Anopin nyyhkyitsesääli-sähköposti
Taustaa: anoppini on narsistinen jyrä, joka kohtelee kaikkia "läheisiään" palvelijoinaan ja kosto on kauhea ja välitön, jos joku ei tottele. Ilkeä, manipuloiva ja juoruileva noita-akka, johon ei voi luottaa. Olen jo vuosia vältellyt anoppiani, samoin mieheni. Sanomatta selvää, että lapsiamme hän ei tapaa. Hänestä olen kertonut myös esim näistä "liikaa lahjovista" mummuista kertovissa ketjuissa.
Tänään häneltä tuli itsesääliä tihkuva sähköposti. Kuinka hänen unelmansa ovat nyt rikki, kun anoppi ei saa lukea lapsille satuja, saa lapsia yökylään jne. Kuinka viettää yönsä valvoen, kun miettii miksi näin.
Jotenkin tekisi mieli kirjoittaa että koita nyt vähän muistella, miten hän on minua ja poikaansa kohdellut. Toisaalta, miksi nähdä vaivaa, kun tuossa lähettämässään viestissäkin on lykkäämässä syytä mun niskaan. Ja mikä takaa, ettei mun mahdollinen vastaus lähtisi kiertokirjeenä kaikille anopin tutuille?
Pohdinta-apua kaivataan!
Parhaani teen, vaikka tuo yhteydenotto vähän jäi vaivaamaan. Jätti pienen mustan pilven pään päälle, kun epävarmuus lisääntyi. Mutta vain hetkellisesti.
Anopista ei ole kuulunut mitään tuon viestin jälkeen. Ei ollut maininnut asiasta ilmeisesti mitään silloinkaan, kun mieheni oli käynyt pistämässä radiokanavan paikoilleen tai muuta vastaavaa kiireellistä. Tai sitten sanoi, ja mies vastannut jotain, mistä anoppi ei tykännyt. Aihe kun tosiaan on meillä se elefantti olohuoneessa, niin hoidetaan asia molemmat tavallaan. Ei mikään optimaalinen ratkaisu, mutta tällä mennään.
Ap
Hyvää ystävänpäivää kaikille!