Rajoittaisitko isovanhempien tapaamista
jos isovanhemmat haluaisivat lapsen sukupuoleen perustuen olla mukana yhden sisaruksen elämässä, mutta kohtelisi muita kuin ilmaa? Lapsille tulee sellaisesta tosi paha mieli enkä ymmärrä tuollaista käytöstä itsekään. Tekisi mieli sanoa ettei tarvi tulla yhtä hemmottelemaan kun ei viitsi edes muistaa kahden muun nimeä. Täysin tasapuolisesti on tietysti vaikea kaikkia kohdella, mutta tällainen menee kyllä niin yli.
Mitä te tekisitte?
Kommentit (16)
Onko oikeasti tuollaisia isovnhempia?? Kiitollisuus omien lasten isovanhempia kohtaan nousi huippuun.
Olen todella pahoillani ap tuosta tilanteesta, toivottavasti kaikkia, etenkin lapsia, tyydyttävä ratkaisu teille löytyisi. Tsemppiä ja voimia!
Voisihan siitä yrittää puhua, mutta ei noin räikeä toiminta voi olla millään muotoa tiedostamatonta. Eivät halunneet edes tavata lapsenlapsia ennenkun oli sukupuolikromosomit yhdellä heistä mielen mukaiset.
Toivottaisin tuollaisille isovanhemmille hyviä hiihtokelejä, sillä minun puolestani saisivat suksia v***uun.
Tapaamiset minimiin! Ei isovanhempia tarvitse miellyttää pienten lasten kustannuksella.
Kutsutte kylään ja kas, aina silloin tämä suosikkilapsi onkin poissa kotoota. Isänsä kanssa vaikka kaupassa.
[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 14:19"]Voisihan siitä yrittää puhua, mutta ei noin räikeä toiminta voi olla millään muotoa tiedostamatonta. Eivät halunneet edes tavata lapsenlapsia ennenkun oli sukupuolikromosomit yhdellä heistä mielen mukaiset.
[/quote]
Sitä paremmalla syyllä ottaisin asian puheeksi ja kertoisin että jos tilanne ei muutu he eivät ole tervetulleita enkä aijo lapsia myöskään isovanhemmille tuoda.
Minä juttelin äitini kanssa, jolle vain toinen lapseni kelpasi, nuorempi oli aivan ilmaa. Onneksi puhuttiin.
Rajoittaisin, tai jopa kieltäisin. Mummillani on 3 lapsenlasta, ja isosiskoni oli aina suosikki. Minä olin ilmaa, sain korkeintaan haukut kaikesta - minun vikani esim se, että leikkiessäni yksin rauhassa isosiskoni tuli minua lyömään ym, koska kyllä kaikkien pitäisi ymmärtää, että siskoni haluaa olla ainut lapsi-ja siskolleni syydettiin leluja, rahaa ym. Vasta nyt kun olen aikuinen, mummoni on havahtunut huomaamaan, että minusta tuli älykäs ja yystävällinen jne. ja minusta tuli "jotain", ja ihmettelee kuinka siskoni vain tiuskii ja kerjää rahaa eikä kiitä. Minun piti ansaita mummoni kunnioitus, mikä ei ole oikein, mutta en kanna tästä kaunaa; sen sijaan vielä teininä itkin päiväkirjaan sitä, mikäminusta oikein tekee niin arvottoman ja huonon.
Aivan sama tilanne meillä toisen mummin puolelta. Vain nuorin, tyttölapsi, on mieleinen. Poikalapset ovat kuin ilmaa. Ja tämä on ihan myös sanottu ääneen isoäidin toimesta. Voitte vaan kuvitella pienten poikien pahan mielen joka kerta kun mummi tulee kylään. Olen suorastaan raivona tilanteesta. Järkipuhe ei mene perille.
Vanhemmat on vastuussa lastensa lapsuudesta. Ottaisin asian puheeksi, yhden kyläilyn katsoisin juttelun jälkeen ja jos homma ei olisi muuttunut niin yhteydenpito loppuisi siihen.
Minä sanoisin, että lastenlapsia on kohdeltava tasapuolisesti, tai tapaamiset loppuvat siihen. Lapsi ei voi sukupuoltaan valita, ja syrjiminen on väärin.
Mitä jos antaisit sen yhden tavata mummoa ja pappaa ja etsisit muille sellaisen "vara mummo palvelun" kautta vara mummon ja papan? Et saa viedä siltä yhdeltä isovanhempia!!
[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 17:29"]Mitä jos antaisit sen yhden tavata mummoa ja pappaa ja etsisit muille sellaisen "vara mummo palvelun" kautta vara mummon ja papan? Et saa viedä siltä yhdeltä isovanhempia!!
[/quote]
Hei haloo!! Ääliö.
Nostaisin kissan pöydälle, eli kertoisin isovanhemmille heidän toiminnastaan muiden silmin. Ystävällisesti ja kohteliaasti, koska voihan olla, että eivät ole itse huomanneet käytöksessään näitä asioita.