Mies ei halua seurustella :(

Silloin hankitaan se munamies erikseen. Sellainen, jonka kanssa ei ole tarkoituskaan aloittaa mitään vakavaa ja tietysti molempien sopimuksesta. Sitten rauhassa aletaan katsella miestä tositarkoituksella. Eikä tosiaan hypätä oitis sänkyyn. Löytyi ihan kunnon aviomies ja pitkä liitto :)

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 11:21"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 11:12"]

Mitä tää tapailu niin kuin tarkoittaa? Nussitaan jonkun kanssa ja toivotaan, että se muuttuu jossain vaiheessa seurusteluksi? Milloin tällainen touhu on oikein alkanut? Olen viimeksi seurustellut viime vuosituhannen lopulla ja silloin ei tällaista tapailupaneskelukulttuuria ollut ollenkaan. Homma meni niin, että ensin alettiin seurustella ja sitten vasta paneskella. Ja yhden yön jutut sitten erikseen, joku niitäkin harrasti.

Jos tavoitteena on seurustelusuhde, joka johtaa avioliittoon, niin mikä järki on aloittaa seksillä? Sehän juurikin johtaa tuohon, että mies jää siihen hengaamaan, koska kyllähän niille pillu aina kelpaa. Jos seksi ei olisi siinä heti ekojen kuukausien aikana kuviossa, niin ei tarvitsisi kenenkään naisen ihmetellä, onko se mies nyt tosissaan vai ei. 

[/quote]

No kun Av-mamman on PAKKO saada munaa säännöllisesti.

[/quote]

Täällä taas seksivastaiset naiset avautuu kun on niin kauheaa kun mies haluaa vain juuri SINULTA vain seksiä. Miksi SINÄ haluat maata hänen kanssaan? Jos motiivisi on muu kuin seksi niin olet säälittävä

Lopeta se seksin harrastaminen kokonaan kun se on mielestäsi niin vastenmielestä. Käyttäydyt kuin tiedät kyllä mikä joka odottaa mieheltä vastapalveluksia

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 16:57"]

Mulla ainakin on mennyt into tapailemiseen, kun se on naisena sitä että saa miettiä millä motiiveilla mies on liikkeellä ja saa miettiä koska pitäisi tai voisi harrastaa seksiä. Harva silti noista jaksaa treffailla viikkoja ilman sänkyjuttuja.

[/quote]

Parempi olisi kysyä millä motiiveilla SINÄ sitä seksiä harrastat.

Kummallisia miehiä. Kyllä minä vaan 35-vuotiaana tapasin miehiä, jotka olisivat aloittaneet rauhallisemmalla tahdilla seurustelun. Ihan normaaleja ja täysipäisiä mutta ilmeisesti pahin panemisvimma takana tai sitten muuten kärsivällisempiä.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 12:32"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 11:12"]

Mitä tää tapailu niin kuin tarkoittaa? Nussitaan jonkun kanssa ja toivotaan, että se muuttuu jossain vaiheessa seurusteluksi? Milloin tällainen touhu on oikein alkanut? Olen viimeksi seurustellut viime vuosituhannen lopulla ja silloin ei tällaista tapailupaneskelukulttuuria ollut ollenkaan. Homma meni niin, että ensin alettiin seurustella ja sitten vasta paneskella. Ja yhden yön jutut sitten erikseen, joku niitäkin harrasti.

Jos tavoitteena on seurustelusuhde, joka johtaa avioliittoon, niin mikä järki on aloittaa seksillä? Sehän juurikin johtaa tuohon, että mies jää siihen hengaamaan, koska kyllähän niille pillu aina kelpaa. Jos seksi ei olisi siinä heti ekojen kuukausien aikana kuviossa, niin ei tarvitsisi kenenkään naisen ihmetellä, onko se mies nyt tosissaan vai ei. 

[/quote]

Olen 23-vuotias, enkä koskaan ole tavannut miestä, joka olisi suostunut aloittamaan suhteen ennen panemista. Tähän asti tosin tapailut ovat jääneet vain tapailuksi eli panemiseksi. Yleensä mies ei halua seurustella, kerran itse lopetin tapailun. Jos olisi 16-vuotiaana deittaillut, niin olisi varmaan voinut olla hitaampi tahti.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:09"][quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:05"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:02"]

Miksi naiset aina olettaa, että mies ei halua seurustella kenenkään kanssa, jos ei halua seurustella juuri hänen kanssaan? Autistejako te olette?

[/quote]

En mä ainakaan ole koskaan ketään mun kanssa haluamatonta miestä sitoutumiskammoiseksi syyttänyt. Ainoa mistä olen kritisoinut, on tietoinen valehtelu ja johdatteleminen, jota todella moni mies tekee kun ilmeisesti sitä seksiä ei tosiaan tarpeeksi usein sitten saa. Vituttavaa toimintaa.

[/quote]

No lukee tämänkin ketjun viestejä: "Löydät kohta KUNNON MIEHEN, jonka kanssa ARVOSI KOHTAAVAT". Aika usein se panokaverisi on ihan yhtä kunnon mies ja perhearvoilla varustettu, mutta ei vain ole kiinnostunut juuri sinusta. Sitten kun se kohta kihlautuu jonkun toisen kanssa, niin se on muka muuttanut mielensä. Eihän voi mitenkään olla, että se löysi jonkun mielestään paremman tai sopivamman?
[/quote]

Ap ei kai valehtele miehille ja vedätä saadakseen seksiä?

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 22:32"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:09"][quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:05"] [quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:02"] Miksi naiset aina olettaa, että mies ei halua seurustella kenenkään kanssa, jos ei halua seurustella juuri hänen kanssaan? Autistejako te olette? [/quote] En mä ainakaan ole koskaan ketään mun kanssa haluamatonta miestä sitoutumiskammoiseksi syyttänyt. Ainoa mistä olen kritisoinut, on tietoinen valehtelu ja johdatteleminen, jota todella moni mies tekee kun ilmeisesti sitä seksiä ei tosiaan tarpeeksi usein sitten saa. Vituttavaa toimintaa. [/quote] No lukee tämänkin ketjun viestejä: "Löydät kohta KUNNON MIEHEN, jonka kanssa ARVOSI KOHTAAVAT". Aika usein se panokaverisi on ihan yhtä kunnon mies ja perhearvoilla varustettu, mutta ei vain ole kiinnostunut juuri sinusta. Sitten kun se kohta kihlautuu jonkun toisen kanssa, niin se on muka muuttanut mielensä. Eihän voi mitenkään olla, että se löysi jonkun mielestään paremman tai sopivamman? [/quote] Ap ei kai valehtele miehille ja vedätä saadakseen seksiä?

[/quote]

Ja onko ap:ta sitten vedätetty?

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 00:27"]Minä olen roikkunut tuollaisessa jo yli 6 vuotta. En saa riuhtaistua itseäni irti.
[/quote]

Tuttua hommaa tämä roikkuminen. Sitten saattaa yhtäkkiä kuin puskista tulla tilaisuus irtaantua tosta ikävästä tilanteesta, jos näin käy käytä se hyväksesi, riuhtaise itsesi irti äläkä palaa enää koskaan siihen vanhaan!♡

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 12:32"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 11:12"]

Mitä tää tapailu niin kuin tarkoittaa? Nussitaan jonkun kanssa ja toivotaan, että se muuttuu jossain vaiheessa seurusteluksi? Milloin tällainen touhu on oikein alkanut? Olen viimeksi seurustellut viime vuosituhannen lopulla ja silloin ei tällaista tapailupaneskelukulttuuria ollut ollenkaan. Homma meni niin, että ensin alettiin seurustella ja sitten vasta paneskella. Ja yhden yön jutut sitten erikseen, joku niitäkin harrasti.

Jos tavoitteena on seurustelusuhde, joka johtaa avioliittoon, niin mikä järki on aloittaa seksillä? Sehän juurikin johtaa tuohon, että mies jää siihen hengaamaan, koska kyllähän niille pillu aina kelpaa. Jos seksi ei olisi siinä heti ekojen kuukausien aikana kuviossa, niin ei tarvitsisi kenenkään naisen ihmetellä, onko se mies nyt tosissaan vai ei. 

[/quote]

Olen 23-vuotias, enkä koskaan ole tavannut miestä, joka olisi suostunut aloittamaan suhteen ennen panemista. Tähän asti tosin tapailut ovat jääneet vain tapailuksi eli panemiseksi. Yleensä mies ei halua seurustella, kerran itse lopetin tapailun. Jos olisi 16-vuotiaana deittaillut, niin olisi varmaan voinut olla hitaampi tahti.

[/quote]

Mun kokemukset samoja, se on ihan hirveää. Miesvihaani se ei ainakaan lievittänyt. Silti olen nyt perheellinen.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 22:40"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 12:32"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 11:12"]

Mitä tää tapailu niin kuin tarkoittaa? Nussitaan jonkun kanssa ja toivotaan, että se muuttuu jossain vaiheessa seurusteluksi? Milloin tällainen touhu on oikein alkanut? Olen viimeksi seurustellut viime vuosituhannen lopulla ja silloin ei tällaista tapailupaneskelukulttuuria ollut ollenkaan. Homma meni niin, että ensin alettiin seurustella ja sitten vasta paneskella. Ja yhden yön jutut sitten erikseen, joku niitäkin harrasti.

Jos tavoitteena on seurustelusuhde, joka johtaa avioliittoon, niin mikä järki on aloittaa seksillä? Sehän juurikin johtaa tuohon, että mies jää siihen hengaamaan, koska kyllähän niille pillu aina kelpaa. Jos seksi ei olisi siinä heti ekojen kuukausien aikana kuviossa, niin ei tarvitsisi kenenkään naisen ihmetellä, onko se mies nyt tosissaan vai ei. 

[/quote]

Olen 23-vuotias, enkä koskaan ole tavannut miestä, joka olisi suostunut aloittamaan suhteen ennen panemista. Tähän asti tosin tapailut ovat jääneet vain tapailuksi eli panemiseksi. Yleensä mies ei halua seurustella, kerran itse lopetin tapailun. Jos olisi 16-vuotiaana deittaillut, niin olisi varmaan voinut olla hitaampi tahti.

[/quote]

Mun kokemukset samoja, se on ihan hirveää. Miesvihaani se ei ainakaan lievittänyt. Silti olen nyt perheellinen.

[/quote]

Jaa, mitä tekemistä tuolla on miesvihan kanssa? Tai kenties jossain todellisuudessa, missä miehet on luotu toteuttamaan naisten toiveet.

Joo todella huvittavaa että frigidit naiset luulee että pimppaa antamalla mies on vähintään suhteen velkaa. Muuten hyväksikäyttöä! Lopettakaa seksin harrastaminen itsenne vuoksi kun ette tee sitä kuin hyötymistarkoituksessa jotta saisitte miehen nalkkiin onnettomaan suhteeseen kanssanne. Sitten lopetatte seksin kokonaan kuitenkin

Miksi pitää aloittaa seksi ennen kuin edes tiedetään, että mitä ollaan? Mitä tapahtui toinen toisiinsa tutustumiselle, seurustelemiselle ja hiljalleen tapaamiskertojen myötä mukaan tulevalle hellyydelle ja lopulta rakastelulle? Näitä ongelmia ei olisi eikä tarvisi ikäväänsä vollottaa, jos ajattelisitte edes hiukan yläpäällänne. 

Ei Se tule muuttamaan mieltään.Viimeinen pano sen kaa ja sitten pihalle,löytyy kyllä uusiakin!

Teit tosiaan oikean ratkaisun. Itse roikuin samanlaisessa yli puoli vuotta. Kyllä vitutti. Sitten löysin nykyiseni ja tämä "exä" tajusi, että kyllä hän sittenkin ehkä voisi seurustella. Siinäpähän jäi nuolemaan näppejään

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 10:52"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 10:50"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 10:33"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 10:12"]

Ap pää pystyyn, kesä tulossa ja mahdollisuus tavata monia, sua enemmän haluavia miehiä :) Vuoden päästä viimeistään vaan naurat, että sellaisenko miehen kanssa olisit halunnut seurustella.

[/quote]

Tai sitten ei. Mitä enemmän ikää tulee, sitä vähemmän niitä oikeaa parisuhdetta hakevia, kunnon miehiä enää tapaa. Niitä kun on kysyntään nähden vähän, joten menevät kuin kuumille kiville. Sen sijaan näitä kaikenmaailman renttuja ja pelkkää seksi- ja/tai salasuhdetta hakevia taas löytää ihan etsimättäkin.

[/quote]

Sama pätee valitettavasti naisiin. 30+ osastolla tarjolla on lähinnä yh-äitejä, kyynisiä avioeron läpikäyneitä tapauksia sekä nirppanokkaisia ikisinkkuja, joille ei kelpaa mikään. Normaalin, tasapainoisen, parisuhdetta ja lapsia haluavan naisen löytäminen alkaa olla todella vaikeaa.

t. mies

[/quote]

Sama sulle, jos törmäät vain laaduttomiin naisiin liikut väärissä piireissä. Esim. pääkaupunkiseudulla on korkeastikoulutettuja ja laadukkaita sinkkunaisia pilvin pimein - samoin kuin miehiä :)

Tätähän ei sinkku oikeasti usein halua kuulla, koska se tarkoittaisi että itsellä on parantamisen varaa eikä voikaan syyttää niitä "muita" siitä miksei löydä parisuhteeseen sopivaa.

[/quote]

Korkeastikoulutettu ja laadukas sinkkunainen = nirppanokkainen ikisinkku, jolle ei kelpaa mikään

Näitä on nähty... 

Vähän nyt kyllä ihmettelen vastauksia. Jos on tapailtu vasta pari kk niin sehän on todella vähän. Ei siinä vaiheessa moni vielä ole valmis syventämään suhdetta seurusteluksi. Jos nyt kyse aikuisista ihmisistä eikä teineistä. Riippuu tosin miten intensiivistä se tapailu on ollut. Jos pari kertaa viikossa yövytään toistensa luona se kuulostaa ihan seurustelutahdilta jo, mutta käsitin että ap:lle se ei riitä seurusteluksi vaan pitäisi nähdä joka päivä ja asua yhdessä jotta se olisi seurustelua? 

Itse olen kaksi vuotta seurustellut eikä nähdä välttämättä edes kuin kerran viikossa tms. Tilanne on kyllä erilainen kuin ap:lla, minulla on lapsia joten aikani menee paljon lasten kanssa ja kotitöissä. Vaikka mies olisi täällä ei niin paljoa ehdittäisikään yhdessä nyhvätä. Viikonloppuisin ja kun lapset ovat isällään ehditään enemmän olla yhdessä. Seurusteluksi alettiin tapailua kutsua vasta joskus ehkä neljän kk:n jälkeen kun otettiin puheeksi se mitä kumpikin haluaa. Mistään yhteenmuutosta tai naimisiinmenosta ei ollut puhettakaan. Nyt kun ollaan 2v oltu yhdessä niin on vauva tulossa. Meistä tuntuu että olemme toisillemme tarkoitettu mutta emme ole vielä muuttamassa yhteen täysin vaikka samassa osoitteessa vietetty aika onkin lisääntymään päin. Mies on hyvin "hitaasti lämpiävä", rakkauden tunnustuksiinkin uskaltautuminen kesti kauan, nyt sanoo rakastavansa monta kertaa päivässä ja on muutenkin muuttunut "kivimiehestä" ihan rakastuneeksi söpöilijäksi ja haluaisi halailla ym paljon enemmän kuin minä. Itse sanoi että on harkitseva, mutta järkähtämätön sitten kun on päätöksensä tehnyt. Itse olen toista laitaa ja meidän onkin pitänyt keskustella paljon tunneasioista koska ymmärrämme helposti toisen käytöksen eri tavalla kuin mitä toinen on ajatellut. Meillä on myös erilainen elämänhistoria, miehen vakavin suhde ollut kahden vuoden seurustelu, minun taas 10v avioliitto ja lapsia ja sitten lyhyempiä suhteita joista esim 3v suhde jossa oltiin kihloissakin ei ole minulle niin iso juttu kuin olisi miehelle jonka edelliset suhteet eivät ole olleet edes niin vakavia.

Tietty jos mies on sanonut ap:lle ettei halua koskaan seurustella, ei halua tällä hetkellä seurustella tai ei halua ap:n kanssa seurustella niin ei suhteella ole tulevaisuutta.  Mutta jos tarkoitti ettei ole vielä suhteessa ajankohtaista keskustella aiheesta niin eri juttu. Ja miten edes mies ja ap käsittivät seurustelun? Ap:lle yöpyminen toisen luona pari kertaa viikossa ei ilmeisesti ole vielä seurustelua vaan tapailua, mies voi käsittää asian toisella tavalla. Itse ymmärrän seurusteluksi sen että ollaan pari eikä tapailla ketään muita,  sillä kuinka usein nähdään ei taas ole merkitystä. Ei ihme jos mies on torjuva jos ap parin kk:n jälkeen alkaa suunnitella lapsia ja naimisiinmenoa. Saattaa mies silti olla kiinnostunut tutustumaan kunnolla ap:hen ja kun aikaa kuluu niin ihastuminen syvenee rakastumiseksi ja rakkaudeksi. 

Vaiko onko kaikki täällä oikeasti sitä mieltä että kahden kk:n tapailun jälkeen jo tuntee toisen niin perinpohjin että voi alkaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta?  Reaalielämässä ei havaintojeni mukaan monikaan ole vielä tuossa vaiheessa valmis ottamaan seuraavaa askelta.  

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 10:56"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 10:52"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 10:50"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 10:33"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 10:12"]

Ap pää pystyyn, kesä tulossa ja mahdollisuus tavata monia, sua enemmän haluavia miehiä :) Vuoden päästä viimeistään vaan naurat, että sellaisenko miehen kanssa olisit halunnut seurustella.

[/quote]

Tai sitten ei. Mitä enemmän ikää tulee, sitä vähemmän niitä oikeaa parisuhdetta hakevia, kunnon miehiä enää tapaa. Niitä kun on kysyntään nähden vähän, joten menevät kuin kuumille kiville. Sen sijaan näitä kaikenmaailman renttuja ja pelkkää seksi- ja/tai salasuhdetta hakevia taas löytää ihan etsimättäkin.

[/quote]

Sama pätee valitettavasti naisiin. 30+ osastolla tarjolla on lähinnä yh-äitejä, kyynisiä avioeron läpikäyneitä tapauksia sekä nirppanokkaisia ikisinkkuja, joille ei kelpaa mikään. Normaalin, tasapainoisen, parisuhdetta ja lapsia haluavan naisen löytäminen alkaa olla todella vaikeaa.

t. mies

[/quote]

Sama sulle, jos törmäät vain laaduttomiin naisiin liikut väärissä piireissä. Esim. pääkaupunkiseudulla on korkeastikoulutettuja ja laadukkaita sinkkunaisia pilvin pimein - samoin kuin miehiä :)

Tätähän ei sinkku oikeasti usein halua kuulla, koska se tarkoittaisi että itsellä on parantamisen varaa eikä voikaan syyttää niitä "muita" siitä miksei löydä parisuhteeseen sopivaa.

[/quote]

Korkeastikoulutettu ja laadukas sinkkunainen = nirppanokkainen ikisinkku, jolle ei kelpaa mikään

Näitä on nähty... 

[/quote]

Ei välttämättä työtön alkoholisti kelpaakaan.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 10:56"]

Korkeastikoulutettu ja laadukas sinkkunainen = nirppanokkainen ikisinkku, jolle ei kelpaa mikään

Näitä on nähty... 

[/quote]

Se, että oma taso on niin huono ettet kelpaa jollekin tietylle naiselle ei tee naisesta nirppanokkaista ikisinkkua :)

Ps. huono taso voi olla tylsyys, rumuus, huono seksissä, jne. Harvoin sitä jaksaa enää tehdä kompromissiratkaisuja huonompaa vaihtoehtoa valiten, jos on seurustellut oikeasti todella upean ihmisen kanssa aiemmin.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 10:39"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 10:33"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 10:12"]

Ap pää pystyyn, kesä tulossa ja mahdollisuus tavata monia, sua enemmän haluavia miehiä :) Vuoden päästä viimeistään vaan naurat, että sellaisenko miehen kanssa olisit halunnut seurustella.

[/quote]

Tai sitten ei. Mitä enemmän ikää tulee, sitä vähemmän niitä oikeaa parisuhdetta hakevia, kunnon miehiä enää tapaa. Niitä kun on kysyntään nähden vähän, joten menevät kuin kuumille kiville. Sen sijaan näitä kaikenmaailman renttuja ja pelkkää seksi- ja/tai salasuhdetta hakevia taas löytää ihan etsimättäkin.

[/quote]

Kertoo aina täysin vain omasta laadusta, jos tuntuu ettet törmää tarpeeksi hyviin miehiin riittävästi.

[/quote]

Kyllä mä ainakin törmään, ne vaan on jo varattuja.

Eikö ketään muuta ahdistaisi, jos parin kuukauden tuntemisen jälkeen alettaisiin vaatia jotain sitoumuksia? Paljon sain alapeukkua, kun tätä kysyin. Itse en, vaikka olen nainen, voisi todellakaan alkaa noin lyhyen ajan jälkeen suut silmät toiselle lupailemaan, vaan varmaan kanssa sanoisin, että en tiedä, haluanko seurustella, vaikka varmaan pitäisi tietysti sanoa se totuus.

Joka on, että en tunne sua niin hyvin, että voisin tietää, mitä kanssasi haluan. Sen näyttää aika. Jos mies alkaisi sitten tiukata määreitä (onko tää seukkaamista, ootko mun tyttöystävä) tai vihjailemaan vielä vakavammasta kuten yhteenmuuttamisesta, nostaisin takuulla kytkintä.

Salamarakastumisia tietysti tapahtuu, mutta aika harvinaisia ne on, sentään. Kai suurin osa ihmisistä tutustuu toisiinsa ja parhaassa tapauksessa kaikki yhdessä vietetty aika alkaa todistamaan sen puolesta, että 1. tunnen tämän ihmisen oikeasti, en vaan kuvittele hänestä sitä ja tätä, 2. pidän tästä ihmisestä, jonka tunnen. Mutta sitä aikaa pitää viettää yhdessä, että näin voi käydä. Ei se onnistu toista pakottamalla ja vaatimuksia esittämällä.

No minusta seurustelu tarkoittaa sitä, että ei harrasteta seksiä muiden kanssa. Tässä tapauksessa siis mies ei käsitääkseni ollut tällaiseen sitoutumiseen valmis. Tuskin ap ehti lapsia kysellä vaan vain seurustelua ja minusta 2 kk on tarpeeksi pitkä aika sen tietämiseen seurusteleeko vai ei. Oikein teit ap. ja miehen laimea reaktio eroilmoitukseen varmaan kertoi myös kaiken tarpeellisen.