Mies ei seuraa ollenkaan mitä ympärillä tapahtuu
Tästä tulee kuitenkin huutelua, joten sanon heti alkuun että itsepähän olen mieheni valinnut jne.
Olemme olleet miehen kanssa naimisissa 3 vuotta ja saimme vauvan puoli vuotta sitten. Muutimme nykyiseen asuntoon vuosi sitten. Täsmennän vielä että kun muutimme, katsoimme tavaroiden selkeät paikat yhdessä jotta arjessa ei tulisi sellaista sekoilua ja tavaroiden etsimistä. Karsimme muutossa turhan roinen joten tavaraa meillä on myös hyvin maltillinen määrä.
Tuntuu ettei mies yhtään seuraa mitä ympärillä tapahtuu. Ei tunnu olevan tietoinen oikein mistään mitä kodissamme tapahtuu vaikka osallistuu arjen pyörittämiseen. Esimerkkejä:
- olen vauvassa kiinni ja huikkaan ”voisitko tuoda tullessasi käsipyyhkeen” -> mies huutaa ”missä pyyhkeet ovat?” ja tuo lopulta kylpypyyhkeen
- mies kattaa pöydän ja laittaa salaattiottimeksi selkeän kastikekauhan, ottimen jolla ei salaattia ole kotonamme koskaan otettu eikä sä siihen hyvin edes sovellu
- mies itse ei ole ollenkaan tietoinen miten sään mukaan pukeudutaan. Minua ei haittaa, jos itse kastelee talvella vesikeleillä jalkansa kangaskengissä tai palelee kesätakissa 20 asteen pakkasissa. Mutta se että ei osaa vauvaa tarpeeksi lämpimästi pukea, saa pinnani katkeamaan.
- mitään ei koskaan kotoa löydetä vaikka niillä on täysin selkeät paikat kotona. Aina tulee huutelua ”missä x on? En mä löydä”. Jonka jälkeen minä menen paikalle, avaan laatikon ja annan x-esineen. Paikasta jossa se aina on ja mihin se aina ollaan laitettu.
Osa näistä tietysti on pienempiä juttuja kuin toiset, kuitenkin arjen pyöritys ei tunnu sujuvalta kun apua pyytäessä joutuu lopulta itse tekemään asian uusiksi. Jatkuvasti saa olla vastailemassa ”missä”-kysymyksiin.
Tämä touhu on mennyt vain pahemmaksi lapsen hankkimisen jälkeen. Mistä tässä oikein on kyse? Onko tämä silkkaa keskittymisen puutetta? Mies on kuitenkin korkeasti koulutettu ja ihan normaalilla järjellä varustettu. Tuntuu että tässä on äitinä kahdelle lapselle vaikka pitäisi olla vain yhdelle.
Kommentit (119)
N.A. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkaan mies ei 15 vuoden avioliiton jälkeen tiennyt, missä esim. pölynimuri on kodissamme, vaikka se on aina samassa paikassa, siivouskomeron pölynimurille tarkoitetussa tilassa. Meillä auttoi, kun selitin miehelle asiat neutraalin selkeästi kuin asiassa ei olisi mitään erikoista: "Imuria säilytetään siivouskomerossa. Sieltä se löytyy aina kätevästi samasta paikasta". Sitten hän oppi! Mutta jokaisesta tavarasta tämä on täytynyt erikseen selittää. Jos yhtään kiihtyy tai suuttuu tai ottaa ironisen piilovittuilevan sävyn "tämä esine on imuri", asia ei tallennu hänelle muistiin. Eli neutraalisti ja kärsivällisesti vaan. Ja joka esineestä pitää kertoa samalla asiallisella kaavalla. "Lakanoita säilytetään liinavaatekaapissa. Sieltä ne löytyvät kätevästi aina kun tarvitaan". Ja mies on että ahaa, täähän on hyvä systeemi!
En kestä :D Tällä palstalla on parhaat jutut!
Toi oli hauskaa kyllä, mutta totta toinen puoli - miehet saattavat ajatella rakenteiden kautta. Erilainen tietokanta päässä kuin naisilla, noin keskimäärin. Enemmän sellainen perinteinen hierarkkinen tyyli, vs sellainen tähtimalli jossa asiat ovat rinnakkain ja hakunopeus perustuu vaan suureen kellotaajuuteen.
Mistä puppugeneraattorista revit tuon? Jos ihminen ei tajua että imuri on siivouskomerossa, se ei johdu kyllä mistään "erilaisesta tietokannasta".
Kaikki ei edes tiedä, että on olemassa siivouskomeroita.
Jos ei tiedä että omassa kodissa on siivouskomero, sen ihmisen aivotoiminta ei ole normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko aloittajan miehen version tähän? Koska epäilen, että ne yhdessä katsotut paikat on lähinnä vaimon katsomia paikkoja ja noudattavat vaimon logiikkaa, jossa käsipyyhe, kylpypyyhe, jalkapyyhe ja pillupyyhe kiertävät kuunvaiheiden mukaan pitkin taloa.
Luitko aloitusta? Kuten sanoin nii _yhdessä_ katsoimme ja mietimme tavaroille paikat ja mikä olisi kätevintä missäkin. Mies ihan itse osallistui ja esitti mielipiteet tavaroiden sijainnista. Osan paikoista päätti jopa yksinäänkin eikä siltikään tavaroita löydä.
Ihan turha tulla vääristelemään miten asiat on.Ap
No sitten mies etsii kunnes löytää. Anna etsiä rauhassa. Turhautuminen ja muutkin tunteet auttavat painamaan asia mieleen.
Töissäkin toimii että kun on omat työkalut niin homma valmistuu aina nopeammin. Sama kotona. Pointtihan on se että nainen on konmarittanut kodin mieluisekseen joten joka esineen järjestys on pakko oppia. Ja suurin osa miehistä oppii armeijassa että tyhmä on se joka liikaa ylimääräistä tekee.
Miten pärjäät töissä kun joku muu päättää työvälineiden paikat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies huutelee minulle eri huoneeseen, että onko tiskikoneessa puhtaat vai likaiset astiat. Ei muka saa asiaa selville koneeseen kurkkamalla.
Tätä kysytään koko ajan sekä töissä että kotona. Sanon jokaiselle kysyjälle, että olen jo ajat sitten päättänyt että tuo on se kysymys, johon en ikinä vastaa. Jos ihminen ei pysty itse päättelemään asiaa, niin sitten ei kannata esim kuluttaa luonnonvaroja syömiseen.
Sama juttu, olen ilmoittanut etten vastaa tuohon kysymykseen. Lopputuloksena mies suuttuu, kun en voi vastata yksinkertaiseen kysymykseen.
Tämä on yksi niistä jutuista, jotka luovat ärsyttävän holjooja-holhottava - asetelman parisuhteeseen. Kyllä tiskien puhtaus pitää pystyä selvittämään itse ilman, että kumppania tarvitsee vaivata asialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina te korostatte tuota, koulutusta. Kun se ei kerro välttämättä juurikaan älystä. Typerä, autistinen ääliö on miehesi!!
Kyllä koulutus kertoo juuri älystä.
Jos on alhainen älykkyysosamäärä, ei kykene opiskelemaan eikä opi asioita.
Ei pysty käsitteelliseen ajatteluun, ei pysty tekemään garduja, eikä opinnäytetöitä.
Ja toisekseen ei edes pääse opiskelemaan, koska äly ei yksinkertaisesti riitä.-eri
En tiedä edes miten huono tai miten hyvä älyni on, mutten halua sitä että kotini on muistipelin ja Tetriksen sekoitus.
Oma mies ei löytänyt puhtaita vaatteitaan. Kyllästyin hokemaan, että katso sieltä vaatekaapista, joten nyt kasaan miehen puhtaat vaatteet sohvalle. Miehen ei tarvitse tehdä muuta kuin viikata vaatteet ja viedä kaappiin, mutta tuossa se kasa on. Kun kasa on hävinnyt, mies kysyy, missä hänen puhtaat vaatteet on. No, toimiihan tuo noinkin.
Täällä aika moni on korostanut, että puoliso on vaativassa työssä ja paljon alaisia. Silti puoliso on kotona tumpelo. Jokainen on varmaan myös lukenut työntekijöiden valituksia, miten epäpätevä esihenkilö heillä on ja tämä on saanut työn suhteilla. Monella on itselläkin voinut olla tuollainen pomo.
Ehkä tässä voisi laskea yksi plus yksi.
Ei ole selvästikään ollut riittävästi yksin vastuussa. Kantapään kautta oppii parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies huutelee minulle eri huoneeseen, että onko tiskikoneessa puhtaat vai likaiset astiat. Ei muka saa asiaa selville koneeseen kurkkamalla.
Meillä on tiskarissa laminoitu lappu; toisella puolella lukee "likaisia", toisella "puhtaita". Käännellään tarpeen mukaan, säästää hermoja.
Mitä se kertoo sinusta, että olet mennyt naimisiin tuollaisen miehen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies huutelee minulle eri huoneeseen, että onko tiskikoneessa puhtaat vai likaiset astiat. Ei muka saa asiaa selville koneeseen kurkkamalla.
Meillä on tiskarissa laminoitu lappu; toisella puolella lukee "likaisia", toisella "puhtaita". Käännellään tarpeen mukaan, säästää hermoja.
Tuo systeemi on työpaikallakin eikä toimi sielläkään. Sitten koneessa on puhtaita ja likaisia astioita sekaisin ja kaikki pitää taas pestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies huutelee minulle eri huoneeseen, että onko tiskikoneessa puhtaat vai likaiset astiat. Ei muka saa asiaa selville koneeseen kurkkamalla.
Tätä kysytään koko ajan sekä töissä että kotona. Sanon jokaiselle kysyjälle, että olen jo ajat sitten päättänyt että tuo on se kysymys, johon en ikinä vastaa. Jos ihminen ei pysty itse päättelemään asiaa, niin sitten ei kannata esim kuluttaa luonnonvaroja syömiseen.
Sama juttu, olen ilmoittanut etten vastaa tuohon kysymykseen. Lopputuloksena mies suuttuu, kun en voi vastata yksinkertaiseen kysymykseen.
Tämä on yksi niistä jutuista, jotka luovat ärsyttävän holjooja-holhottava - asetelman parisuhteeseen. Kyllä tiskien puhtaus pitää pystyä selvittämään itse ilman, että kumppania tarvitsee vaivata asialla.
Tämä(kin) tuottaa tuskaa myös meillä, kysely on onneksi ollut vähenemään päin. Oma puolisoni kyllä tietää missä asiat ovat, mutta ei havaitse niitä millään. Jos silmätippapullo on vitamiinipurkin varjossa, sitä ei löydy. Jos pizzaleikkuri on kauhan alla, sama juttu. Jos keittiön puhdistusaine on toisella tasolla kuin yleensä, ei näy. Joskus sentään kiekaisee kysymyksensä perään, että löysin jo, unohda, kun olen miljoona kertaa ärsyyntyneenä vastannut näihin kysymyksiin.
Kyllä tässä joku havainnointiongelma täytyy olla. Itse pystyisin milloin tahansa luettelemaan vaikka sohvapöydällä edellisenä päivänä olleet asiat, mutta olen aivan varma, että puolisoni ei. Eihän tuolla ”kyvyllä” muuten käyttöä ole, mutta näissä jatkuvissa missä-missä pohdinnoissa auttaisi.
Toimin myös Google-pääkäyttäjänä taloudessa. Millainen sää on huomenna? Koska on vaalit? Miten usein bussi kulkee? Milloin veronpalautukset tulevat? Ihan mikä tahansa asia, jonka läppärin ääressä nököttävänä saisi sekunneissa selville kysytään minulta, ei koneelta. Olen nyt vastannut kolme kertaa aluevaaliajankohtaan, että en tiedä. Jotenkin raskasta, vaikka ei nyt niin iso asia olekaan. Ihan kuin olisi kyselyikäinen lapsi.
Meillä ruokakaapin sisältö on miehelle jotenkin vaikea hahmottaa. Sen niskat tai polvet ei kai taitu, kun mitään, mikä ei ole silmän korkeudella, ei tahdo löytää. Meillä on kyllä 25 cm pituuseroa, että jos olen jotain laittanut mielestäni kätevään paikkaan, se saattaa vaatia mieheltä kumartamista. Mutta sama toisin päin, minä sentään osaan käyttää tuoleja
Minä aloin vastata miehelleni rauhallisesti: "kuvittele, etten ole tässä", aina kun hän kysyi jotain ihan vaan helppouden ja tavan vuoksi.
Alkoi pikkuhiljaa toimimaan!
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni on tuollainen. Fiksu, pystyvä, korkeasti koulutettu ja johtavassa asemassa töissä, parhaimmillaan satoja alaisia ja erittäin pidetty esimies. Hän on myös mahtava isä ja rakastava kumppani, älykäs ja empaattinen keskustelija.
Mutta ei löydä omaa pipoaan hattuhyllyltä tai avaimia avainlaatikosta. Grillipihdit, missä ihmeessä ne voivat olla? Kaukosäädinkin on hukassa päivittäin, yleensä ojennan sen hänelle ihan vain pöydälle vilkaisemalla. Puhelimessa on onneksi paikannus, se Applen kilahdusääni puhelinta paikantaessa on meillä tuttu, yleensä puhelin löytyy ihan miehen vierestä esim. sohvalta tai jopa taskusta. Jouluvalot meillä uusitaan vuosittain, koska mies ei löydä edellisiä millään, enkä voi tässä auttaa, koska en tiedä minne hän ne purki.
Mies ei kiinnitä näihin asioihin mitään huomiota. Hän on ehkä hieman add tai muuten vain päässä raksuttaa niin moni isompikin asia, että nämä kodin käytännön jutut on jotenkin ihan puuroa.
Kyseessä on myös tapa. Minä olen näissä jutuissa hyvä, joten miehelle on tietysti helpompaa vain kysyä minulta niitä grillipihtejä, kuin etsiä itse. Joskus autan, joskus en.
Olemme olleet yhdessä yli 20 vuotta, joten en koe tätä kuitenkaan isoksi ongelmaksi. Lasten ollessa pieniä taisimme säätää tästä enemmänkin, ja kyllä mies myös oppi huolehtimaan niistä lapsiin liittyvistä tärkeistä jutuista ilman minua. Anna ohjeita ja sitten anna tilaa yrittää itse.
Aivan kuin minun elämästä. Ennen autoin etsimään tavaroita, nykyään enää harvemmin. Joskus saatan sanoa, että katso sieltä, jos en viitsi katsella höyrypäistä laatikoiden kaivelua. Joskus mietin, että voiko hän olla oikeasti fiksu ja miten on saanut huijattua minut naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko aloittajan miehen version tähän? Koska epäilen, että ne yhdessä katsotut paikat on lähinnä vaimon katsomia paikkoja ja noudattavat vaimon logiikkaa, jossa käsipyyhe, kylpypyyhe, jalkapyyhe ja pillupyyhe kiertävät kuunvaiheiden mukaan pitkin taloa.
Sullako on tuollaista? Osanottoni, nimim 17v samassa kämpässä asuttu, pyyhkeet (ja muutkin liinavaatteet) olleet ihan tasan samoilla paikoillaan samassa kaapissa koko sen ajan.
Heh heh! Meillä tässä kerran kuopus oksesi vaatteensa läpimäräksi.
Mies ihme kyllä osasi riisua ja pestä lapsen. Puhtaita vaatteita etsi likapyykkikorista.
"Eikös niitä ole täällä säilytetty?"
Meillä ei riitä ,ettei löydä kaapista tavaraa ,joka ei ole just siinä etumaisena ( ei auta,kun sanon ,ettei kaikki voi olla siinä edessä). Sama ,jonkun asian kanssa ” mitä se tarkoittaa” ? . Molemmilla ipadit edessä ja olemme joutilaita eläkeläisiä. Sanon ,että googlaappa ja lue ihan itse. Kaiken aikaa lukee kyllä paljon ,mutta monia päivänselviä asoita ei viitsi sisäistää. Mun pitäisi selittää ne hänelle SELKOKIELELLÄ, ei kiitos.
Töissäkin toimii että kun on omat työkalut niin homma valmistuu aina nopeammin. Sama kotona. Pointtihan on se että nainen on konmarittanut kodin mieluisekseen joten joka esineen järjestys on pakko oppia. Ja suurin osa miehistä oppii armeijassa että tyhmä on se joka liikaa ylimääräistä tekee.