pointtia, etkö sä tajua, miten sä et arvosta mua, miksi sä et haluu ottaa tätä vastaan, sä vihaat heteroita, kuuntele nyt, kun mä kerron mitä mä ja mun seksi ja mä ja mä ja mä tarkoitan tälle universumille! Oon tärkeä, etenkin kun harrastan seksiä, älä mee, mä haluun avautua siitä SUN NAAMALLE!

Lue vähän uutisia maailmalta mitä homot saa niskaansa esim nykypäivän Puolassa ja kasvata vähän empatiaa.

Jeah... ja hei, tiesitkö, että kehitysmaissa kuollaan nälkään, joten sun ei pitäisi puhua mistään mitään! Joo, ainahan me voida vetää argumentit tälle linjalle, jos niin halutaan.  Puolan tilanne on kammottava, samoin Venäjän, puhumattakaan muusta maailmasta. Mutta tässä puhutaan nyt tilanteesta, jossa suomalainen homoseksuaali lapsi ja suomalainen heteroseksuaali äiti kipuilevat lapsen seksuaalisuuntautumisen vuoksi. On pikkasen järjetöntä ottaa esiin jotain Puolan tilannetta. Mihin edes pyrit tuolla? Tiedätkö itsekään? Suomalainen hyvinvointiyhteiskuntahomoseksuaali on ihan eri asia kuin ne, jotka oikeasti kärsivät. Täällä tilanne on melkeinpä päinvastainen: koko muu maailma on tuupattu nurkkaan, ainakin medioissa, jotta homoseksuaaleille saataisiin lava, jolla he saavat esiintyä ja jota esitystä ihan kaikki on pakotettu seuraamaan. Ihan oikeasti toivon teille kaikille hyvää mutta yhtä vähän kuin te jaksaisitte kohkata minun heteroseksuaalisuudestani ja pitää sitä maailmankaikkeuden tärkeimpänä puheenaiheena, yhtä vähän minä jaksan suhtautua sellaisella asenteelal teihin. Mutta jostain syystä te edellytätte sitä ihan kaikilta. Eikö se on egosentrisen lapsen ominaisuus? ETtä kaikki, mitä itse tekee on tärkeää, ja sen pitää olla tärkeää myös kaikille muille?

Kirjoitat tähän ketjuun tosi pitkiä viestejä joissa on tosi paljon tunnetta mukana. Ilmeisesti kuitenkin joku nyt ahdistaa sua? Oisko sulla joku jonka kanssa jutella livenä?

:D. Halvalla menee mutta menköön, vai mitä. Kun argumentit loppuvat, lähdetäänä näin olet hullu - ja pitäisikö jutella jollekin - ja ne aamulääkkeet -linjoille. Eikö sua hävetä olla noin heikkolahjainen keskustelija? Mä kirjoitan aina kaikkiin aihe vapaan keskusteluihin pitkiä viestejä, on kyky argumentoida ja yhdistettynä nopeaan kymmensormijärjestelmään tekstiä syntyy! Opettele säkin molemmat, niin ei tarvitse tyytyä noin ala-arvoiseen kommentointiin kuin sun tasosi tällä hetkellä on. AIna voi kehittyä ihmisenä, kokeile!

En sanonut sua hulluksi, vaan näen, että sua ahdistaa tää aihe. Siksi ajattelin, että voisi olla hyvä jos voisit jutella jonkun kanssa - ei tarvi olla mikään psykiatri vaan ihan vaan joku ummärtävä ihminen. Ikävä jos otit kommenttini jonkinlaisena ala-arvoisena vttuiluna, sillä sitä en tarkoittanut. Vedä syvään henkeä. Mene vaikka kävelylle, tää on vaan vauvapalsta. Mä lähden nyt tästä.

On se ihme juttu, että jos vastapuoli näkee maailman eri tavalla kuin sinä, se on sinulle merkki siitä, että vastapuolta "ahdistaa". Etkö itse näe ongelmaa näkemyksessäsi? Ja varmasti kuitenkin koet itsesi kovin avaramieliseksi...

Olen sanonut miljoona kertaa, että hyväksyn homoseksuaalisuuden täysin, vaikka samalla ymmärrän, miksi vanhemmille on kova paikka puhua seksuaalisuudesta lasten kanssa: koska seksuaalisuus ylipäänsä on kulttuurissamme enempi yksityisen puolelle kuuluva puheenaihe, vaikka media muuta esittää. Lisäksi olen sanonut, että kaikki lapset eivät halua puhua seksuaalisuudesta vanhempiensa kanssa. Ja jos ihan rehellinen olet itsellesi, pystyt varmaan myöntämään, että tämä on ihan fakta ja ehkä jopa itsekin aika usein olet mieluummin puhumatta seksuaalisuudestasi kuin jakamassa sitä suuna päänä kaikille. Olen myös puolustanut homoseksuaaleja ottamalla esille, että jopa eläinmaailmassa on homoja ja että että on maita, joiden ihmisoikeustilanne homojen suhteen on luokattoman huono. Joten mikä tässä on asiasta ahdistumista? Ihan superahdasmielistä sen sijaan sinulta esittää, että jo se, että joku kokee seksin yksityisasiaksi, on ahdistuneisuuden merkki. En ihan oikeasti ymmärrä. Kuten sanottu, ala-arvoista argumentointia. Ja nyt lopetan tämän keskustelun itsekin, kieltämättä täällä on huomattavasti kiinnostavampiakin.

Ja ehkä sinä ymmärrät, että harvempi menee vanhemmilleen avautumaan seksistä, sanomaan, että hei mä sitten harrastan homoseksiä ja haluaa puhua juuri seksistä.

Väitän, että he menevät kertomaan, että kiinnostuksensa kohdistuu samaan sukupuoleen, kertomaan, että tuleva/jo nyt olemassa oleva seurustelukumppani on samaa sukupuolta.

Jos vanhempi tässä tilanteessa näkee tarpeen aloittaa keskustelu seksistä, on tilanne vähintäinkin omalaatuinen.

Tehän kinaatte samasta asiasta hiekkalaatikon eri laidoilla 😂😂 Hassuja ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Oma kaveripiirini on sekoitus kaikenlaisia ihmisiä ja voin vaan omasta puolesta sanoa, että aika paljon muut kuin seksuaalinen suuntautuminen vaikuttaa. Sinkuilla on seksuaalisuus vähän toisella pinnalla kuin parisuhteessa olevilla, ts. enemmän heidän seksielämästään tai sen puutteesta puhutaan kuin parisuhteessa olevien. 

Lisäksi sitten persoonallisuuserot, kuka mitäkin elämässään painottaa.

Joo, "elä tuu hieroo sitä introverttiyttä mun naamalle! Aina siitä pitää olla puhumassa, ettei kukaan ymmärrä sua.." 😂😂 Tää oli siis vitsi. En tunne ketään, kuka niin tekisi ajankohtaisesta persoonallisuuserosta niin siksi esimerkin tähän nappasin. Oli joku vastaava esimerkki tuolla aiemmin.

Olen kertonut aikuisille pojilleni että sama tuoko vävyn tai miniän. Ap, olisin ikionnellinen jos olisit lapseni. Hienoa että tulit kaapista ulos äidillesi.

Pekka, ministeri kirjoitti:

No voi vide.Homoushan on sairaus.Ajatelkaa kaksi karvaista äijää ja painavat moloa toistensa  peräsuoleen ONK0 se normaalia? Syntyykö siitä lapsia?Ei tule lasta vaan paskaa.

Paskanen rengas kullin ympärillä kun aikansa touhuaa.

Ettet vaan olisi top "hetero", joka tykkää itse pyllyseksistä ja on siksi homofominen, että kieltää tämän viehtymyksen itseltään. Tule jo sinäkin ulos kaapista. Ihan turhaa uhoamista. Ei heteromiehen tarvitse noin paljon vakuuttaa ja syyllistää muita seksuaalisuudestaan, koska he ovat sinut sen asian kanssa.

Uskokaa mua, täällä on peukutusten perusteella yksi tällainen kaveri, jonka vaan pitäis tulla pois kaapista itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei höiritsisi lapsen homous, vaan se että hän tekisi jonkun suurieleisen ulostulojulistuksen homoudestaan.

Hetki jolloin tajusin synnyttäneeni draamakuningatar-nillittäjä-woke-meuhkaajan. Ihan kuin ketään (edes äitiä) kiinnostaisi toisen seksuaalisuus.

Juurikin tämä. Ehkä meidän heterojen pitäisi alkaa vastavuoroisesti juosta näiden perässä että heiiii, odota nyt vähän, mä haluaisin avautua mun heteroseksistä sulle, mikset sä halua kuunnella, mulla olisi vielä pari tärkeää pointtia, etkö sä tajua, miten sä et arvosta mua, miksi sä et haluu ottaa tätä vastaan, sä vihaat heteroita, kuuntele nyt, kun mä kerron mitä mä ja mun seksi ja mä ja mä ja mä tarkoitan tälle universumille! Oon tärkeä, etenkin kun harrastan seksiä, älä mee, mä haluun avautua siitä SUN NAAMALLE!

Lue vähän uutisia maailmalta mitä homot saa niskaansa esim nykypäivän Puolassa ja kasvata vähän empatiaa.

Jeah... ja hei, tiesitkö, että kehitysmaissa kuollaan nälkään, joten sun ei pitäisi puhua mistään mitään! Joo, ainahan me voida vetää argumentit tälle linjalle, jos niin halutaan.  Puolan tilanne on kammottava, samoin Venäjän, puhumattakaan muusta maailmasta. Mutta tässä puhutaan nyt tilanteesta, jossa suomalainen homoseksuaali lapsi ja suomalainen heteroseksuaali äiti kipuilevat lapsen seksuaalisuuntautumisen vuoksi. On pikkasen järjetöntä ottaa esiin jotain Puolan tilannetta. Mihin edes pyrit tuolla? Tiedätkö itsekään? Suomalainen hyvinvointiyhteiskuntahomoseksuaali on ihan eri asia kuin ne, jotka oikeasti kärsivät. Täällä tilanne on melkeinpä päinvastainen: koko muu maailma on tuupattu nurkkaan, ainakin medioissa, jotta homoseksuaaleille saataisiin lava, jolla he saavat esiintyä ja jota esitystä ihan kaikki on pakotettu seuraamaan. Ihan oikeasti toivon teille kaikille hyvää mutta yhtä vähän kuin te jaksaisitte kohkata minun heteroseksuaalisuudestani ja pitää sitä maailmankaikkeuden tärkeimpänä puheenaiheena, yhtä vähän minä jaksan suhtautua sellaisella asenteelal teihin. Mutta jostain syystä te edellytätte sitä ihan kaikilta. Eikö se on egosentrisen lapsen ominaisuus? ETtä kaikki, mitä itse tekee on tärkeää, ja sen pitää olla tärkeää myös kaikille muille?

Kirjoitat tähän ketjuun tosi pitkiä viestejä joissa on tosi paljon tunnetta mukana. Ilmeisesti kuitenkin joku nyt ahdistaa sua? Oisko sulla joku jonka kanssa jutella livenä?

:D. Halvalla menee mutta menköön, vai mitä. Kun argumentit loppuvat, lähdetäänä näin olet hullu - ja pitäisikö jutella jollekin - ja ne aamulääkkeet -linjoille. Eikö sua hävetä olla noin heikkolahjainen keskustelija? Mä kirjoitan aina kaikkiin aihe vapaan keskusteluihin pitkiä viestejä, on kyky argumentoida ja yhdistettynä nopeaan kymmensormijärjestelmään tekstiä syntyy! Opettele säkin molemmat, niin ei tarvitse tyytyä noin ala-arvoiseen kommentointiin kuin sun tasosi tällä hetkellä on. AIna voi kehittyä ihmisenä, kokeile!

En sanonut sua hulluksi, vaan näen, että sua ahdistaa tää aihe. Siksi ajattelin, että voisi olla hyvä jos voisit jutella jonkun kanssa - ei tarvi olla mikään psykiatri vaan ihan vaan joku ummärtävä ihminen. Ikävä jos otit kommenttini jonkinlaisena ala-arvoisena vttuiluna, sillä sitä en tarkoittanut. Vedä syvään henkeä. Mene vaikka kävelylle, tää on vaan vauvapalsta. Mä lähden nyt tästä.

On se ihme juttu, että jos vastapuoli näkee maailman eri tavalla kuin sinä, se on sinulle merkki siitä, että vastapuolta "ahdistaa". Etkö itse näe ongelmaa näkemyksessäsi? Ja varmasti kuitenkin koet itsesi kovin avaramieliseksi...

Olen sanonut miljoona kertaa, että hyväksyn homoseksuaalisuuden täysin, vaikka samalla ymmärrän, miksi vanhemmille on kova paikka puhua seksuaalisuudesta lasten kanssa: koska seksuaalisuus ylipäänsä on kulttuurissamme enempi yksityisen puolelle kuuluva puheenaihe, vaikka media muuta esittää. Lisäksi olen sanonut, että kaikki lapset eivät halua puhua seksuaalisuudesta vanhempiensa kanssa. Ja jos ihan rehellinen olet itsellesi, pystyt varmaan myöntämään, että tämä on ihan fakta ja ehkä jopa itsekin aika usein olet mieluummin puhumatta seksuaalisuudestasi kuin jakamassa sitä suuna päänä kaikille. Olen myös puolustanut homoseksuaaleja ottamalla esille, että jopa eläinmaailmassa on homoja ja että että on maita, joiden ihmisoikeustilanne homojen suhteen on luokattoman huono. Joten mikä tässä on asiasta ahdistumista? Ihan superahdasmielistä sen sijaan sinulta esittää, että jo se, että joku kokee seksin yksityisasiaksi, on ahdistuneisuuden merkki. En ihan oikeasti ymmärrä. Kuten sanottu, ala-arvoista argumentointia. Ja nyt lopetan tämän keskustelun itsekin, kieltämättä täällä on huomattavasti kiinnostavampiakin.

Ja ehkä sinä ymmärrät, että harvempi menee vanhemmilleen avautumaan seksistä, sanomaan, että hei mä sitten harrastan homoseksiä ja haluaa puhua juuri seksistä.

Väitän, että he menevät kertomaan, että kiinnostuksensa kohdistuu samaan sukupuoleen, kertomaan, että tuleva/jo nyt olemassa oleva seurustelukumppani on samaa sukupuolta.

Jos vanhempi tässä tilanteessa näkee tarpeen aloittaa keskustelu seksistä, on tilanne vähintäinkin omalaatuinen.

Tehän kinaatte samasta asiasta hiekkalaatikon eri laidoilla 😂😂 Hassuja ihmisiä.

Höpsis. Toinen väittää, että homoseksuaalisuudesta puhuttaessa puhutaan lapsen seksielämästä ja toinen väittää, että homoseksuaalisuudesta puhuttaessa puhutaan lapsen ihmissuhteista.

Voi tietty olla, että sä et näe näissä mitään eroa.