Miksi työelämä on nykyisin sellaista että erittäin monet on koko ajan ihan äärirajoilla?
Ei mielestäni ollut tavanomaista 70- tai 80-luvuilla tällainen suomalaisessa työelämässä. Työ oli enemmän vain yksi osa elämää silloin.
Eikö asioiden pitäisi mennä parempaan eikä huonompaan suuntaan?
Miksi näin on tapahtunut?
Onko asiaa tutkittu kunnolla?
Kommentit (1097)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin me nuoremmat voimme päättää, että emme hoida eläkeläisiä. Ei ole lakia joka pakottaisi. Itsellä toinen vanhempi kuollut ja anoppi saa olla yksin eläkepäivänsä, olisi tehnyt lapsia enemmän kuin 1
Ette hoida eläkeläisiä, o.k.
Kun itse olette eläkeiässä; kuka teidät silloin hoitaa?
Ei kukaan!!!!!!Minulla on tuo OCD ja verensokeri ongelma, minunko pitäisi tehdä koko ajan palkatonta työtä, hoitaa kaikki ilmaiseksi ja olla haukuttuna.
Kyllä, kun toinen lapsi on 700 eikä siitä saa tukea niin saa työmarkkinatuen 600 ja lapsilisää 100 euroa
Puoliso pienipalkkainen eikä osallistunut lasten eikä kodin hoitoon. Yrität OCD ja alhaisten verensokerien kanssa työkokeiluissa ja palkkatukitöissä välillä, maksat vuokraa.
En kyllä pienustä rahoista maksa bensoja ilkeän anopi luo, kun matkaa 60 km eikä kulje mitään linja-autoja.
Lisäksi olen hoitanut naapurin lapsia, kun naapurin yh masentunut.
Kokoomus ei ymmärrä, että ei nuoremmalla sukupolvella mitään bensarahoja ole ja jos tulee sähköauto niin miten puoliso käy vuorotöissä kun 4 henkeä ja toinen saa työmarkkinatukea 600 ja 100 euroa lapsilisää. Ei 17 vuotiaasta enää tukea saa ja puolison palkka 1600. Ei me mitään sähköautoa voida ostaa ja linja-autot ei kulje. Kuolen stressiin.
Ei ole mitään helppoa OCD ja alhaisten verensokerien kanssa.Ja mun sairaudet ei kuulu naapureille vaikka yh n lapsi soitti koko ajan meillä ovikelloa.
Olen omat lapset hoitanut 365 päivää vuodessa ja 4 vuotta hoidin myös 2 yh äidin lasta. Ja sairastan OCD ja alhaisia vere sokereita ja lisäksi kädet vuotaa talvella verta, kun iho ei kestä kylmää + allergianuha eli vuotaa vettä ympäri vuoden.
Ottaa päähän, että ihmiset antaa oman lapsen soitella naapurin ovikelloa samassa rappukäytävässä 12 h ja tuo naapurin lapsi oli 6 - vuotias.
Vaikka on sairauksia niin en niitä naapurin yh:lle kerro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin me nuoremmat voimme päättää, että emme hoida eläkeläisiä. Ei ole lakia joka pakottaisi. Itsellä toinen vanhempi kuollut ja anoppi saa olla yksin eläkepäivänsä, olisi tehnyt lapsia enemmän kuin 1
Ette hoida eläkeläisiä, o.k.
Kun itse olette eläkeiässä; kuka teidät silloin hoitaa?
Ei kukaan!!!!!!Minulla on tuo OCD ja verensokeri ongelma, minunko pitäisi tehdä koko ajan palkatonta työtä, hoitaa kaikki ilmaiseksi ja olla haukuttuna.
Kyllä, kun toinen lapsi on 700 eikä siitä saa tukea niin saa työmarkkinatuen 600 ja lapsilisää 100 euroa
Puoliso pienipalkkainen eikä osallistunut lasten eikä kodin hoitoon. Yrität OCD ja alhaisten verensokerien kanssa työkokeiluissa ja palkkatukitöissä välillä, maksat vuokraa.
En kyllä pienustä rahoista maksa bensoja ilkeän anopi luo, kun matkaa 60 km eikä kulje mitään linja-autoja.
Lisäksi olen hoitanut naapurin lapsia, kun naapurin yh masentunut.
Kokoomus ei ymmärrä, että ei nuoremmalla sukupolvella mitään bensarahoja ole ja jos tulee sähköauto niin miten puoliso käy vuorotöissä kun 4 henkeä ja toinen saa työmarkkinatukea 600 ja 100 euroa lapsilisää. Ei 17 vuotiaasta enää tukea saa ja puolison palkka 1600. Ei me mitään sähköautoa voida ostaa ja linja-autot ei kulje. Kuolen stressiin.
Ei ole mitään helppoa OCD ja alhaisten verensokerien kanssa.Ja mun sairaudet ei kuulu naapureille vaikka yh n lapsi soitti koko ajan meillä ovikelloa.
Olen omat lapset hoitanut 365 päivää vuodessa ja 4 vuotta hoidin myös 2 yh äidin lasta. Ja sairastan OCD ja alhaisia vere sokereita ja lisäksi kädet vuotaa talvella verta, kun iho ei kestä kylmää + allergianuha eli vuotaa vettä ympäri vuoden.
Ottaa päähän, että ihmiset antaa oman lapsen soitella naapurin ovikelloa samassa rappukäytävässä 12 h ja tuo naapurin lapsi oli 6 - vuotias.
Vaikka on sairauksia niin en niitä naapurin yh:lle kerro.
Omat lapset oli 7 ja 4
Ja sitä ennen hoidin edellisessä paikassa 10- vuotiasta ja omat lapset oli 1 vuotta ja 4.
Kiva siivota noiden kanssa, kun on OCD, mutta en kerro sairauksistani naapureille, ei heidän kuulu levitellä niitä ympäri kaupunkia.
Ja tuota 10-vuotiaan äitiä kiinnosti karaokebaarit perjantaina ja lauantaina ja viikolla oli töissä. Tuo 10-vuotias oli vilkas eikä osannut kellonaikoja, tuli meidän perässä kauppaan ja leikkipuistoon kiukuttelemaan ja hakkasi meidän ovea koko ajan. Hänen äiti oli kesän töissä ja tuo lapsi yksin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin me nuoremmat voimme päättää, että emme hoida eläkeläisiä. Ei ole lakia joka pakottaisi. Itsellä toinen vanhempi kuollut ja anoppi saa olla yksin eläkepäivänsä, olisi tehnyt lapsia enemmän kuin 1
Ette hoida eläkeläisiä, o.k.
Kun itse olette eläkeiässä; kuka teidät silloin hoitaa?
Ei kukaan!!!!!!Minulla on tuo OCD ja verensokeri ongelma, minunko pitäisi tehdä koko ajan palkatonta työtä, hoitaa kaikki ilmaiseksi ja olla haukuttuna.
Kyllä, kun toinen lapsi on 700 eikä siitä saa tukea niin saa työmarkkinatuen 600 ja lapsilisää 100 euroa
Puoliso pienipalkkainen eikä osallistunut lasten eikä kodin hoitoon. Yrität OCD ja alhaisten verensokerien kanssa työkokeiluissa ja palkkatukitöissä välillä, maksat vuokraa.
En kyllä pienustä rahoista maksa bensoja ilkeän anopi luo, kun matkaa 60 km eikä kulje mitään linja-autoja.
Lisäksi olen hoitanut naapurin lapsia, kun naapurin yh masentunut.
Kokoomus ei ymmärrä, että ei nuoremmalla sukupolvella mitään bensarahoja ole ja jos tulee sähköauto niin miten puoliso käy vuorotöissä kun 4 henkeä ja toinen saa työmarkkinatukea 600 ja 100 euroa lapsilisää. Ei 17 vuotiaasta enää tukea saa ja puolison palkka 1600. Ei me mitään sähköautoa voida ostaa ja linja-autot ei kulje. Kuolen stressiin.
Ei ole mitään helppoa OCD ja alhaisten verensokerien kanssa.Ja mun sairaudet ei kuulu naapureille vaikka yh n lapsi soitti koko ajan meillä ovikelloa.
Olen omat lapset hoitanut 365 päivää vuodessa ja 4 vuotta hoidin myös 2 yh äidin lasta. Ja sairastan OCD ja alhaisia vere sokereita ja lisäksi kädet vuotaa talvella verta, kun iho ei kestä kylmää + allergianuha eli vuotaa vettä ympäri vuoden.
Ottaa päähän, että ihmiset antaa oman lapsen soitella naapurin ovikelloa samassa rappukäytävässä 12 h ja tuo naapurin lapsi oli 6 - vuotias.
Vaikka on sairauksia niin en niitä naapurin yh:lle kerro.
Omat lapset oli 7 ja 4
Ja sitä ennen hoidin edellisessä paikassa 10- vuotiasta ja omat lapset oli 1 vuotta ja 4.
Kiva siivota noiden kanssa, kun on OCD, mutta en kerro sairauksistani naapureille, ei heidän kuulu levitellä niitä ympäri kaupunkia.
Ja tuota 10-vuotiaan äitiä kiinnosti karaokebaarit perjantaina ja lauantaina ja viikolla oli töissä. Tuo 10-vuotias oli vilkas eikä osannut kellonaikoja, tuli meidän perässä kauppaan ja leikkipuistoon kiukuttelemaan ja hakkasi meidän ovea koko ajan. Hänen äiti oli kesän töissä ja tuo lapsi yksin kotona.
Ja nyt työkkäri laittaa koko ajan uuteen paikkaan opettelemaan.
Koko elämä on täyttä helvettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin me nuoremmat voimme päättää, että emme hoida eläkeläisiä. Ei ole lakia joka pakottaisi. Itsellä toinen vanhempi kuollut ja anoppi saa olla yksin eläkepäivänsä, olisi tehnyt lapsia enemmän kuin 1
Ette hoida eläkeläisiä, o.k.
Kun itse olette eläkeiässä; kuka teidät silloin hoitaa?
Ei kukaan!!!!!!Minulla on tuo OCD ja verensokeri ongelma, minunko pitäisi tehdä koko ajan palkatonta työtä, hoitaa kaikki ilmaiseksi ja olla haukuttuna.
Kyllä, kun toinen lapsi on 700 eikä siitä saa tukea niin saa työmarkkinatuen 600 ja lapsilisää 100 euroa
Puoliso pienipalkkainen eikä osallistunut lasten eikä kodin hoitoon. Yrität OCD ja alhaisten verensokerien kanssa työkokeiluissa ja palkkatukitöissä välillä, maksat vuokraa.
En kyllä pienustä rahoista maksa bensoja ilkeän anopi luo, kun matkaa 60 km eikä kulje mitään linja-autoja.
Lisäksi olen hoitanut naapurin lapsia, kun naapurin yh masentunut.
Kokoomus ei ymmärrä, että ei nuoremmalla sukupolvella mitään bensarahoja ole ja jos tulee sähköauto niin miten puoliso käy vuorotöissä kun 4 henkeä ja toinen saa työmarkkinatukea 600 ja 100 euroa lapsilisää. Ei 17 vuotiaasta enää tukea saa ja puolison palkka 1600. Ei me mitään sähköautoa voida ostaa ja linja-autot ei kulje. Kuolen stressiin.
Ei ole mitään helppoa OCD ja alhaisten verensokerien kanssa.Ja mun sairaudet ei kuulu naapureille vaikka yh n lapsi soitti koko ajan meillä ovikelloa.
Olen omat lapset hoitanut 365 päivää vuodessa ja 4 vuotta hoidin myös 2 yh äidin lasta. Ja sairastan OCD ja alhaisia vere sokereita ja lisäksi kädet vuotaa talvella verta, kun iho ei kestä kylmää + allergianuha eli vuotaa vettä ympäri vuoden.
Ottaa päähän, että ihmiset antaa oman lapsen soitella naapurin ovikelloa samassa rappukäytävässä 12 h ja tuo naapurin lapsi oli 6 - vuotias.
Vaikka on sairauksia niin en niitä naapurin yh:lle kerro.
Omat lapset oli 7 ja 4
Ja sitä ennen hoidin edellisessä paikassa 10- vuotiasta ja omat lapset oli 1 vuotta ja 4.
Kiva siivota noiden kanssa, kun on OCD, mutta en kerro sairauksistani naapureille, ei heidän kuulu levitellä niitä ympäri kaupunkia.
Ja tuota 10-vuotiaan äitiä kiinnosti karaokebaarit perjantaina ja lauantaina ja viikolla oli töissä. Tuo 10-vuotias oli vilkas eikä osannut kellonaikoja, tuli meidän perässä kauppaan ja leikkipuistoon kiukuttelemaan ja hakkasi meidän ovea koko ajan. Hänen äiti oli kesän töissä ja tuo lapsi yksin kotona.
Todella raskasta, kun en saanut omille lapsille lainkaan päiväunirauhaa ja he oli 1 ja 4.
Ja 365 päivää vuodessa hoidin.
Lisäksi taistelin joka viikko anopin kanssa joka on nyt saanut narsismi diagnoosin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin me nuoremmat voimme päättää, että emme hoida eläkeläisiä. Ei ole lakia joka pakottaisi. Itsellä toinen vanhempi kuollut ja anoppi saa olla yksin eläkepäivänsä, olisi tehnyt lapsia enemmän kuin 1
Ette hoida eläkeläisiä, o.k.
Kun itse olette eläkeiässä; kuka teidät silloin hoitaa?
Ei kukaan!!!!!!Minulla on tuo OCD ja verensokeri ongelma, minunko pitäisi tehdä koko ajan palkatonta työtä, hoitaa kaikki ilmaiseksi ja olla haukuttuna.
Kyllä, kun toinen lapsi on 700 eikä siitä saa tukea niin saa työmarkkinatuen 600 ja lapsilisää 100 euroa
Puoliso pienipalkkainen eikä osallistunut lasten eikä kodin hoitoon. Yrität OCD ja alhaisten verensokerien kanssa työkokeiluissa ja palkkatukitöissä välillä, maksat vuokraa.
En kyllä pienustä rahoista maksa bensoja ilkeän anopi luo, kun matkaa 60 km eikä kulje mitään linja-autoja.
Lisäksi olen hoitanut naapurin lapsia, kun naapurin yh masentunut.
Kokoomus ei ymmärrä, että ei nuoremmalla sukupolvella mitään bensarahoja ole ja jos tulee sähköauto niin miten puoliso käy vuorotöissä kun 4 henkeä ja toinen saa työmarkkinatukea 600 ja 100 euroa lapsilisää. Ei 17 vuotiaasta enää tukea saa ja puolison palkka 1600. Ei me mitään sähköautoa voida ostaa ja linja-autot ei kulje. Kuolen stressiin.
Ei ole mitään helppoa OCD ja alhaisten verensokerien kanssa.Ja mun sairaudet ei kuulu naapureille vaikka yh n lapsi soitti koko ajan meillä ovikelloa.
Olen omat lapset hoitanut 365 päivää vuodessa ja 4 vuotta hoidin myös 2 yh äidin lasta. Ja sairastan OCD ja alhaisia vere sokereita ja lisäksi kädet vuotaa talvella verta, kun iho ei kestä kylmää + allergianuha eli vuotaa vettä ympäri vuoden.
Ottaa päähän, että ihmiset antaa oman lapsen soitella naapurin ovikelloa samassa rappukäytävässä 12 h ja tuo naapurin lapsi oli 6 - vuotias.
Vaikka on sairauksia niin en niitä naapurin yh:lle kerro.
Omat lapset oli 7 ja 4
Ja sitä ennen hoidin edellisessä paikassa 10- vuotiasta ja omat lapset oli 1 vuotta ja 4.
Kiva siivota noiden kanssa, kun on OCD, mutta en kerro sairauksistani naapureille, ei heidän kuulu levitellä niitä ympäri kaupunkia.
Ja tuota 10-vuotiaan äitiä kiinnosti karaokebaarit perjantaina ja lauantaina ja viikolla oli töissä. Tuo 10-vuotias oli vilkas eikä osannut kellonaikoja, tuli meidän perässä kauppaan ja leikkipuistoon kiukuttelemaan ja hakkasi meidän ovea koko ajan. Hänen äiti oli kesän töissä ja tuo lapsi yksin kotona.
Todella raskasta, kun en saanut omille lapsille lainkaan päiväunirauhaa ja he oli 1 ja 4.
Ja 365 päivää vuodessa hoidin.Lisäksi taistelin joka viikko anopin kanssa joka on nyt saanut narsismi diagnoosin.
Ja pitää vaan yrittää eteenpäin tässä jatkuvassa helvetissä. Ansiosidonnaisen leikkausta vaan. Ja kun tuossa olisin kaikki. Mutta esim. viime vuonna toinen vamhempani kuoli, olin kolarissa ja toinen lapsi tuotiin ambulanssilla kotiin.
Lisäksi olen joutunut miesten ahdistelemaksi monta kertaa, nuorempana grillä 10 miestä vastaan minä ja ravintolassa 1 mies piti seinän ja itsensä välissä puoli tuntia ja suuteli väkisin. 5 vuotta sitten meinasin jäädä huumekuskin yliajamaksi.
En tiedä miten saan jatkossa pääni kestämään.
Mikä hiton OCD-jankkaaja tässä ketjussa on?! Ketjun aihe on miksi työelämä on muuttunut sellaiseksi, että kaikki ovat äärirajoilla. Ihmisillä on erilaisia sairauksia, osa pysyviä, osa ohimeneviä, jotka laskevat työkykyä. Heillekin on toki hyvä löytää työkyvyn mukaista työtä.
Mutta nyt on kyse terveistä, osaavista ihmisistä ilman mitään diagnooseja. Heidät ajetaan nykyajan työelämässä ahtaalle ja työuupumuksen partaalle. Myös itselläni kokemusta tästä. Työelämä on jatkuvaa muutosta. En enää edes muista, montako organisaatiomuutosta viime vuosina on tehty. Tähän liittyy aina muutosneuvottelut/yt-neuvottelut, tehtävänkuvien uudelleen järjestely, palkkojen tarkistus jne. Todella kuormittavaa, kun entistä muutosta ei saada loppuun, kun uusi alkaa. Samalla pitäisi tehdä ns. normaalit työt, kehittää uutta, sijaistaa työkavereiden lomia jne. Yksi työkaveri irtisanoutui. Tilalle ei tietenkään palkattu ketään, vaan työt jaettiin jäljelle jäävien kesken. Minä sain noin puolet hänen tehtävistään, omista yksi kerran kuussa tapahtuva tehtävä siirrettiin toiselle työkaverille. Palkka nousi huimat 200 euroa tästä hyvästä. Normaali työaika ei riitä tehtävien hoitamiseen, lomia ei ehdi pitää. Kohta alkaa taas uusi muutos. En tiedä, miten kauan tätä menoa jaksaa. Olen kuitenkin korkeakoukutettu asiantuntija, jolla olisi eläkeikään vielä ainakin 20 vuotta. Mutta voi olla, että pää leviää ennen sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin me nuoremmat voimme päättää, että emme hoida eläkeläisiä. Ei ole lakia joka pakottaisi. Itsellä toinen vanhempi kuollut ja anoppi saa olla yksin eläkepäivänsä, olisi tehnyt lapsia enemmän kuin 1
Ette hoida eläkeläisiä, o.k.
Kun itse olette eläkeiässä; kuka teidät silloin hoitaa?
Ei kukaan!!!!!!Minulla on tuo OCD ja verensokeri ongelma, minunko pitäisi tehdä koko ajan palkatonta työtä, hoitaa kaikki ilmaiseksi ja olla haukuttuna.
Kyllä, kun toinen lapsi on 700 eikä siitä saa tukea niin saa työmarkkinatuen 600 ja lapsilisää 100 euroa
Puoliso pienipalkkainen eikä osallistunut lasten eikä kodin hoitoon. Yrität OCD ja alhaisten verensokerien kanssa työkokeiluissa ja palkkatukitöissä välillä, maksat vuokraa.
En kyllä pienustä rahoista maksa bensoja ilkeän anopi luo, kun matkaa 60 km eikä kulje mitään linja-autoja.
Lisäksi olen hoitanut naapurin lapsia, kun naapurin yh masentunut.
Kokoomus ei ymmärrä, että ei nuoremmalla sukupolvella mitään bensarahoja ole ja jos tulee sähköauto niin miten puoliso käy vuorotöissä kun 4 henkeä ja toinen saa työmarkkinatukea 600 ja 100 euroa lapsilisää. Ei 17 vuotiaasta enää tukea saa ja puolison palkka 1600. Ei me mitään sähköautoa voida ostaa ja linja-autot ei kulje. Kuolen stressiin.
Ei ole mitään helppoa OCD ja alhaisten verensokerien kanssa.Ja mun sairaudet ei kuulu naapureille vaikka yh n lapsi soitti koko ajan meillä ovikelloa.
Olen omat lapset hoitanut 365 päivää vuodessa ja 4 vuotta hoidin myös 2 yh äidin lasta. Ja sairastan OCD ja alhaisia vere sokereita ja lisäksi kädet vuotaa talvella verta, kun iho ei kestä kylmää + allergianuha eli vuotaa vettä ympäri vuoden.
Ottaa päähän, että ihmiset antaa oman lapsen soitella naapurin ovikelloa samassa rappukäytävässä 12 h ja tuo naapurin lapsi oli 6 - vuotias.
Vaikka on sairauksia niin en niitä naapurin yh:lle kerro.
Omat lapset oli 7 ja 4
Ja sitä ennen hoidin edellisessä paikassa 10- vuotiasta ja omat lapset oli 1 vuotta ja 4.
Kiva siivota noiden kanssa, kun on OCD, mutta en kerro sairauksistani naapureille, ei heidän kuulu levitellä niitä ympäri kaupunkia.
Ja tuota 10-vuotiaan äitiä kiinnosti karaokebaarit perjantaina ja lauantaina ja viikolla oli töissä. Tuo 10-vuotias oli vilkas eikä osannut kellonaikoja, tuli meidän perässä kauppaan ja leikkipuistoon kiukuttelemaan ja hakkasi meidän ovea koko ajan. Hänen äiti oli kesän töissä ja tuo lapsi yksin kotona.
Todella raskasta, kun en saanut omille lapsille lainkaan päiväunirauhaa ja he oli 1 ja 4.
Ja 365 päivää vuodessa hoidin.Lisäksi taistelin joka viikko anopin kanssa joka on nyt saanut narsismi diagnoosin.
Ja pitää vaan yrittää eteenpäin tässä jatkuvassa helvetissä. Ansiosidonnaisen leikkausta vaan. Ja kun tuossa olisin kaikki. Mutta esim. viime vuonna toinen vamhempani kuoli, olin kolarissa ja toinen lapsi tuotiin ambulanssilla kotiin.
Lisäksi olen joutunut miesten ahdistelemaksi monta kertaa, nuorempana grillä 10 miestä vastaan minä ja ravintolassa 1 mies piti seinän ja itsensä välissä puoli tuntia ja suuteli väkisin. 5 vuotta sitten meinasin jäädä huumekuskin yliajamaksi.
En tiedä miten saan jatkossa pääni kestämään.
Ainakin päästiin Natoon. Ei tarvitse kai sotaa kestää tai ainakin tarvitsisin jonkun huilaustauon.
Vierailija kirjoitti:
Mikä hiton OCD-jankkaaja tässä ketjussa on?! Ketjun aihe on miksi työelämä on muuttunut sellaiseksi, että kaikki ovat äärirajoilla. Ihmisillä on erilaisia sairauksia, osa pysyviä, osa ohimeneviä, jotka laskevat työkykyä. Heillekin on toki hyvä löytää työkyvyn mukaista työtä.
Mutta nyt on kyse terveistä, osaavista ihmisistä ilman mitään diagnooseja. Heidät ajetaan nykyajan työelämässä ahtaalle ja työuupumuksen partaalle. Myös itselläni kokemusta tästä. Työelämä on jatkuvaa muutosta. En enää edes muista, montako organisaatiomuutosta viime vuosina on tehty. Tähän liittyy aina muutosneuvottelut/yt-neuvottelut, tehtävänkuvien uudelleen järjestely, palkkojen tarkistus jne. Todella kuormittavaa, kun entistä muutosta ei saada loppuun, kun uusi alkaa. Samalla pitäisi tehdä ns. normaalit työt, kehittää uutta, sijaistaa työkavereiden lomia jne. Yksi työkaveri irtisanoutui. Tilalle ei tietenkään palkattu ketään, vaan työt jaettiin jäljelle jäävien kesken. Minä sain noin puolet hänen tehtävistään, omista yksi kerran kuussa tapahtuva tehtävä siirrettiin toiselle työkaverille. Palkka nousi huimat 200 euroa tästä hyvästä. Normaali työaika ei riitä tehtävien hoitamiseen, lomia ei ehdi pitää. Kohta alkaa taas uusi muutos. En tiedä, miten kauan tätä menoa jaksaa. Olen kuitenkin korkeakoukutettu asiantuntija, jolla olisi eläkeikään vielä ainakin 20 vuotta. Mutta voi olla, että pää leviää ennen sitä.
Myös me OCD ihmiset ollaan siellä. Kiva opetella lakipykälät ja kaikki muu jonkun vuoden palkkatukityön takia valtion virastossa jossa olet asiantuntija nimikkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hiton OCD-jankkaaja tässä ketjussa on?! Ketjun aihe on miksi työelämä on muuttunut sellaiseksi, että kaikki ovat äärirajoilla. Ihmisillä on erilaisia sairauksia, osa pysyviä, osa ohimeneviä, jotka laskevat työkykyä. Heillekin on toki hyvä löytää työkyvyn mukaista työtä.
Mutta nyt on kyse terveistä, osaavista ihmisistä ilman mitään diagnooseja. Heidät ajetaan nykyajan työelämässä ahtaalle ja työuupumuksen partaalle. Myös itselläni kokemusta tästä. Työelämä on jatkuvaa muutosta. En enää edes muista, montako organisaatiomuutosta viime vuosina on tehty. Tähän liittyy aina muutosneuvottelut/yt-neuvottelut, tehtävänkuvien uudelleen järjestely, palkkojen tarkistus jne. Todella kuormittavaa, kun entistä muutosta ei saada loppuun, kun uusi alkaa. Samalla pitäisi tehdä ns. normaalit työt, kehittää uutta, sijaistaa työkavereiden lomia jne. Yksi työkaveri irtisanoutui. Tilalle ei tietenkään palkattu ketään, vaan työt jaettiin jäljelle jäävien kesken. Minä sain noin puolet hänen tehtävistään, omista yksi kerran kuussa tapahtuva tehtävä siirrettiin toiselle työkaverille. Palkka nousi huimat 200 euroa tästä hyvästä. Normaali työaika ei riitä tehtävien hoitamiseen, lomia ei ehdi pitää. Kohta alkaa taas uusi muutos. En tiedä, miten kauan tätä menoa jaksaa. Olen kuitenkin korkeakoukutettu asiantuntija, jolla olisi eläkeikään vielä ainakin 20 vuotta. Mutta voi olla, että pää leviää ennen sitä.
Myös me OCD ihmiset ollaan siellä. Kiva opetella lakipykälät ja kaikki muu jonkun vuoden palkkatukityön takia valtion virastossa jossa olet asiantuntija nimikkeellä.
Vakituiset osaa jo vastaukset ulkoa mutta minä joudun opettelemaan ne vuoden takia, sitten hetkeksi kotiin ja taas laitetaan johonkin uuteen virsastoon ja niitähän Suomessa riittää.
Menenkö vuorotteluvapaa sijaikseksi kelaan ja opettelen taas 6 kuukauden takia kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hiton OCD-jankkaaja tässä ketjussa on?! Ketjun aihe on miksi työelämä on muuttunut sellaiseksi, että kaikki ovat äärirajoilla. Ihmisillä on erilaisia sairauksia, osa pysyviä, osa ohimeneviä, jotka laskevat työkykyä. Heillekin on toki hyvä löytää työkyvyn mukaista työtä.
Mutta nyt on kyse terveistä, osaavista ihmisistä ilman mitään diagnooseja. Heidät ajetaan nykyajan työelämässä ahtaalle ja työuupumuksen partaalle. Myös itselläni kokemusta tästä. Työelämä on jatkuvaa muutosta. En enää edes muista, montako organisaatiomuutosta viime vuosina on tehty. Tähän liittyy aina muutosneuvottelut/yt-neuvottelut, tehtävänkuvien uudelleen järjestely, palkkojen tarkistus jne. Todella kuormittavaa, kun entistä muutosta ei saada loppuun, kun uusi alkaa. Samalla pitäisi tehdä ns. normaalit työt, kehittää uutta, sijaistaa työkavereiden lomia jne. Yksi työkaveri irtisanoutui. Tilalle ei tietenkään palkattu ketään, vaan työt jaettiin jäljelle jäävien kesken. Minä sain noin puolet hänen tehtävistään, omista yksi kerran kuussa tapahtuva tehtävä siirrettiin toiselle työkaverille. Palkka nousi huimat 200 euroa tästä hyvästä. Normaali työaika ei riitä tehtävien hoitamiseen, lomia ei ehdi pitää. Kohta alkaa taas uusi muutos. En tiedä, miten kauan tätä menoa jaksaa. Olen kuitenkin korkeakoukutettu asiantuntija, jolla olisi eläkeikään vielä ainakin 20 vuotta. Mutta voi olla, että pää leviää ennen sitä.
Myös me OCD ihmiset ollaan siellä. Kiva opetella lakipykälät ja kaikki muu jonkun vuoden palkkatukityön takia valtion virastossa jossa olet asiantuntija nimikkeellä.
Vakituiset osaa jo vastaukset ulkoa mutta minä joudun opettelemaan ne vuoden takia, sitten hetkeksi kotiin ja taas laitetaan johonkin uuteen virsastoon ja niitähän Suomessa riittää.
Menenkö vuorotteluvapaa sijaikseksi kelaan ja opettelen taas 6 kuukauden takia kaiken.
No niin, nyt voit olla verotoimistossa vuoden, sitten kotiin, sitten kelaan töihin, sitten sairaalaan osastonsihteeriä auttamaan, sitten oikeustalolle muistioita kirjoittamaan oikeudenkäynteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hiton OCD-jankkaaja tässä ketjussa on?! Ketjun aihe on miksi työelämä on muuttunut sellaiseksi, että kaikki ovat äärirajoilla. Ihmisillä on erilaisia sairauksia, osa pysyviä, osa ohimeneviä, jotka laskevat työkykyä. Heillekin on toki hyvä löytää työkyvyn mukaista työtä.
Mutta nyt on kyse terveistä, osaavista ihmisistä ilman mitään diagnooseja. Heidät ajetaan nykyajan työelämässä ahtaalle ja työuupumuksen partaalle. Myös itselläni kokemusta tästä. Työelämä on jatkuvaa muutosta. En enää edes muista, montako organisaatiomuutosta viime vuosina on tehty. Tähän liittyy aina muutosneuvottelut/yt-neuvottelut, tehtävänkuvien uudelleen järjestely, palkkojen tarkistus jne. Todella kuormittavaa, kun entistä muutosta ei saada loppuun, kun uusi alkaa. Samalla pitäisi tehdä ns. normaalit työt, kehittää uutta, sijaistaa työkavereiden lomia jne. Yksi työkaveri irtisanoutui. Tilalle ei tietenkään palkattu ketään, vaan työt jaettiin jäljelle jäävien kesken. Minä sain noin puolet hänen tehtävistään, omista yksi kerran kuussa tapahtuva tehtävä siirrettiin toiselle työkaverille. Palkka nousi huimat 200 euroa tästä hyvästä. Normaali työaika ei riitä tehtävien hoitamiseen, lomia ei ehdi pitää. Kohta alkaa taas uusi muutos. En tiedä, miten kauan tätä menoa jaksaa. Olen kuitenkin korkeakoukutettu asiantuntija, jolla olisi eläkeikään vielä ainakin 20 vuotta. Mutta voi olla, että pää leviää ennen sitä.
Myös me OCD ihmiset ollaan siellä. Kiva opetella lakipykälät ja kaikki muu jonkun vuoden palkkatukityön takia valtion virastossa jossa olet asiantuntija nimikkeellä.
Vakituiset osaa jo vastaukset ulkoa mutta minä joudun opettelemaan ne vuoden takia, sitten hetkeksi kotiin ja taas laitetaan johonkin uuteen virsastoon ja niitähän Suomessa riittää.
Menenkö vuorotteluvapaa sijaikseksi kelaan ja opettelen taas 6 kuukauden takia kaiken.
No niin, nyt voit olla verotoimistossa vuoden, sitten kotiin, sitten kelaan töihin, sitten sairaalaan osastonsihteeriä auttamaan, sitten oikeustalolle muistioita kirjoittamaan oikeudenkäynteihin.
Laskin, että vielä 20 virastoa ehdin ennen eläkeikää.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kummaks tää touhu on menny. Ihmiset oli sillon 30-40 vuotta sitten osin kouluttamattomia, kielitaidottomia, mutta töihin pääsi ja tahti oli tosiaan inhimillinen, oli kiireajat mutta sitten kun ei ollu kiireajat niin ei väkeä vähennetty vaan sitten tehtiin lepposampaan tahtiin.
Ja kenenkään työssäkäyvän ei tarvinnu hakea asumistukea tai toimeentulotukea. Ei ihmiset olleet varakkaita mutta joku vapaus ja varmuus siinä oli kun pystyi itsensä elättämään melko helposti omalla työllä.
Ja ihmiset ei tosiaan olleet suurin osa mitään "sporttisia", eikä kukaan sellasta vaatinutkaan. Mutta elåmänilosia ja tasapainoisempia kyllä olivat kun nykyään. Ja lasten asiat sitä myötä paremmin.
Minä myös kaipaan iloisuutta, ihan aitoa sellaista. Huulta heitettiin helpommin ja vaikka joskus meni mauttomaksi, niin enimmäkseen sillä kevennettiin tunnelmaa ja porukat viihtyi sellaisessa ilmapiirissä. Tämä ei katsonut työn statusta, osattiin nauttia niistä pienistä elämäniloista jotenkin viisaammin, pieni hyvä arki riitti ja jos fantasiaan paettiin se silti tajuttiin erottaa selvästi elämän realiteeteista.
Nyt tuntuu ihan kuin tahalleen sekoitettaisiin mielenterveyttä monella tasolla. Meiltä viedään pois valtaa omiin elämiimme syöttämällä uusia totuuksia kuten ylistämällä sinkkuutta, lapsettomuutta, jatkuvaa uudistumisenhalua.
työ on vain sarja tahallisia pakkoliikkeitä, jolla rahoitetaan kotivaimon työmaa. työ ei poistu työpaikalta esim. kotiin, työstä ei puhuta ruokatunnilla, kahvitauolla, eikä työajan ulkopuolella. jos työnantaja rupeaa edes vihjailemaan näitä sääntöjäni vastaan, ilmoitan välittömästi irtisanoutuvani, jos pomo kehtaa uhata vapaa aikaani. tästä en ole koskaan tinkinyt, enkä tingi. ei se työnantaja ole mikään jumala, se on kokoomuslainen.
Vierailija kirjoitti:
Myös ansiosidonnaista sai 2 vuotta jo 1990-luvulla ja opiskelu pidensi ansiosidonnaista.
Edellinen hallitus leikkasi ansiosidonnaisesta 100 päivää pois, poisti kulukorvauksen omaehtoisesta opiskelusta, pitkään työssäolleet ei saa enää korotettua ansiosidonnaista, opiskelu ei enää pidennä ansiosidonnaisen kestoa. Työkokeilu muutettiin pakolliseksi ja jos asut maaseudulla niin työtön ei saa kilometrikorvauksia eikä kela maksa auton kuluja. Nuoremmilta vietiin myös eläkeputki ja leskeneläke rajattiin 10 vuoteen 1975 syntyneillä ja nuoremmilla.
Eläkkeitä maksetaan 33 miljardia ja niihin tuli tammikuussa isot korotukset, kansaneläke+takuueläke nousi 922 netto.
Työttömyyskorvauksia maksetaan 4,9 miljardia ja taas niitä meinataan leikata. Työttömillä on lapsia ja 90000 työtöntä on aktivoituna.
Eläkeikäiset pitää omista eduistaan huolta ja nuoremmilta sukupolvilta leikataan joka vuosi jotain lisää pois.
Syntyvyytemme vähenee ihan järkisyistä. 0rpovalta on hirmuvaltaa. Kun ei tuota jälkeläistä, armahtaa syntymisestä orpovaltaan. -Tyyppi on lisäksi nuorenlainen, ehtii tuottaa pitkään vahinkoa.
Meillä oli vielä vuosi sitten 7 henkilön tiimi, kaksi lähti kun eivät kestäneet loputonta työkuormaa, mutta uusia ei ole palkattu tilalle. Sen sijaan tehtäviä uudelleen järjestellään jatkuvasti ja tulee muutoksia muutosten perään. Lopputulos on aina se, että parille henkilölle saadaan kohtuullinen työkuorma ja lopuilla on täysi kaaos ja aivan liikaa tehtäviä. Sitten kun he sanovat, etteivät ehdi tehdä kaikkea ja työtä on aivan liikaa yhdelle, järjestellään taas uudelleen tehtäviä. Nyt näistä viidestä jäljellä olevasta työntekijästä ainakin pari on miettinyt irtisanoutumista. Jännä nähdä, jos lähtevät, että palataanko sittenkään uusia, vai vieläkö yritetään "tehostaa" toimintaa niin, että jäljelle jäävät kolme tyyppiä tekevät aiemmin seitsemälle henkilölle kuuluneet työt...
Tiedättekö mikä loi rennomman ja leppoisamman ilmapiiriin työpaikoille esim. 70-80 -luvuilla?
Se, että ei peloteltu jatkuvasti YT-neuvotteluilla, palkat nousivat, ja työehdot paranivat. Toimistoissa oli toimistosihteereitä, ja asiantuntijat saivat tehdä asiantuntijatehtäviä - ja matalammin koulutetut saivat siistejä sisätöitä.
Töitä oli etenkin koulutetuille keskiluokkaisille ihmisille oikein hyvin tarjolla. Sai valitakin. Töitä oli myös pienemmillä paikkakunnilla ja pienemmissä kaupungeissa, ei pelkästään isoissa kaupungeissa. Tämä vaikutti taas siihen, että isoimmissa kaupungeissa asuminen ei ollut suhteellisesti ottaen niin kallista kuin nyt, ja omistusasuntoon pääsi kiinni.
Nyt on nimenomaan keskiluokkaisista, koulutusta edellyttävistä töistä niukkuutta, palkat ovat paremmalla tasolla, mutta asuntojen hinnat ja sitä tietä ihmisten velkataakat ovat kamalia. Asiantuntijat joutuvat tekemään toimistosihteerien työt, ja toimistosihteerit ovat enimmäkseen eläkkeellä, pitkäaikaistyöttöminä tai epämääräisissä pätkätöissä.
Kiinalaisille työntekijöille on pärjättävä he ovat ahkeraa kansaa ja pärjää riisikipolla per päivä.
Kiinalaiset raatoivat Amerikan ratatöissä
Jotkut haaveilivat Yhdysvaltojen poikki kulkevasta rautatiestä jo 1830-luvulla, kun Eurooppaan alettiin rakentaa ensimmäisiä rautateitä, mutta useimmista yhdysvaltalaisista ajatus oli suorastaan naurettava.
Yhtä hyvin voisi alkaa ”rakentaa rautatietä Kuuhun”, kuten eräs kongressin jäsen ilkkui, tai ”yhdistää naapuriplaneetat meidän aurinkokuntaamme”, kuten sanomalehti Cincinnati Daily Gazette lisäsi.
Hanketta pidettiin kerta kaikkiaan täysin mahdottomana.
Pelkästään rakennusteknisesti rautatien rakentaminen halki Amerikan oli haastava ja täynnä vaikeuksia. Oli päästävä poikki kuumien autiomaiden, vuolaiden virtojen ja korkeiden vuorten. Vuoria ei aina voitu kiertää, vaan niiden läpi mentiin dynamiitilla. Työ oli vaarallista. Kaikessa kiireessä tapahtui paljon onnettomuuksia, joissa monet kuolivat. Hakut ja lapiot olivat käytetyt työkalut.
Räjähdysten jäljiltä jäävän murskeen ja kiviaineksen poiskuljetus oli vaivalloista ja tapahtui ajan mukaisesti muulien vetämillä kärryillä. Yli laaksojen ja jokien rakennettiin westerneistä tuttuja pitkiä pukkisiltoja ja riippusiltoja, joiden jänneväli saattoi olla yli 300 metriä.
Itse ihmettelin joskus, kun Kelan toimistossa sanottiin, että saan jotain tukea. Ajattelin, että varmistan vielä asian ja soitin Kelan puhelinpalveluun niin siellä sanottiin, että en saa.
No, nyt sitten olen katsellut niin viime vuonnakin Kelaan oli 6 kuukauden vuorotteluvapaasijaisuuksia. Lisäksi itse olen ollut eri virastossa palkkatuella niin mietein, että kai se on siitä kiinni miten kulloinenkin työntekijä asioita tulkitsee.
Sitäkään en ymmärrä, että miksei työtön voi päästä samaan työpaikkaan takaisin minkä asiat jo osaa. Miksi täytyy koko ajan mennä uuteen paikkaan. Mielestäni se on myös riski asiakkaille, kun on työntekijöitä jotka ei osaa.
Eikä kukaan jaksa koko ajan mennä uuteen työpaikkaan opettelemaan ja kysyä vakituisilta neuvoa.
Lisäksi terveet vakituiset ei ymmärrä yhtään sairaita työttömiä. Vakituisilla on omistusasunnot, auto millä kulkea töihin ja miettivät ulkomaanmatkoja.
Työttömänä en voi pitää omaa autoa ja jatkuvasti laitetaan uuteen työpaikkaan ja saa miettiä miten sinne kulkee. Asutaan vuokralla, ei voi viedä lapsia reissuille. Lisäksi minä en voi syödä töissä mitään tarjolla olevaa pullaa tai kakkua, koska oireilen siitäkin. Ei ole kiva joutua kyselemään koko ajan vakituisilta neuvoa ja kärsiä kaiken maailman terveysoireista. Aina saat vielä sen paskimman istumapaikan, vakituisilla voi olla monella oma työhuone ja etätyö mahdollisuus.
Olen omat lapset hoitanut 365 päivää vuodessa ja 4 vuotta hoidin myös 2 yh äidin lasta. Ja sairastan OCD ja alhaisia vere sokereita ja lisäksi kädet vuotaa talvella verta, kun iho ei kestä kylmää + allergianuha eli vuotaa vettä ympäri vuoden.