Lue keskustelun säännöt.
YLE: Postilla olisi heti töitä 200 jakajalle, mutta tulijoita ei ole – yli 40 vuoden työuran tehnyt Pertti Pohjanvuori tietää, mistä se johtuu
07.01.2022 |
Osa 1:
Espoossa Posti on mahdollistanut kokoaikatyön jakajille, jotka jakavat postia kahdelle eri alueelle vuoropäivin. Mallista toivotaan vetovoimaa rekrytointiin.
Posti tarvitsisi heti 200 jakajaa pääkaupunkiseudulle, mutta ulkona tehtävä osa-aikatyö ei tunnu houkuttelevan työnhakijoita. Video: Matti Myller / Yle
Nina Svahn
7.1. 07:15
Postinjakaja Pertti Pohjanvuori työntää lumihangessa oranssin sähköpolkupyöränsä kerrostalon seinustalle.
– Voi olla, ettei tämä suju yhtä vikkelästi enää 64-vuotiaana, Pohjanvuori sanoo ja naurahtaa tulevaan eläkeikäänsä viitaten.
Pohjanvuori on jakanut postia pääkaupunkiseudulla hieman yli neljäkymmentä vuotta.
Muutama päivä sitten hän kertoo polkeneensa talvisäässä poikkeukselliset 27 kilometriä.
Muutoin reitin pituus vaihtelee 5–20 kilometrin välillä, vähän kulkupelistäkin riippuen. Ja porrasnousut päälle.
– Työ on muuttunut todella paljon raskaammaksi. Ennen jakelureitit jakoi 2–2,5 tunnissa, nyt menee viidestä kuuteen tuntia, jopa seitsemän.
Maanantaisin jakelureitillä saattaa vierähtää jopa yli seitsemän tuntia. Syynä siihen on alkuviikon runsas mainosmäärä, postinjakaja Pertti Pohjanvuori kertoo. Kuva: Matti Myller / Yle
Selitys löytyy muuttuneesta työnkuvasta.
Siinä missä ennen jakaja teki päivänsä aluksi postinlajittelua sisällä, nyt lajittelun hoitaa isolta osin kone tai joku toinen käsipari.
Postinjakajan työ on nykyään enimmäkseen tai kokonaan jakelutyötä ulkona.
Kommentit (54)
Elääkö postinjakaajan palkalla? Vai tarvitaanko yhteiskunnan tukia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa 2:
-Pääluottamusmies: Osa-aikaisella palkalla ei pärjää pääkaupunkiseudulla
Kirjepostin vähenemisestä on puhuttu vuosikausia. Postin mukaan kirjemäärästä on hävinnyt 2000-luvulla sähköisen viestinnän vuoksi yli 60 prosenttia.
Posti ennustaa, että ensi vuonna kotitalouksiin jaetaan enää keskimäärin kaksi osoitteellista lähetystä viikossa.
Jaettavien lähetysten väheneminen on viime vuosina johtanut yt-neuvotteluihin ja jakelutyön osa-aikaistamiseen.
Postia jaetaan kotitalouksiin pääsääntöisesti kolmena päivänä viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin.
Vakituisen väen osa-aikaistaminen on ollut valtavan raskas juttu, pääkaupunkiseudun perusjakelun pääluottamusmies Riitta Sievilä sanoo.
– Tulotaso tippuu, eikä osa-aikaisella palkalla pärjää pääkaupunkiseudulla.
Pääkaupunkiseudun perusjakelun pääluottamusmies Riitta Sievilä on itsekin jakanut postia 16 vuoden ajan 2000-luvun alussa. Kuva: Matti Myller / Yle
Sievilän mukaan noin puolet postinjakajista on osa-aikaisia.
Joukossa on sellaisia, joiden kokoaikainen työsuhde on muutettu osa-aikaiseksi, sekä sellaisia, jotka ovat jo tullessaan Postille töihin suoraan solmineet osa-aikaisen työsopimuksen.
Se, että postia jaetaan vain kolmena päivänä viikossa, johtaa käytännössä ylipitkiin työpäiviin, Sievilä sanoo.
– Päivät on suunniteltu yhdeksäntuntisiksi, mutta on hyvin tavallista, että vuoro venyy 10–11 tuntiin.
Näin pitkässä päivässä osa työstä on postinlajittelua ja osa jakelua.
-Jakaja etsii postit kolmesta eri nipusta
Itähelsinkiläisen kerrostalon pihalla Pertti Pohjanvuori avaa polkupyöränsä etukopan, joka on pullollaan paperia.
Koneellinen lajittelu on johtanut siihen, että Pohjanvuori ottaa postia mukaansa porraskäytävään kolmesta eri nipusta.
Jakaja selaa postinippuja pihalla. Kuva: Matti Myller / Yle
Yksi nippu on koneen lajittelema.
Toinen nippu on käsinlajiteltua postia, koska kaikkea postia ei voida vielä lajitella koneellisesti.
Kolmas nippu on mainoksia.
– Täällä pihalla, välillä pimeässä, näitä sitten plärätään. Työ, jonka voisi tehdä sisällä lämpimässä, on siirretty ulos pakkaseen ja vesisateeseen, Pohjanvuori sanoo.
Aiemmin jakaja olisi itse konttorilla lajitellut postit valmiiksi yhteen nippuun jokaista porraskäytävää varten.
Pohjanvuori lataa olkalaukkunsa täyteen mainoksia, asettaa yhden nipun käsivarrelleen ja puristaa toista kädessään ja katoaa porraskäytävään.
Pertti Pohjanvuori harmittelee yhteisöllisyyden häviämistä, kun jokainen jakaja menee omia menojaan eikä yhteistä aikaa lajittelun parissa enää ole. Kuva: Matti Myller / Yle
Kai se palkasta on kiinni. Jos tuilla saa samat, niin harvapa tuonne vapaaehtoisesti menee. Mutta jos palkka on kohtuullinen, niin kyllä tekijöitä löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elääkö postinjakaajan palkalla? Vai tarvitaanko yhteiskunnan tukia?
Niillä on hyvät palkat ja työvuorot. Miksi ei jos haluaa hankkia hyvän eläkeen. Valtion leipä on leveä ja turvallinen.
Vierailija kirjoitti:
Nonii mammat postia jakelemaan!
Ja sinä laiskapötky makaat sohvalla ja komentelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa 3:
-Posti: Tarjoamme muita töitä osa-aikaisuuden jatkeeksi
Posti tarvitsisi välittömästi 200 jakajaa lisää pääkaupunkiseudulle.
Tarvetta on niin sanomalehtien varhaisjakajista kuin päiväpostin jakajista, poikkeustilannejohtaja Jarmo Ainasoja sanoo.
Ainasojan mukaan syksyllä alkanut jakajapula on pahentunut entisestään loppuvuoden aikana.
– Tällä hetkellä isoimmat haasteet kohdistuvat Espooseen ja Helsingin keskustaan sekä osaan Länsi-Vantaata.
Alueet ovat haasteellisia sen vuoksi, että niillä on paljon muitakin palvelualan töitä tarjolla, Ainasoja kertoo.
– Jakajapula näkyy arjessa niin, että posti saattaa tulla päivän tai kaksi myöhässä. Jos työntekijä on ilmoittanut aamulla, ettei pääse reitille jakamaan, sijaisten saaminen on haasteellista tällä hetkellä.
Postin poikkeustilannejohtaja Jarmo Ainasoja sanoo, että Posti pyrkii tarjoamaan lisätyötä osa-aikaistetuille jakajille. Kuva: Matti Myller / Yle
Yle uutisoi välipäivinä jakajapulan vaikutuksista myös joulupostiin, kun pääkaupunkiseudulla jäi tuhansia joulukortteja jakamatta.
Poikkeustilannejohtaja Ainasojan mukaan jakajien työn osa-aikaistaminen on ollut perusteltua vähentyneen kirjepostimäärän vuoksi.
– Postin muutosyksikkö tarjoaa näissä tilanteissa henkilöille muita töitä, jos omia töitä ei ole osa-aikaisuuden jatkeeksi.
Eikö ole ristiriitaista, että postia jaetaan vain kolmena päivänä viikossa, mutta jakajien kertoman mukaan päivät venyvät ylitöiksi?
– Sellaisina päivinä kun postia on yllättävän paljon tai on sairauspoissaoloja, ylitöitä voi tulla. Ne tehdään aina henkilöstön kanssa sopien.
Miten Posti on yrittänyt ratkaista jakajapulaa?
– Rekrytoinnin lisäksi pyrimme saamaan henkilökuntaa tekemällä erilaisia työaikajärjestelyitä. Ja totta kai olemme tiedustelleet ihmisten ylityö- ja lisätyöhalukkuutta.
Juu olen kokeillut. En ihmettele. Siellä pakokaasussa ja mahdollisesti keväällä nastojen nostamassa hiekkapilvessä ei ole kiva liikkua ja saada "raitista" ilmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa 4:
-Espoossa vuoropäivämalli mahdollistaa jakajalle kokoaikatyön
Yksi työaikajärjestelyistä on toteutettu Espoossa. Siellä on viime syksystä lähtien jaettu postia mallilla, joka mahdollistaa postinjakajalle viisipäiväisen työviikon, kolmipäiväisen sijaan.
Käytännössä jakaja työskentelee kahdella eri postinumeroalueella viikon aikana.
Yhdelle alueelle hän jakaa postit maanantaina, keskiviikkona ja torstaina. Toinen alue saa postit tiistaina ja perjantaina.
Seuraavalla viikolla jakelupäivät ovat alueilla päinvastaiset.
Kotitalouksille palvelu ei parane, mutta jakajalle vuoropäiväjakelu merkitsee kokoaikatyötä.
– Tässä on myös tavoitteena, että jakajan työpäivät tasaantuvat lähemmäksi keskimääräistä työaikaa, pääluottamusmies Riitta Sievilä sanoo.
Postin poikkeustilannejohtaja Jarmo Ainasojan mukaan täyden työviikon mahdollistava vuoropäiväjakelu voi olla vetovoimatekijä rekrytoinnissa, mutta se ei tule ratkaisemaan jakajapulaa pääkaupunkiseudulla.
Tällä hetkellä jakelun käyttöönotosta keskustellaan Helsingissä, Tampereella ja osassa sen lähikuntia, Ainasoja kertoo.
Pertti Pohjanvuorella on viitisen vuotta työikää jäljellä ennen eläkettä. Kuva: Matti Myller / Yle
Postinjakaja Pertti Pohjanvuori on jakanut itähelsinkiläisen kerrostalon kaikki kolme porraskäytävää läpi.
59-vuotias Pohjanvuori on yhä kokoaikaisessa työssä ja haluaa jakaa postia eläkeikään asti, jos vain jalat toimivat.
Porraskäytävissä nimet ja asuntojen numerot eivät ole Pohjanvuorelle kovinkaan tuttuja, sillä hän vaihtelee jakelupiiriä jatkuvasti.
Enää ei ole entisenlaista tuntumaa siihen, missä kukin asuu, jos vaikka postikortissa on vaillinainen osoite.
– Sellaisessa tapauksessa posti lähtee uudelle lajittelukierrokselle postikeskukseen.
Sepä se. Vuosia sitten tuttu nainen oli postinjakaja ja nautti työstään. Ensin lajiteltiin, sitten kierrokselle. Oli tosi hyväkuntoinen ja sporttinen, kertoi juoksevansa portaatkin ylös hissittömissä taloissa ja sillä sykkeellä veti reiluun kuuteen tuntiin työpäivänsä, vaikka sai kahdeksasta tunnista palkan. En pitänyt pahana. Siinähän urakkaluonteisesti kipittämällä nopeammin tosiaan sai pientä helpotusta muuten pienipalkkaiseen työhön, jota tehdään säässä kuin säässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Diesel kohta 1,80 euroa litra, siihen auton jatkuvat kulut päälle.
Jos työnantaja vaatii että työntekijällä on oma auto käytettävissä jokaisena työpäivänä niin pitkään kun töitä meinaa tehdä niin menee todella kannattamattomaksi työssäkäynti.
Syy on vihervassareiden tällä hetkellä. Oikeiston ratkaisu lienee vielä enemmän pää pölkylle köyhiltä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahtoo tehdä pyörällä töitä? Suomessa?
Ei tuo kesällä häiritse, mutta tämmösillä talvikeleillä on kyllä aika perästä sotkea painavan postipyörän kanssa, normaali pyörä vielä pysyy lumen päällä, mutta tuo paino painaa postipyörän lumihankeen, joten ajaminen vaikeutuu huomattavasti. Ja loskakelit siihen päälle, silloin se vasta perästä onkin, ne tosin eivät kauaa kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon kirjepostin vähenemiseen on myös Posti itse syyllinen. Se hitsin sähköinen postilaatikko piti välttämättä kehittää ja Posti vai oliko silloin vielä Itella sitä mainosti näppäränä tapana vastaanottaa postia.
Eniten veikkaan tuohon työntekijäpulaan huonoa palkkaa ja työoloja ja Postin huonoa mainetta kaikkine sekoiluineen.
Miten ihmeessä Postilla voi olla työvoimapula, kun se on viime vuosina pistänyt monet yt:t pystyyn ja pistänyt väkeä pihalle?
Vierailija kirjoitti:
Osa 3:
-Posti: Tarjoamme muita töitä osa-aikaisuuden jatkeeksi
Posti tarvitsisi välittömästi 200 jakajaa lisää pääkaupunkiseudulle.
Tarvetta on niin sanomalehtien varhaisjakajista kuin päiväpostin jakajista, poikkeustilannejohtaja Jarmo Ainasoja sanoo.
Ainasojan mukaan syksyllä alkanut jakajapula on pahentunut entisestään loppuvuoden aikana.
– Tällä hetkellä isoimmat haasteet kohdistuvat Espooseen ja Helsingin keskustaan sekä osaan Länsi-Vantaata.
Alueet ovat haasteellisia sen vuoksi, että niillä on paljon muitakin palvelualan töitä tarjolla, Ainasoja kertoo.
– Jakajapula näkyy arjessa niin, että posti saattaa tulla päivän tai kaksi myöhässä. Jos työntekijä on ilmoittanut aamulla, ettei pääse reitille jakamaan, sijaisten saaminen on haasteellista tällä hetkellä.
Postin poikkeustilannejohtaja Jarmo Ainasoja sanoo, että Posti pyrkii tarjoamaan lisätyötä osa-aikaistetuille jakajille. Kuva: Matti Myller / Yle
Yle uutisoi välipäivinä jakajapulan vaikutuksista myös joulupostiin, kun pääkaupunkiseudulla jäi tuhansia joulukortteja jakamatta.
Poikkeustilannejohtaja Ainasojan mukaan jakajien työn osa-aikaistaminen on ollut perusteltua vähentyneen kirjepostimäärän vuoksi.
– Postin muutosyksikkö tarjoaa näissä tilanteissa henkilöille muita töitä, jos omia töitä ei ole osa-aikaisuuden jatkeeksi.
Eikö ole ristiriitaista, että postia jaetaan vain kolmena päivänä viikossa, mutta jakajien kertoman mukaan päivät venyvät ylitöiksi?
– Sellaisina päivinä kun postia on yllättävän paljon tai on sairauspoissaoloja, ylitöitä voi tulla. Ne tehdään aina henkilöstön kanssa sopien.
Miten Posti on yrittänyt ratkaista jakajapulaa?
– Rekrytoinnin lisäksi pyrimme saamaan henkilökuntaa tekemällä erilaisia työaikajärjestelyitä. Ja totta kai olemme tiedustelleet ihmisten ylityö- ja lisätyöhalukkuutta.
Mikä logiikka tässä on? Täysiaikaisia osa-aikaistetaan ja sitten ollaan vailla lisää työntekijöitä?
Tuo mainittu XX% kirjepostin väheneminen on vähän kinkkinen juttu. Se on nimittäin niin, että postilakia muutettiin muutama vuosi sitten siten, että osoiteellista postia voivat jakaa myös yksityiset firmat. Aikaisemmin Postilla oli monopoli osoitteelliseen jakeluun.
Se tarkoittaa sitä, että kun postinjakajalta katoavat kirjeet, ne eivät välttämättä muutu digitaaliseen muotoon, vaan ne jakaa jokin yksityinen firma. Ja noiden yksityisten firmojen kirjemääristä ei ole mitään tilastoja, eikä niitä tiedä myöskään Posti.
Harmittaa tällainen fyysisen työn arvostuksen polkeminen. Kyllä postinjakaja pitää saada palkkaa jolla tulee toimeen. Jos jakajalle maksetaan mitätöntä palkkaa se saa myös työn tuntumaan turhalta. Pitää kysyä tarviiko sitä postia jakaa jos sen jakamisen arvostus on nolla.
Ei pelkällä osa-aikaisen palkalla pärjää, mutta jos on vain osan vuodesta töissä, on mahdollista saada jopa täyttä asumistukea. Soviteltua päivärahaa voi myös hakea. Eiköhän näiden avulla pärjää jo paremmin eikä tarvitse tuhlata elämäänsä työlle. Suosittelen korkeintaan 20 tai 25 tunnin työviikkoa.
Kuka tahtoo tehdä pyörällä töitä? Suomessa?