Parisuhteessa oleva, miksi olet parisuhteessa?

Olin toivonut pitkään kumppania, joten ei tullut mieleen paljon epäröidä, kun kiinnostunut ihminen osui kohdalle. Kun palstan uliulimiehiä kuuntelee, ajattelen joskus, että minäkin saattaisin olla nykyään sellainen.

Elämässäni oli menetyksiä ja työttömyyttä ym. Halusin vakautta ja parisuhdetta. Nainen oli/on hyväsydäminen, joskaan ei minun makuuni. Suhde alkoi vähitellen, olosuhteiden ja sattumien tuloksena. Alunperinkään ei ollut suurta rakkauden roihua, kuitenkin lapsia on tullut ja ovat jo aikuisia.

Usein mietin, että olisiko pitänyt aikoinaan sittenkin etsiä sitä "rakkautta", että oliko tämä suhde hyvä? Mutta kun katson lapsiani, niin vastaus on selvä. Kannatti ryhtyä. En tiedä muuta elämän tarkoitusta, kuin lapset.

Koska rakastuin tulisesti yli 20 vuotta sitten ja siinä jamassa olen edelleen. Olen tyytyväinen ja onnellinen.

Kauan, kauan sitten rakastuin kiihkeän, vastustamattoman tulisesti silloiseen työkaveriini. Maltoin kyllä pitää näppini erossa pari vuotta,  tunteista huolimatta. Olin naimisissa toisen kanssa, hän oli sinkku.

Siitä se sitten lähti ja kaikkea on sattunut ja tapahtunut. Olemme edelleen hyviä ystäviä ja naimisissa keskenämme

Jännä juttu kyseenalaistaa nykyään parisuhdetta, ikäänkuin ihminen olisi jotenkin kovin erilainen muista lajeista. En tarkoita että tämä avaus olisi sellainen. On monia lajeja jotka pysyvät yhdessä suhteessa koko elämänsä ja perustavat perheen, elävät pienestä laumassa. Ihminen ei ole sen kummempi.

Nykyaika ei ole kovinkaan onnellista. Moni kärsii yksinäisyydestä. Elämä on lyhyt, mihin sen kukainenkin käyttää, sitä kannattaa miettiä.

Olemalla parisuhteessa seksiä on aina helposti saatavilla.

Vihastuin. Ihastuin. Rakastuin. Rakastan. 17 vuotta takana ihan kaksin, lapsia en halua. Nautimme toisistamme ja toistemme seurasta enemmän kuin mitä toinen ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Olemalla parisuhteessa seksiä on aina helposti saatavilla.

Hah mikä olettama. Meillä mies pihtaa 8 vuotta. Ehkä neljä kertaa vuodessa saan jos hyvin käy.

Vierailija kirjoitti:

Olemalla parisuhteessa seksiä on aina helposti saatavilla.

 Olet varmasti hyvin nuori

Vierailija kirjoitti:

Olemalla parisuhteessa seksiä on aina helposti saatavilla.

Kuulostatpa hyvin naiivilta.

Seksiä viimeksi 4v6kk sitten, koska mies ei halua minua.

Ja olen tässä "parisuhteessa", koska minulla ei ole voimia, ehkä ei uskallustakaan, aloittaa avioeroprosessia ja lähteä omasta kodista etsimään jotain vuokrakoppia ties mistä.

Pärjään omillani ja pitkään pärjäsinkin. Kuitenkin nyt suhteessa huomaan, kuinka paljon kevyempää elämä on, ei ihastu kehenkään eikä joku putkimies vie jalkoja alta. Vapaana ollessa olin jotenkin koko ajan virittynyt miesten läsnäololle, nyt virityn vain omalle miehelle. Hän jotenkin täydentää minut ja saan rauhan.

En minä sitä sen kummemmin ole miettinyt, tuli vain vastaan tyyppi, jonka kanssa ajan viettäminen on niin mukavaa, etten ole halunnut koskaan lopettaa.

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu kyseenalaistaa nykyään parisuhdetta, ikäänkuin ihminen olisi jotenkin kovin erilainen muista lajeista. En tarkoita että tämä avaus olisi sellainen. On monia lajeja jotka pysyvät yhdessä suhteessa koko elämänsä ja perustavat perheen, elävät pienestä laumassa. Ihminen ei ole sen kummempi.

Nykyaika ei ole kovinkaan onnellista. Moni kärsii yksinäisyydestä. Elämä on lyhyt, mihin sen kukainenkin käyttää, sitä kannattaa miettiä.

Yksiavioisuutta eli monogamiaa voidaan ajatella olevan eri tyyppejä. Linnuilla ns. sosiaalinen monogamia on hyvin yleistä. Tällöin uros ja naaras pesivät ja huolehtivat poikasista yhdessä, mutta voivat kuitenkin tehdä syrjähyppyjä samaan aikaan. Elinikäisen parisidoksen muodostavina lajeina mainitaan mm. joutsenet, kotkat, albatrossit ja hanhet. Nisäkkäillä yksiavioisuus on harvinaista. Majavat, saukot, lepakot sekä jotkut ketut, kavioeläimet, jyrsijät sekä kädelliset ovat yksiavioisia.