Lue keskustelun säännöt.
Harmittaa 'ystävän' käytös
03.05.2015 |
Laitoin eräälle ystävälleni viestin, kun olin erittäin harmissani elämässä tapahtuneiden tai melkein tapahtuneiden asioiden takia. Laitoin tällä tyylillä, tiedätkö kun aina voittaa yhden vaikeuden ja sitten tulee uusi. No tähän sain kyllä kohtuu ystävällisen vastauksen, jossa kysyi onko mulla joku probleema. Hän myös laittoi samassa viestissä ettei tarkalleen tiedä mitä tarkoitan, vähän hämilläni olin sillä eiköhän kaikilla joskus ole tällaisiä jaksoja elämässä. No vastasin siihen sit et huolettaa, kun mun lemmikillä on patti josta ei viel tiedetä mikä kyseessä.. Onhan moni muukin juttu nyt tässä viime kuukausina stressanut. Kysyin myös lenkkiseuraa illaksi, niin vastaus oli ettei malta kun on työjuttuja ja päivän ulkoillut. No selitin sit tarkemmin eläinjuttua, niin en osakseni empatiaa saanu vaan vastauksen: Ok. Vittu että ottaa päähän. Ja ärsyttää &harmittaa. Alkoi soida päässä, Kun on sinulla vaikeaa;-) Noh...
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kuulkaa koira lemmikkinä, ei kissa:)
Läheisellä ihmisellä epäiltiin tässä vasta ikää syöpää, selvisi toiseksi taudiksi. Olen stressaantunut, raha-asiat ovat huonosti ja jne. Eli ainoa ongelma ei ole ollut nyt se patti ollut.. En vaan viitsinyt laittaa viestillä ja tilittää, vaan siksi ehdotin lenkkiä.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 19:05"]
Mulla on kuulkaa koira lemmikkinä, ei kissa:) Läheisellä ihmisellä epäiltiin tässä vasta ikää syöpää, selvisi toiseksi taudiksi. Olen stressaantunut, raha-asiat ovat huonosti ja jne. Eli ainoa ongelma ei ole ollut nyt se patti ollut.. En vaan viitsinyt laittaa viestillä ja tilittää, vaan siksi ehdotin lenkkiä.
[/quote]
Inhimillisessä tekijässä oli juuri keskustelua optimismin kasvattamisesta. ETtä voisit tehdä sellaisen harjoituksen, jossa mietit 5 asiaa, joista olet kiitollinen ja onnellinen joka ilta seuraavien viikkojen kuluessa. SE voi lohduttaa sinua.
Oletko näitä "ystäviä" jotka vuodattaa kaiken pahanolon toiselle jatkuvasti ja vastavuoroisuutta ei tule? Jos olet niin silloin ymmärrän tätä kaveriasi, mutta voi toki olla, että hänellä ei nyt vain ole aikaa murehtia muita ja hänellä on oikeasti nyt muuta hommaa ettei voi keskittyä sinuun.
Mulla on sellainen kaveri, että mun pitää kuunnella ja kuunnella hänen murheitaan, mutta häntä ei meikän murheet ja elämä kiinnosta yhtään. Todella rasittavaa ja raskasta. Yksi päivä hän tuumaskin, että häntä ei muiden elämä kiinnosta. Tällöin päätinkin, että enää en hänen murheitaan ala paljoa kuunteleen. Mulla on omakin elämä ja omat murheet ja mikä ystävä se sellainen on jota ei sitten toisen elämä kiinnosta?
Kuunteletko sinä koskaan ystäväsi murheita ja annat hänelle sympatiaa? Ettei vain ystäväsi joudu roskakaivoksesi koko ajan ykipuolisesti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kuuntelen, haluan kuunnella ja yrittää auttaa kaikkia ystäviäni sillä kunnioitan ja arvostan heitä. Tämä ystävä on sellainen ehkä 'pikkuisen sulkeutunut' ei hirveästi omia asioita vatvo, mutta toki todella usein kysyn häneltä mitä kuuluu. Se on musta tärkeää :)!!
Tavallaan ymmärrän ap:ta, koska kuulun itsekin noihin, jotka aina valittavat ja kaipaavat muiden empatiaa. En vain osaa olla toisenlainen. Minusta tuntuu vielä pahemmalta, jos pitäisi sulkeutua kuin simpukka ja vaieta kaikista vastoinkäymisistä. Elämä on mun mielestäni peruspiirteiltään kamalaa ja toisinaan ihmettelen, mistä muilla ihmisillä riittä energiaa ja voimia elämiseen.
Mutta sitten, jos ajattelen, että olisin itse ap:n ystävä, niin en varmaan haluaisi lähteä lenkille yhdessä, koska en tykkää käydä lenkillä kenenkään kanssa. Jos menen lenkille, menen mieluummin yksin. Lemmikkieläimen patti ei minusta ole vielä niin iso asia, että jaksaisin kovin paljon empatiaa ihmiselle siitä osoittaa. Lemmikin todettu vakava sairaus ja kuolema ovat sen sijaan toinen juttu, samoin raha-asiat. Teen työtä, jossa joudun melkein joka päivä osoittamaan empatiaa ihmisille, joiden raha-asiat ovat rempallaan, joten tiedän, mihin se voi johtaa. Oma ja tuttavan tai sukulaisen sairastuminenkin on minusta rankka asia, mutta jos itse en kyseistä henkilöä tunne, niin en voi sanoa rehellisesti, että se oikeastaan minua liikuttaisi. Tietysti olisin silloin pahoillani, että ap on joutunut käymään läpi näin raskaan jakson.
Stressaantuminen on tuttua itsellenikin, liiallinen kuormitus on ikävää. Minulla siihen yleensä tepsii jokin lomamatka, maiseman vaihtaminen päiväksi tai pariksi.
Voi tosiaan olla, ap, että ystävälläsi on myös nyt menossa stressaava vaihe elämässä ja hän tarvitsee kaikki voimansa itselleen. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä en vaan tajua, että jos kerron täällä teille omasta pahasta mielestä syyt te tiedätte, niin yhtäkkiä mä olen se tilittäjä jota ei muiden elämät & ongelmat kiinnosta?
Mitä jos soittaisit? Viesteistä välittyy välillä väärä kuva. Kysy lähtisikö ensi viikolla joku ilta lenkille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy nyt varmaan vähän korjata ja selventää. Ymmärrän, että kaikilla ihmisillä voi ja varmasti onkin vaikeita kausia ja asioita elämässä. En siis luule olevani ainut vaikeuksia vastaan taisteleva ihminen maailmassa. Kaikilla on välillä huonot hetkensä, pinna kireällä ja jne. Enkä nyt ole sellainenkaan ihminen, joka haluaa aina pienen vastoinkäymisenkin kohdatessa suuren empatialastin päälleen. Tällä ystävälläni on myös koiria, joten siksi halusin kertoa. Eikä siinä ok vastauksessa nyt varsinaisesti mitään pahaa ollut, mutta siinä tilanteessa se nyt vaan kuulosti korvaan vähän tympeältä, esim. Ok:( vastaus olisi kuulostanut edes vähän lempeämmältä. Usein ollaan ystävän kanssa lenkillä käyty ja muutenkin kun näiden "omien murheiden" parissa olisin häntä tavata halunnut.. Mutta kyllähän mä senkin ymmärrän että aina ei käy.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 19:23"]
Kyllä kuuntelen, haluan kuunnella ja yrittää auttaa kaikkia ystäviäni sillä kunnioitan ja arvostan heitä. Tämä ystävä on sellainen ehkä 'pikkuisen sulkeutunut' ei hirveästi omia asioita vatvo, mutta toki todella usein kysyn häneltä mitä kuuluu. Se on musta tärkeää :)!!
[/quote]
Mua rasittais todella paljon jos minulta kysyttäis usein mitä kuuluu. Kun jotenkin tulee semmoinen tunne, että se että KYSYT on sinusta tärkeää, ei se, että saan sit tilittää (jota mulla kyllä riittäisi). Sen sijaan en jaksa vastata usein mitään mukahelppoa ja sopivaa sen sijaan. Rasitun siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Öö ok? Jos sun mielestä se et ystävä kyselee kuulumiset on rasittavaa, niin voi voi :) Meidän ystäväpiireissä tätä on paljonkin !
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 19:49"]
Öö ok? Jos sun mielestä se et ystävä kyselee kuulumiset on rasittavaa, niin voi voi :) Meidän ystäväpiireissä tätä on paljonkin !
[/quote]
No, ystävyydessä on käsittääkseni ideana se, että siinä saa ja voi antaa. Ei se, että sinusta on tärkeää kysyä koko ajan toisen kuulumisia ja melkein suutut jos et saa kysyä. Se on jotain muuta kuin ystävyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, millainen patti koirallasi on? En ole ammattilainen, mutta ehkä joku täällä on. Minulla on 35 vuotta ollut koira/koiria, joten tiedän myös jotain koirien pareista. Onko patti 'alustasta' irrallinen? Se on hyvä merkki.
Nähdään usein, tehdään kyllä paljon muutakin kuin kysellään etänä kuulumisia. :)
En osaa sanoa, ehkä se vähän on. Nuori koira kyseessä. Sijaitsee tossa niskassa enemmin selässä. Seuraillaan tilannetta, jos ei laske viemme ell.
Ehkä se vähän on irrallaan.. Ja toisaalta taas ei..
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 20:10"]En osaa sanoa, ehkä se vähän on. Nuori koira kyseessä. Sijaitsee tossa niskassa enemmin selässä. Seuraillaan tilannetta, jos ei laske viemme ell.
[/quote]
Koirilla on pienet parit aika tavallisia, useimmiten onneksi rasvapatteja tai muuten vaarattomia. Kuulostaa hyvältä tuo, että seurailette. Täytyy lähteä nyt viemään omani ulos... Kaikkea hyvää sinulle!
Niin ja pahalaatuiset patit on usein tiukasti kiinni allaolevissa kudoksissa. Siksi kyselen tätä. Mutta älä huoli, ne ovat hyvin harvinaisia! Tässä kun tunnustelen oman koiran kyljessä olevaa rasvapattia, niin se ikäänkuin liikkuu, kun pyörittelen sitä, vähän tietysti vaan. Mutta se on sellainen mollukka...
Ystäväsi kertoi sinulle omia kuulumisiaan, mutta sinä et halunnut jutella vastavuoroisesti. Onko sinulla taipumusta dramatisoida asioitasi? Oletko masentunut? Onko kissasi patti siis joku erityisen hankala jakso elämässäsi? Sehän voi olla joku rasvapatti, jos kerran ei tiedetä vielä tarkemmin.