Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi työelämä on nykyisin sellaista että erittäin monet on koko ajan ihan äärirajoilla?

Vierailija
09.01.2022 |

Ei mielestäni ollut tavanomaista 70- tai 80-luvuilla tällainen suomalaisessa työelämässä. Työ oli enemmän vain yksi osa elämää silloin.

Eikö asioiden pitäisi mennä parempaan eikä huonompaan suuntaan?

Miksi näin on tapahtunut?

Onko asiaa tutkittu kunnolla?

Kommentit (1097)

Vierailija
901/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monet nuoremmat ihmiset on sukupolvea joka on tottunut siihen että työttömyys ja tukien nostaminen on normaalia elämää ja usein nuoremmilla ihmisillä on epärealistiset odotukset työelämän suhteen. Pelkkä elannon saaminen ei riitä vaan pitää saada paljon rahaa jotta voi elää pinnallista elämää jota some ja julkisuus ruokkii koko ajan.

Vierailija
902/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin, ja opiskelu työttömyyskorvauksella edellyttää lupaa työkkäriltä ja maksimi 2 vuotta, jos opintotuet on käytetty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
903/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sairaanhoitajaksi opiskelemaan haki vuosi sitten 27678 ja pääsi vain 2773

Vierailija
904/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sosionomiksi opiskelemaan haki 23520 ja pääsi vain 1773

Vierailija
905/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja opiskelu työttömyyskorvauksella edellyttää lupaa työkkäriltä ja maksimi 2 vuotta, jos opintotuet on käytetty.

Naurattaa ihmiset jotka puhuvat, että menevät opiskelemaan, jos heidät irtisanotaan.

Jos et saa lupaa niin et opiskele yhtään mitään paitsi korkeintaan sillä 300 opintotuella ja asumistukeen vaikuttavat puolison tulot.

Vierailija
906/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja opiskelu työttömyyskorvauksella edellyttää lupaa työkkäriltä ja maksimi 2 vuotta, jos opintotuet on käytetty.

Naurattaa ihmiset jotka puhuvat, että menevät opiskelemaan, jos heidät irtisanotaan.

Jos et saa lupaa niin et opiskele yhtään mitään paitsi korkeintaan sillä 300 opintotuella ja asumistukeen vaikuttavat puolison tulot.

Työkkäri ei myöskään tarjoa töitä. Itse tehdään kotona työhakemus ja työnantaja valitsee sen parhaan, yleensä ammatinvaihtajan, koska nuo työpaikat on koko Suomen haettavissa.

Jos työttömyys pitkittyy niin työkkäri järkestää työkokeilua työttömyyskorvauksella tai voi antaa lapun palkkatukityö työpaikkaan, jonne teet itse hakemuksen ja on työhaastattelu, yleensä useampi hakija.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
907/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työkkäri lähetti minulle työtarjouksen, mutta oli 60 hakijaa ja tuo työ oli 2 päivää viikossa osa-aikatyö. Eli en päässyt.

Vierailija
908/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olet irtisanomistilanteessa 50-vuotias niin et välttämättä kelpaa enää töihin, työnantaja valitsee nuoremman. Etkä välttämättä saa opiskeluunkaan lupaa eli kotona teet työhakemuksia ja keksit muuta halpaa tekemistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
909/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi yleensä edes pitää olla sellaista kuin työelämä ja kuka sellaisen sanan on edes keksinyt?

Miksi pitäii töitä tehdä jos rahaa saa loisimalla??? T: Laiska nuori

Vierailija
910/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuet pois niin joutuu vähän ponnistelemaan ruoan eteen. Jos ei sitten viitsi työmaalle vaivautua niin joutaa kuolla nälkään. Miksi pitäisi elättää toisten rahoilla eläviä vetelyksiä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
911/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska nyt on työelämässä eri sukupolvet.

Ne, joiden ei ole koskaan tehdä mitään henkisesti tai fyysisesti rasittavaa työtä kunnolla.

Menneinä vuosikymmeninä työelämässä olleet, olivat tottuneet jo lapsesta asti paiskimaan hommia kotona. 

Nyt ei jakseta yhtään mitään, jos on vähänkin rasittavampi päivä, niin ollaan aivan puolikuolleita, ja saadaan burnout ja muita säröjä sieluun.

Ja sekin että monet tämän päivän nuorista naisista saattoivat olla erittäin hyviä omassa koulussaan ja saada vielä paperit koulutuksestaankin.

Mutta työelämässä huomataan, että monia muitakin yhtä hyviäi kuin itse, ja vielä parempia, niin sitä ei vaan kestetä.  Tulee taas säröjä sieluun, kun pitää alkaa kilpailla töissä niiden muiden kanssa ja sen takia vetää itsestään kaikki irti mikä lähtee.

Ja luuleko ap, ettei ihmiset ennen olleet töissään äärirajoilla.  Kyllä olivat, ennen tehtiin myös enemmän täysi käsin, niin virkamiehet kuin duunaritkin.  Ja ennen oli työpaikoilla tehtaissa, kaivoksissa, keittiöissä ja toimistoissa aina työnjohtaja hengittämässä niskaan ja valvomassa, että kaikki varmasti tekevät joka ikisen sekunnin sitä hommaansa.

Eikä ollut viisipäivisiä työviikkoja, oli vielä lauantainakin töitä, mutta lyhyempi päivä.

Ei pitkää äitiyslomaa, eikä pitkä lomia.  Ei myöskään ollut päiväkotia, vaan toisen äidit hoitivat töissä käyvien äitien lapsia, ja ansaitsivat sillä palkkansa.

Eikä ollut terapeutteja sun muita julkisia hienoksia, mihin mennä ongelmistaan puhumaan.

Kyllä työnanajat ovat aina vaatineet kovaa tulosta palkan eteen. 

 

Mä muistan omasta lapsuudestani että 80-luvulla aikuiset jaksoivat työviikon aikana käydä harrastamassa, urheiluseuroissa, yhdistyksissä

... taloyhtiöissä järjestettiin talkoita. Suurilla ikäluokilla oli kaupungissa koti ja sen lisäksi mökki. Viikonloppuisin mentiin mökkiä laittamaan.

Mä olen ihmetellyt että kuka oikeesti jaksaa ensin tehdä kotityöt kotona työpäivän jälkeen, harrastaa jotain joukkueurheilua sen lisäksi ja sitten mennä mökille tekemään toiset samanlaiset hommat viikonloppuna (usein ilman juoksevaa vettä) päälle?

Minusta se kertoo siitä että työelämä on ollut todella paljon helpompaa ennen.

Näin on. Lähinnä raskaan ruumiillisen työn tekijät väsyivät ennen. Toisaalta he varmaan nukkuivat hyvin.

Vierailija
912/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi Taloussanomissa oli juttu, että vuonna 2021 rakennetussa kerrostalokaksiossa yhtiövastike+ rahoitusvastike on ollut 485, tänä vuonna se nousee ja on 1212 ja ensi vuonna nousee ja on 1641.

Tuohon sitten osalla vielä asuntolaina päälle.

Onneksi yhtiölaina ei ole lasku toimeentulotueessa eli ei saa ruokarahaa eikä sahkö eikä lääkerahaa eikä kaupunki saa antaa harkinnanvaraista tilalle.

Kerrostalossa ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista, että katsotaan kuinka moni taloyhtiö menee konkurssiin.

Ei kai vastike nouse niin paljon? Onko kyse siitä, että ihmiset ovat ostaneet asunnon uudesta talosta ja rakennusyhtiö antoi heille alussa 1-2 vuotta ilman velkaosuuden lyhentämistä. Kun lyhentäminen alkaa, niin tottakai kulut nousevat. Mutta omistajat tiesivät sen jo ostaessaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
913/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Trendi, joukkoilmiö. Suomessa työelämässä on oikeasti ihan hyvät olosuhteet, sen tajuaa muualla työskennelleenä. Täällä on vaan nyt valittamisen trendi päällä, saikutetaan milloin mistäkin. Ja onhan ihmiset fyysisesti todella huonossa kunnossa, sekin vaikuttanee jaksamiseen.

Vierailija
914/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ihmiset ei halua maksaa tuotteista ja palveluista enempää.

Ei pystytä, kun ei ole ostovoimaa. Asumiseen ja elämiseen menee suurin osa rahoista.

Kysymys on moninainen, järjestelmä on rakennettu valtiososialismin moodiin.

Veroaste on hilattu tappiin,mikä tarkoittaa sitä, veroasteen noustessa vuosi vuodelta, on oravanpyörässä, lähinnä yksityisellä sektorilla juostava kovempaa.

Julkisella sektorilla on vain nettopalkansaajia. Kukaan ei maksa heistä veroja. Yksityinen sektori maksaa julkisen sektorin työntekijöiden verot.

Kun palkat ja kustannukset ovat julkisella sektorilla nousseet, monin osin ansiottomasti ja valtion velalla, lisää tämä painetta yksityisellä sektorilla, yksityissektorilla ei voida kuitenkaan maksaa tuottavuutta enempää.

Korkea veroaste aiheuttaa työttömyyttä ja konkursseja. Esimerkiksi korona-aika, monet yksityiset antoivat yrityksille vuokrahelpotuksia. Vastaavaa yhteiskuntavastuuta ei toteutettu julkisella sektorilla, juuri kukaan työntekijöistä ei kieltäytynyt palkankorotuksista, eikä palauttanut palkkojaan kunnalle tai valtiolle.

Pikemminkin oli havaittavissa kehitys, missä esimerkiksi liikuntahallien ollessa suljettuina, nostivat työntekijät palkkaa tekemättömästä työstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
915/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehostaminen ja väestörakenne. Suuret ikäluokat eläköitynrt. Heitä on muuten puoli miljoonaa.

Eläkeläisiä on miljoona kuusisataa tuhatta eli 1 600 000.

Nyt on juuri lehdessä artikkeli, että moni joutuu ulosottoon perintöverojen takia, ne on pakko maksaa, joko sinä tai lapsesi maksavat ne.

Vaikka luopuisi perinnöstä niin joutuu silti maksamaan perintöverot.

Joko sinä tai lapsesi maksavat perintöverot.

Riippuu ihan, mitä perii, että onko se mikään ongelma. Jos perii vaikka osakkeita tai helposti myytävän asunnon, niin ei tuota mitään ongelmia.

Jos toinen vanhempasi on elossa niin et voi myydä asuntoa.

Totta kai voi myydä omaa omaisuuttaan, jos vain joku ostaa.

Esimerkki: isäsi ja äitisi ovat naimisissa ja omistavat asunnon. Kun toinen heistä kuolee, Suomen lain mukaan leski saa jäädä asumaan heidän asuntoonsa loppuiäksi. Leski voi elää vielä 5, 10 tai 20 vuotta puolison kuoleman jälkeen. Sinut määrätään maksamaan perintövero pian kuoleman jälkeen, mutta et saa vanhempiesi asuntoa itsellesi.  Leski asuu siinä. Jos taloudellinen tilanteesi on huono, et pysty maksamaan perintöveroa etkä saa pankista lainaa veron maksamista varten. Huom! Pankki ei anna sinulle lainaa, koska sinä et voi antaa asuntoa lainan vakuudeksi. Pankki hyväksyy vain sellaisen vakuuden, jonka pankki voi tarvittaessa myydä heti, jotta saa lainarahat takaisin. Toinen esimerkki: vanhempasi omistaa asunnon, mutta on mennyt keski-iässä uusiin naimisiin. Uusi puoliso voi leskeksi jäätyään asua asunnossa loppuikänsä. Jos tämä leski on nuori, hän voi elää pitempään kuin sinä. Joudut silti maksamaan perintöveroa vanhempasi kuoleman jälkeen etkä koskaan saa "perintönä tullutta" asuntoa. Tämä on aivan hirveä systeemi.  Se on peräisin ajalta, jolloin ei ollut mitään sosiaaliturvaa. Laki ei sovi nykyaikaan.

Vierailija
916/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehostaminen ja väestörakenne. Suuret ikäluokat eläköitynrt. Heitä on muuten puoli miljoonaa.

Eläkeläisiä on miljoona kuusisataa tuhatta eli 1 600 000.

Nyt on juuri lehdessä artikkeli, että moni joutuu ulosottoon perintöverojen takia, ne on pakko maksaa, joko sinä tai lapsesi maksavat ne.

Vaikka luopuisi perinnöstä niin joutuu silti maksamaan perintöverot.

Joko sinä tai lapsesi maksavat perintöverot.

Riippuu ihan, mitä perii, että onko se mikään ongelma. Jos perii vaikka osakkeita tai helposti myytävän asunnon, niin ei tuota mitään ongelmia.

Jos toinen vanhempasi on elossa niin et voi myydä asuntoa.

Totta kai voi myydä omaa omaisuuttaan, jos vain joku ostaa.

Esimerkki: isäsi ja äitisi ovat naimisissa ja omistavat asunnon. Kun toinen heistä kuolee, Suomen lain mukaan leski saa jäädä asumaan heidän asuntoonsa loppuiäksi. Leski voi elää vielä 5, 10 tai 20 vuotta puolison kuoleman jälkeen. Sinut määrätään maksamaan perintövero pian kuoleman jälkeen, mutta et saa vanhempiesi asuntoa itsellesi.  Leski asuu siinä. Jos taloudellinen tilanteesi on huono, et pysty maksamaan perintöveroa etkä saa pankista lainaa veron maksamista varten. Huom! Pankki ei anna sinulle lainaa, koska sinä et voi antaa asuntoa lainan vakuudeksi. Pankki hyväksyy vain sellaisen vakuuden, jonka pankki voi tarvittaessa myydä heti, jotta saa lainarahat takaisin. Toinen esimerkki: vanhempasi omistaa asunnon, mutta on mennyt keski-iässä uusiin naimisiin. Uusi puoliso voi leskeksi jäätyään asua asunnossa loppuikänsä. Jos tämä leski on nuori, hän voi elää pitempään kuin sinä. Joudut silti maksamaan perintöveroa vanhempasi kuoleman jälkeen etkä koskaan saa "perintönä tullutta" asuntoa. Tämä on aivan hirveä systeemi.  Se on peräisin ajalta, jolloin ei ollut mitään sosiaaliturvaa. Laki ei sovi nykyaikaan.

No sitten voit luopua perinnöstä ja vältät perintöveron, jos et mitään muuta ratkaisus keksi.

Vierailija
917/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuet pois niin joutuu vähän ponnistelemaan ruoan eteen. Jos ei sitten viitsi työmaalle vaivautua niin joutaa kuolla nälkään. Miksi pitäisi elättää toisten rahoilla eläviä vetelyksiä?

Aika moni menee ennemmin varkaisiin, kuin suostuu nälkään kuolemaan.

Lisäksi ennen varsinaista varastamista on aika paljon kaikkea bisnestä, jota laki ei salli, mutta sillä elää aika mukavasti.

Toki nämä bisnekset myös työllistää hyvin vartijoita ja virkavaltaa. Eli toinen puoli kansasta voi perseillä, ja toinen vahtii ja vartioi. Mutta säästääkö tässä rahaa verrattuna tukiin?

Vierailija
918/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuet pois niin joutuu vähän ponnistelemaan ruoan eteen. Jos ei sitten viitsi työmaalle vaivautua niin joutaa kuolla nälkään. Miksi pitäisi elättää toisten rahoilla eläviä vetelyksiä?

Saako siitä palkkaa, kun vaan ilmestyy jonnekin työmaalle ja alkaa tekemään töitä, vaikka ei olisi mitään työsopimusta?

Vierailija
919/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän sen taas muotoilisi? Ensinäkin A: Kaikki eivät tee etätöitä ja saa valita tilpuntilpun. B: Duunarit tekee töitä, kuten ovat tehneet aina. C: Nykypäivän uuvatit, jotka ees yrittävät tekevänsä niitä duunarintöitä ja toteavat muutaman päivänpäästä, on että on rankkaa, tarvii lopettaa. Eihän siinä sinänsä mitään, mutta valitettavasti meidän maassamme tarvittaisiin ihan duunari ihmisiäkin.

Voi olla että tarvitaan, mutta se taas ei ole sen yksilön ongelma joka ei halua olla duunari.

Ihmiset eivät kasvata enää lapsiaan. Lapset ja nuoret saavat tehdä mitä huvittaa, ja useimmiten ainakin pojat valitsevat tietokoneen ja pelaamisen. Miten sellainen liikkumaton pimeässä huoneessa nyhjöttäjä kykenisikään mihinkään fyysiseen hommaan. Niin ja työstä ei saa myöskään 'palkintoa' lähes välittömästi, toisin kuin peleissä, joita pelaamalla saat jatkuvia dopamiiniryöpsähdyksiä. Näillä nuorilla ei ole pitkäjänteisyyttä.

Vierailija
920/1097 |
08.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän sen taas muotoilisi? Ensinäkin A: Kaikki eivät tee etätöitä ja saa valita tilpuntilpun. B: Duunarit tekee töitä, kuten ovat tehneet aina. C: Nykypäivän uuvatit, jotka ees yrittävät tekevänsä niitä duunarintöitä ja toteavat muutaman päivänpäästä, on että on rankkaa, tarvii lopettaa. Eihän siinä sinänsä mitään, mutta valitettavasti meidän maassamme tarvittaisiin ihan duunari ihmisiäkin.

Voi olla että tarvitaan, mutta se taas ei ole sen yksilön ongelma joka ei halua olla duunari.

Ihmiset eivät kasvata enää lapsiaan. Lapset ja nuoret saavat tehdä mitä huvittaa, ja useimmiten ainakin pojat valitsevat tietokoneen ja pelaamisen. Miten sellainen liikkumaton pimeässä huoneessa nyhjöttäjä kykenisikään mihinkään fyysiseen hommaan. Niin ja työstä ei saa myöskään 'palkintoa' lähes välittömästi, toisin kuin peleissä, joita pelaamalla saat jatkuvia dopamiiniryöpsähdyksiä. Näillä nuorilla ei ole pitkäjänteisyyttä.

Ei, koska jos vanhempi kieltää lasta niin lapsi menee valittamaan koulukuraattorille, joka tekee lasun.

Lasu tehdään lapsen höpötysten mukaan, vanhemmalta ei kysytä.

Meillä saa teini tehdä mitä haluaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kolme kaksi