Mikä työhaastattelukokemus on jäänyt sinulle mieleen?

Joku oikeusapusihteerin määräaikainen pesti. Kolme henkilöä haastattelemassa, kaikki tympeitä, heitä ei lainkaan kiinnostanut minä tai mun osaaminen. Jotenkin nihkeää oli heidän puoleltaan. Arvelin, että joku oli jo valittu, kenties talon sisältä, mutta haastatteluita piti pitää. Teki mieli sanoa, että tarviiko tässä kenenkään aikaa hukata.

Haastattelijana toimari ja päällikkö, vartin verran juteltiin mukavia, juotiin kahvit ja sitten jo esittelivät huoneeni.

Olin tuolloin valmistumisen kynnyksellä oleva insinööri, tuosta hetkestä on kohta kymmenen vuotta ja olen samassa paikassa edelleen töissä.

Haastattelijapomo oli lähtenyt karkuun juuri ennen sovittua aikaa, vaikka itse oli sopinut homman.

Firman työntekijät kertoivat.

Hain koulutettuna laitoshuoltajana siivoustyöpaikkaa ja haastattelija kysyi, että osaanko käyttää siivouskoneita. Haastattelijalla ei ollut mitään kokemusta siivoustyöstä ja totesi sen haastattelussa suoraan.

Aika usein törmää tuohon, et tietty sukulaiset valitaan tai täytyy tuntea joku tai talon sisältä. Mutta usein talon sisällä on jo määräaikaisia jo niin paljon ja jo vuosia olleita, eikä rahaa löydy kuin määräaikasuuksiin, jotka täytyy laittaa julkiseen hakuun. Mutta kyllä niistä ulkopuolisiakin tärppää.

Olisikohan Nokia vielä pystyssä jos olisi tehty toisin?

Kun kaksi rupua akkaa haastatteli, ja pointti tuntui ihan ekana olevan ikäni joka oli sama kuin toisella haastattelijallakin. Olin liian vanha.

Se kun tuli se klassinen kysymys: Missä olet hyvä. 

Kun vastasin haastattelija sanoi: "Olet melko itsevarma." 

Noh, tiedän että sinnekin oli jotain etukäteispaskaa kerrottu. 

Haastattelin meille avustaviin tehtäviin henkilöä, työtehtävät lähinnä keittiötyötä ja pyykinpesua sekä pienimuotoisia siivoustöitä. Hakuilmoituksessa oli toivottu hakijalta hygieniapassia ja kokemusta keittiötyöstå. Ei siis mitään koulutusvaatimuksia tai vastaavia. Heti ensimmäinen haastatteluun tullut oli selkeästi tullut väärään paikkaan. Kysyin ensimmäisenä, millaista kokemusta sinulla on keittiötyöskentelystä. Ei ollut minkäänlaista, ja hakija jopa ilmoitti, että hänellä ei ole ruuanlaittotaitoja eikä hän itse kotona tee mitään keittiössä, mutta kyllä hän tiskikonetta osaa käyttää. Innostuin, että jotain sentään, mutta kävi ilmi, ettei hän ikinä ollut edes nähnyt ammattilaiskäyttöön tarkoitettua tiskikonetta. Ja hygieniapassiakaan ei ollut. Kysyin melko nopeasti, miksi hait tätä tehtävää, kun eihän hänellä ollut niitä kahta haettua ominaisuutta (ei hygieniapassia eikä kokemusta keittiötyöskentelystä). Hän vastasi, että te-virkailija on sanonut, että tuossa on sinulle sopiva työpaikka. Kiitin haastattelusta ja sanoin jo siinä vaiheessa, että valitettavasti etsimme henkilöä, jolla on hygieniapassi ja muutoinkin kokemusta keittiön hoitamisesta. Haastattelun jälkeen soitin te-palveluihin ja sanoin, että älkää viitsiikö lähettää tänne enää ketään. Me haemme ihmistä, jolla on hygieniapassi ja kokemusta keittiöstä, eikä tänne tarvita sellaista henkilöä, jolla ei ole. Toisen yksikön päälliköltä kuulin, että he eivät enää laita te-palveluiden kautta avoimeksi työpaikkoja, koska joka kerta ohjataan hakemaan heitä, joilla nimenomaan ei ole sitä mitä hakemuksessa pyydetään.

Nuoret vaikuttajat kysyivät olenko punapää joka paikasta... juoksin ulos ovet paukkuen

Kun mulle näytettiin paikka, samalla kysyttiin yksi kysymys ja sen jälkeen sanottiin: tervetuloa, tottakai mä otan sut.

Ärsytti haastattelussa kysymys että " miksi juuri hakesit meidän firmaan töihin? C Tämmöisille itserakkaille selittää sitten miksi. Kysymys vaikuti niin typerältä, että en edes muista, mitä vastaukseksi mumisin. Paikan sain, mutta vaihdoin silti myöhemmin toiseen työpaikkan juuri asennen takia. 

Tää on kyllä paras ikinä koskaan missään: Joskus 98 hain erääseen pesulaan töihin Hollolassa. Sijaitsi siinä lähellä Lahden ja Hollolan rajaa, sivummalla pääväylistä. Pestiinkö siellä nyt jotain mattoja, vai mitä, en muista. No, oli sovittu aika haastatteluun ja menin sinne ajoissa. Siellä minut otti vastaan eräs keski-ikäinen nainen, joka kertoi varsinaisen haastattelijan olevan estynyt haastattelemaan, koska hän oli lähtenyt ihan yhtäkkiä johonkin Helsinkiin. Ajattelin vähän, että jo on aikoihin eletty, kun tähän on tultu, että kyllä työnhakijan pitää olla säntillisesti paikalla, mutta työhön ottajan, joka haastattelee, voi ihan tuosta vaan lähteä huitelemaan, eikä tarvitse pitää mistään sovituista kiinni.

Nainen, joka haastatteli, kyseli kaikenlaista, katseli todistuksiani ja oli aika sellainen epäystävällisen oloinen. Katseli minua silleen päästä varpaisiin. Haastattelun aikana minulle tuli vahvana sellainen tunne, että tässä firmassa ei ole kaikki kohdallaan. Se naisen olemus ja koko tuo paikka, huone ja käytävä, huokuivat jotain pahaa. Erittäin huono tunne tuli tuosta paikasta. Haastattelu päättyi ja lähdin pois.

Vähän aikaa tämän jälkeen olin silloisen naisystäväni kanssa kävelyllä. Kuljettiin vierasta reittiä pitkin ja osuttiin sitten samalle sivukadulle, jonka varrella tuo pesulapulju sijaitsi. Hämmästyin suuresti, kun tulimme tuon paikan kohdalle ja näin koko rakennuksen palaneen maantasalle. Oliko tämä nyt sitten ihan oikeasti jotain sattuman arpaa, että se oli palanut jonkun sähkövian tm. takia, vai vaistosinko oikeasti jotain mätää ollessani siellä turhassa työhaastattelussa? Pestiinkö siellä pesulassa myös rahaa, ja oliko muutenkin epärehellinen firma, joka nyt sitten piti polttaa jälkien hävittämiseksi? Sanoisin melkein, että oli yliluonnollisin työhaastattelukokemus, mitä mulla on elämän varrella ollut. 

Toinen haastattelijoista oli nuori nainen, jolta olin ostanut useamman kerran maksullisia se*sipalveluita. Aika yllättävä ja epämukava kohtaaminen. En tullut valituksi. 

Nelikymppisiltä on jo loppunut kaikki jaksaminen, ne odottaa vaan eläkettä eikä tee töitä, sanoi yrittäjä. Voin tehdä poikkeuksen ja palkata sinut vaikka olet noin vanha (olin 45v).

Sain siis työn, mutta sain myös potkut koska olin osoittanut liiallista oma-aloitteisuutta, minua epäiltiin yritysvakoojaksi ja nimitettiin kommunistiksi.

Yrittäjä muuten itse oli 80vuotias tervaskanto. Että terveisiä vaan tutuille.

Vierailija kirjoitti:

Haastattelin meille avustaviin tehtäviin henkilöä, työtehtävät lähinnä keittiötyötä ja pyykinpesua sekä pienimuotoisia siivoustöitä. Hakuilmoituksessa oli toivottu hakijalta hygieniapassia ja kokemusta keittiötyöstå. Ei siis mitään koulutusvaatimuksia tai vastaavia. Heti ensimmäinen haastatteluun tullut oli selkeästi tullut väärään paikkaan. Kysyin ensimmäisenä, millaista kokemusta sinulla on keittiötyöskentelystä. Ei ollut minkäänlaista, ja hakija jopa ilmoitti, että hänellä ei ole ruuanlaittotaitoja eikä hän itse kotona tee mitään keittiössä, mutta kyllä hän tiskikonetta osaa käyttää. Innostuin, että jotain sentään, mutta kävi ilmi, ettei hän ikinä ollut edes nähnyt ammattilaiskäyttöön tarkoitettua tiskikonetta. Ja hygieniapassiakaan ei ollut. Kysyin melko nopeasti, miksi hait tätä tehtävää, kun eihän hänellä ollut niitä kahta haettua ominaisuutta (ei hygieniapassia eikä kokemusta keittiötyöskentelystä). Hän vas

Tämä sama pätee kyllä ammattirekrytointitoimistoihinkin. Jos on vähänkään erikoistuneempi ala, joka jakaantuu moneen eri haaraan, ovat he hukassa. 

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä paras ikinä koskaan missään: Joskus 98 hain erääseen pesulaan töihin Hollolassa. Sijaitsi siinä lähellä Lahden ja Hollolan rajaa, sivummalla pääväylistä. Pestiinkö siellä nyt jotain mattoja, vai mitä, en muista. No, oli sovittu aika haastatteluun ja menin sinne ajoissa. Siellä minut otti vastaan eräs keski-ikäinen nainen, joka kertoi varsinaisen haastattelijan olevan estynyt haastattelemaan, koska hän oli lähtenyt ihan yhtäkkiä johonkin Helsinkiin. Ajattelin vähän, että jo on aikoihin eletty, kun tähän on tultu, että kyllä työnhakijan pitää olla säntillisesti paikalla, mutta työhön ottajan, joka haastattelee, voi ihan tuosta vaan lähteä huitelemaan, eikä tarvitse pitää mistään sovituista kiinni.

Nainen, joka haastatteli, kyseli kaikenlaista, katseli todistuksiani ja oli aika sellainen epäystävällisen oloinen. Katseli minua silleen päästä varpaisiin. Haastattelun aikana minulle tuli vahvana sellainen tunne, et

Yleensä rahaa pestään firmoissa, joissa on järkeenkäypää, että rahaa tulee paljon sisään. Niihin ei lukeutu hollolalainen mattopesula, muuten hyvä tarina. 

Vastaan kommenttiin 957/957, kun ei tuo lainaus taaskaan toimi niin kuin pitäisi. Joo, sen rahanpesun heitin tuohon ihan vitsinä, kun oli pesulasta kyse. (Pesulassa myös rahanpesua). 

Nykyään pankit epäilevät -/+1000€ kuukaudessa tienaavia köyhiä rahanpesusta, kun tiedustellaan niin tarkkaan talletettujen seteleiden alkuperästä. Oletus tuntuu olevan, että kun kerran miljonäärit piilottelee rahojaan veroparatiiseihin ja velmuilevat, niin miksei köyhempikin väki tekisi samaa perässä, tosin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. No niin varmaan tekeekin.😀

Haastattelija kysyi,hakisinko firman laskuun,tien toiselta puolelta leipomon myymälästä meille pullaa. No hain. Juotiin pullakaffet ja mentiin katsomaan pukukaappi ja varusteet. Työt alkoivat seuraavana aamuna. Sillä tiellä vieläkin.

Työhaastattelija epäili englannin kielen taitoani (haastattelua ei pidetty englanniksi), vaikka lukion todistuksessani on kymppi, kirjoititin ällän ja olen opiskellut ulkomailla pääasiassa englanniksi. Jäi mieleen, varsinkin kun kielitaitoa ei kyseisessä työtehtävissä olisi kovinkaan usein tarvinnut. Onneksi en tullut valituksi.