Lue keskustelun säännöt.
Kaveri hylännyt miehen takia, normaalia?
09.01.2022 |
Deittaili paljon, kuuntelin valitusta yksinäisyydestä ja luin viestejä pieleen menneistä treffeistä ja tylsistä miehistä ja vastailin viesteihin yrittäen tsempata.
Löysikin sitten kumppanin ja nyt hänellä ei ole enää haluja viestitellä yhtään mitään. Onko muille käynyt näin?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Tuttua erään ystäväni kohdalta. Eroprosessissa olin hänen tukena tiiviisti, niin että itsekin uuvuin. Saman tien ystävä etsi ja löysi uuden miehen vaikka eron yhtenä syynä oli kuulemma kaipuu vapauteen. Kaikki keskustelumme liittyi sen jälkeen tähän mieheen ja ystävän oman navan ympärille (edelleen) . Ystävä sai uusia kavereita miehen puolelta ja hehkuttaa kuinka huippuja he ovat. Tekee nykyään kaiken yhdessä uuden miehen kanssa, ovat koko ajan yhdessä. Ystävä tekee ohareita vanhoille kavereille eikä ole kiinnostunut heistä, ottaa heihin yhteyttä lähinnä silloin kun haluaa kehua omaa elämäänsä tai tarvitsee jotain. Vanhoille ystäville ei ole edes uutta miestä esitellyt vaikka ovat jo vuoden olleet yhdessä. Että sellainen "ystävä". Täysin joissain kuplassa tällä hetkellä. Ei tulisi mieleenkään edes avautua hänelle omista asioista koska hän ei ole edes läsnä eikä kuuntele, hölöttää vain omia ja miehensä asioita suu vaahdossa.
Sama kokemus itsellä. Paras vaan antaa olla eikä enää ryhtyä olkapääksi. Siinäpä saa sitten itkeä tihrustaa, kun ei ole enää ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M46 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M46 kirjoitti:
Miksi teille naisille tämä on ongelma? Oletteko te itse riippuvaisia siitä kaverisuhteesta, ettette pysty toisen antaa elää elämäänsä niinkun haluaa. Minä olen miehenä tätä ihmetellyt jo ennenkin, että pitää olla jotain ylläpitokaveruutta, eikä voi luottaa siihen, että se kaveruus ei katoa minnekään, vaikka elämä muutuisikin väillä toiselaiseksi.
Sitä nimenomaan luottaa siihen, ettei kaveruus katoa mihinkään. Jotkut sitten vaan katoavat. Hyvin ovat esittäneet kaveruutta.
Mihis se kaveruus sitten päätty? Tuliko teille riitoja?
Se päättyi siihen, kun "kaveri" löysi miehen. Ei tullut riitoja. Yhteydenpito vaan loppui hänen osalta, kun en ollut enää hyödyksi, ts. hänellä ei ollut enää sydänsuruja tai muuta kerrottavaa minulle.
Edelleen ... MIKSI teitä on kiinnostanut alkaa auttaa sitä eronnutta?
Vierailija kirjoitti:
Edelleen ... MIKSI teitä on kiinnostanut alkaa auttaa sitä eronnutta?
Miksi? Koska ystäviä autetaan ja tuetaan sellaisissa tilanteissa. Tosiystävät arvostavat eivätkä katoa mihinkään. Sitten on näitä, jotka kelpuuttavat vaan silloin, kun itsellä menee huonosti. Tosin sellaista ihmistä minä en auta toistamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset muka hyvää hyvyyttään muita tsemppaavat ne vasta lieroja ovat. Kuitenkin salaa marttyyrina odottavat jotain palkintoa hyväntekeväisyydestään ja haluaisivat avun ja neuvojen varjolla hallita toisen elämää ja valintoja.
Tätä voisivat miettiä, jos uskaltaisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset muka hyvää hyvyyttään muita tsemppaavat ne vasta lieroja ovat. Kuitenkin salaa marttyyrina odottavat jotain palkintoa hyväntekeväisyydestään ja haluaisivat avun ja neuvojen varjolla hallita toisen elämää ja valintoja.
Sinä et siis ole koskaan auttanut/kuunnellut ystäviäsi? Vai kuulutko niihin, jotka kaatavat vaan omat likavedet toisen niskaan ja odotat saavasi hyötyä vain silloin, kun sinulla menee huonosti?
Vierailija kirjoitti:
Edelleen ... MIKSI teitä on kiinnostanut alkaa auttaa sitä eronnutta?
Jos sinun ystävä eroaa ja hän kertoo siitä sinulle, niin teetkö vaan selväksi hänelle, ettei sinua kiinnosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset muka hyvää hyvyyttään muita tsemppaavat ne vasta lieroja ovat. Kuitenkin salaa marttyyrina odottavat jotain palkintoa hyväntekeväisyydestään ja haluaisivat avun ja neuvojen varjolla hallita toisen elämää ja valintoja.
Sinä et siis ole koskaan auttanut/kuunnellut ystäviäsi? Vai kuulutko niihin, jotka kaatavat vaan omat likavedet toisen niskaan ja odotat saavasi hyötyä vain silloin, kun sinulla menee huonosti?
Olen ollut molemmissa rooleissa. Nykyään onnellisesti erakoitunut kun kyllästyin tällaisiin kuvioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen ... MIKSI teitä on kiinnostanut alkaa auttaa sitä eronnutta?
Jos sinun ystävä eroaa ja hän kertoo siitä sinulle, niin teetkö vaan selväksi hänelle, ettei sinua kiinnosta?
Teen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen ... MIKSI teitä on kiinnostanut alkaa auttaa sitä eronnutta?
Jos sinun ystävä eroaa ja hän kertoo siitä sinulle, niin teetkö vaan selväksi hänelle, ettei sinua kiinnosta?
Esitän kiinnostunutta, jotta saan itselleni sädekehän ja vaikutusvaltaa ystävän elämässä. Odotan salaa palkintoa uhrauksestani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset muka hyvää hyvyyttään muita tsemppaavat ne vasta lieroja ovat. Kuitenkin salaa marttyyrina odottavat jotain palkintoa hyväntekeväisyydestään ja haluaisivat avun ja neuvojen varjolla hallita toisen elämää ja valintoja.
Sinä et siis ole koskaan auttanut/kuunnellut ystäviäsi? Vai kuulutko niihin, jotka kaatavat vaan omat likavedet toisen niskaan ja odotat saavasi hyötyä vain silloin, kun sinulla menee huonosti?
Olen ollut molemmissa rooleissa. Nykyään onnellisesti erakoitunut kun kyllästyin tällaisiin kuvioihin.
Hyvä, että olet sitten onnellinen erakkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen ... MIKSI teitä on kiinnostanut alkaa auttaa sitä eronnutta?
Jos sinun ystävä eroaa ja hän kertoo siitä sinulle, niin teetkö vaan selväksi hänelle, ettei sinua kiinnosta?
Esitän kiinnostunutta, jotta saan itselleni sädekehän ja vaikutusvaltaa ystävän elämässä. Odotan salaa palkintoa uhrauksestani.
Aika sairasta.
Ihminen elää sen hetken tarpeiden mukaan eikä mieti, että jos nyt tarvitsen kuuntelijaa, sitoudun tähän ystävyyteen loppuiäkseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen elää sen hetken tarpeiden mukaan eikä mieti, että jos nyt tarvitsen kuuntelijaa, sitoudun tähän ystävyyteen loppuiäkseni.
Kyllä pitää sitoutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen elää sen hetken tarpeiden mukaan eikä mieti, että jos nyt tarvitsen kuuntelijaa, sitoudun tähän ystävyyteen loppuiäkseni.
Kyllä pitää sitoutua.
Tietenkin. Ja jos ei sitoudu, pitää mennä ystävän kanssa parierapeutille.
Ei kai se mitään "hylkäämistä" ole. Päivässä on vain rajallinen määrä vapaa-aikaa ja työn jälkeen jäävä energia on rajallista. Jos on parisuhteessaan läsnä ja huolehtii omista jutuistaan niin ei siinä jää muille mitään mistä repiä mitään.
Itse ymmärrän nykyään jos kaverilla on vähemmän aikaa parisuhteen tai perheen takia. Mulla otti joskus nuorempana koville kun paras kaveri perusti perheen tosi nuorena ja tuntui, että hän ei enää ehtinyt käymään esim. viihteellä. Jotenkin tuli vähän syrjäytetty olo vaikka kyllähän tuo on ymmärrettävää. Tuli sitä silti kaverilla vierailtua, mutta yhä vain harvemmin ja nyt ei ole vuosiin enää tullut pidettyä yhteyttä. Nyt kun itsekin suhteessa niin on vähän toisin päin käynyt, että muut kaverit, jotka yksinäisiä ovat välillä jopa suuttuneet ja katkeran oloisia kun minulla muka menee niin hyvin. Enkä enää käy baareissa paitsi ehkä kerran tai pari vuodessa. Eipä se parisuhde automaattisesti tarkoita, että asiat olisi hyvin. Elämässä riittää aina haasteita ja murheita. Sinänsä ei kannata katkera olla ystävälleen vaikka hänellä olisikin suhde ja sinulla ei. Suhteet ja perhe vie kuitenkin eniten aikaa töiden lomassa.
Mihis se kaveruus sitten päätty? Tuliko teille riitoja?