Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"En muista vauvavuodesta mitään."
30.04.2015 |
En osaa muotoilla otsikkoa oikein hyvin, väsyttää vähän :P Pointtini on siis, että mitä oikeasti tarkoittaa tuo "en muista mitään"?
Tämä meidän esikoisvauvamme on suht helppo tapaus, heräilee pari kertaa yössä nälkäänsä mutta nukahtaa uudestaan nopeasti eikä illalla tarvitse pahemmin nukutella. Itse valvon kyllä koska en saa uudestaan unta (mulla on aina ollut univaikeuksia) ja olen päivisin aika väsynyt, mutta aivan toimintakykyinen koska unta tulee kuitenkin se viitisen tuntia yössä - mikä taitaa olla luksusta joihinkin tapauksiin verrattuna. Pinna on kireällä päivittäin ja jos on muutama oikein huono yö alkaa tuntua epätoivoiseltakin, mutta se menee ohi.
Pisin aika jonka olen ollut kokonaan nukkumatta on ollut pari-kolme päivää ja jollain parin tunnin unilla ehkä pari viikkoa, joskus ennen vauva-aikaa nämäkin. Mulla ei siis ole käsitystä siitä mitä se pitkään jatkunut aivan järkyttävän kamala infernaalinen väsymys on, eikä siis siitä että miten se voi viedä muistin. Siis ihanko oikeasti sellaisen vuoden jälkeen ei muista edes kaupassa käymistä, mitään omia ajatuksiaan, kyläilyreissuja, ja erityisesti vauvan kehitystä? =(
En siis missään tapauksessa tarkoita kyseenalaistaa tuota muistiasiaa enkä kehuskella omalla helpommalla tilanteellani. Olen vain järkyttyneenä kuunnellut noita tarinoita ja tuntuu aivan käsittämättömältä ja kauhealta että kokonainen vuosi voi vain kadota =(
Kommentit (10)
Mulla ei ole ollut tuota ongelmaa lasten kanssa. Mutta työaikana oli vuosi josta ei jäänyt mitään mieleen. En muista asiakkaita, en missäpäin Suomea liikuin, vain joku yksittäinen silta matkalta on jäänyt mieleen. Samoin joku hotelli saattaa olla etäisen tuttu ja huomaan tiedoista yöpyneeni siellä 2006. Tein tuolloin kahta täysiaikaista työtä eli n. 80 h viikko pari vuotta. Muuten en suosittele mutta taloudelle se oli silloin hyväksi ja tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 15:35"]
Olisikohan niin, että eka vuosi on yleensä ihanan kamala. On yleensä parasta aikaa, mutta univaje, hormonien tuomat heittelyt yms voivat saada mielen unohtamaan koko ajan. Itselläni 2 lasta - ikäeroa 4v. Unohdin esikoisen vauva-ajan kun täytti 3. Kuvat muistona. Muistan pieniä onnellisia hetkiä ja alkupäivien jännityksen. Toinen vauva kohta 1 v. Alan jo unohtamaan millaisia ne ekat viikot oli niin pääpiirteissään ;)
[/quote]
Minusta vauva-aika oli se kamalin aika. Taaperon kanssa alkoi olla jo mukavaa. Toista lasta ollaan mietitty mutta sitten olisi taas se vauva-aika edessä. Vauvakuumettakaan ei ole ikinä ollut, jos sen lapsen saisi 1 tai 2 vuotiaana niin voisin ottaa vaikka kuinka monta lasta!:)
Liian vähän uni vaikuttaa muistiin. Mun isä ei varmaan muista juuri mitään pikkuveljeni vauva-ajasta, äitini sairastui synnytyksenjälkeiseen masennukseen ja unettomuuteen ja isä hoiti vauvaa yöllä töissäkäynnin ohella. Mulla taas vauva-ajat menneet melko vähällä valvomisella. On kyllä kokemusta unettomuuden vaikutuksesta muistiin.
Jos sulla ei elämässäsi ole ollut kärsimyksiä vielä, niin voin vakuuttaa, että niitä tulee ja silloin joku muu ei käsitä sinua!
Joo tiedän mitä tarkoittaa, mun vauvalla oli koliikki enkä nukkunut muutenkaan hyvin. Nyt kun muksu on kohta 11 kk olen alkanut nauttimaan hänen kanssa olostaan. Toinen olisi haaveissa.:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi kadota. Itse muistan vauvavuodesta ensimmäisen kuukauden ja sitten ehkä 5 yksittäistä tapahtumaa. Sen ahdistuksen ja epätoivon kyllä muistan.(itse asiassa tämä ekalta 1,5 vuodelta kunnes pääsin töihin takaisin ja mies jäi kotiin). Valokuvat näyttää ihan jonkun toisen elämältä, ei mitään mielikuvaa.
Meillä vauva herätti joka ainoa yö vähintään 5 kertaa, yleensä 8-10. Joskus harvoin oli vauva nukkunut 4 tuntia putkeen. Ja päiväunet olivat aina alle tunnin, ja useimmiten vain kantoliinassa. Näin mieheni on kertonut, itse en muista :) Yhden aamun muistan, istuin itkien aamupalapöydässä ja mietin miten voin selvitä tulevasta päivästä iltaan asti. Lapsi itki lattialla.
Ja ei, meille ei tule toista lasta! Nyt lapsi on 4 vuotta, edelleen valvotaan parina yönä viikossa aika paljon mutta kuitenkin on pari yötä viikossa kun saadaan nukkua kaikki yö putkeen! Edelleen väsyttää mutta ei ollenkaan tuota luokkaa.
Hehe! Olepa 10 kk max 3h yhtäjaksoisilla unilla, niin tiedät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kaksi lasta 1,5v ikäerolla, nyt jo koululaisia. En tiedä mitä tuo sanonta tarkoittaa, mutta varsinkin toisen raskauden aikana sain kuulla paljon varoitteluja siitä kuinka rankkaa tulee olemaan ja kuinka siitä ajasta ei sitten myöhemmin muista mitään. Muistan paljon ihania asioita, toki myös ei niin ihania kuten oksennustaudit jne ;)
Kiva olisi kuulla jonkun kokemuksia oikeasti että millainen se vauvavuosi on ollut jos siitä ei muista. Tai vaikeahan se on kertoa jos ei muista ;D
Kyllä se sinulle selviää muutaman vuoden kuluttua
Alue: Aihe vapaa
Olisikohan niin, että eka vuosi on yleensä ihanan kamala. On yleensä parasta aikaa, mutta univaje, hormonien tuomat heittelyt yms voivat saada mielen unohtamaan koko ajan.
Itselläni 2 lasta - ikäeroa 4v. Unohdin esikoisen vauva-ajan kun täytti 3. Kuvat muistona. Muistan pieniä onnellisia hetkiä ja alkupäivien jännityksen.
Toinen vauva kohta 1 v. Alan jo unohtamaan millaisia ne ekat viikot oli niin pääpiirteissään ;)