Lue keskustelun säännöt.
Kun kaveri laittaa välit poikki täysin varoittamatta.
27.04.2015 |
Tyttäreni parhaan eskarikaverin äiti halusi tutustua minuun pari vuotta sitten. Tuli juttelemaan aina, ehdotti lapsille leikkitreffejä, ehdotti yhteistä tekemistä. Aloimme liikkua paljon yhdessä, siis lähinnä yhteisen urheiluharrastuksen muodossa. Vietimme myös esim. vapun yhdessä. Lähes aina niin että tämä toinen äiti oli se aloitteentekijä, eli halusi innokkaasti "hengata" kanssani. Olen hitaasti syttyvää sorttia, en luota ihmisiin ihan samantien mutta pidin paljon tästä äidistä ja voisikin sanoa että aloimme ystävystyä.
Kuitenkin muutama kk sitten päätimme ostaa talon toiselta alueelta kuin missä aiemmin asuimme. Päätin että lapsi jatkaa eskarin loppuun vanhassa ja menee sitten uuteen kouluun lähellä uutta kotiamme.
Muuton jälkeen tämä toinen äiti on lopettanut kaiken yhteydenpidon kuin seinään. Hän on facebookissa kokoajan offlinessa, eikä vastaa viesteihini jos laitan. Pari kertaa pyysin hänen lapsiaan meille leikkimään kun päiväkodissa törmättiin, muttei koskaan käynyt. Kuulin, että hän on alkanut ihan samalla aktiviteetillä ystävystyä toisen äidin kanssa päiväkodista. Siis siirsi minut nyt vaan nätisti sivuun, (ilm. muutto oli ratkaiseva tekijä?) ja otti tilalle seuraavan. En oikeasti ymmärrä mitä tässä tapahtui? Lapsi on surullinen kun ei enää kutsuta leikkimään tämän perheen luokse, vaan kuulemma tämä tyttö leikkii nyt kokoajan äitinsä uuden ystävän lasten kanssa.
Tiedän että tulen keskiviikkona tapaamaan tämän äidin eskarin vappujuhlissa. Viimeksi kun näimme, kysyin häneltä että onko pari kk sitten tehdyt suunnitelmat yhteisestä vapusta vielä voimassa, johon hän kiemurteli ja kiemurteli että pitää nyt kattoa, hän palaa asiaan (eikä ole siis palannut). En painostanut, kysyin vaan siksi että jos meillä ei ole yhteisiä suunnitelmia niin teemme perheenä jotain muuta. Ja siis tietysti osasin lukea rivien välistä että he eivät halua viettää vappua meidän kanssa, joten järjestin muuta. Harmi vaan ettei tuo nainen saanut sanottua sitä suoraan :(
No, onneksi lapsella on kohta uusi koulu ja uudet kaverit, pitää välttää tällaisia äitejä jatkossa.
Kommentit (35)
Tämmöisiä ihmisiä tulee väkisinkin vastaan kaikille meille, ei niiltä voi välttyä. Asia on vain surtava jos se tuntuu menetykseltä mutta vähän siinä on loppujen lopuksi tehtävissä. Ilmeisesti tyyppi ei halua enää olla tekemisissä kanssasi, joten menköön. Ihmisiä tulee ja menee. Todella pitkät ystävyydet on harvinaisempia.
Jos epäilee että on loukannut toista, kannattaa kysäistä että onko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen, että jätät omaan arvoonsa, koska tuollaiselta tyypiltä ei ikinä tule saamaan mitään kunnon selitystä asialle. Saati mitään aikuisten keskustelua. Jotkut vaan tekee tuota, että ilmaisee ihan selvästi teoilla ja käyttäytymisellään että jokinnon pielessä, mut jos kysyy, vastaakin et ei ole mitään ja kaikki ok. Sitten kun alat käyttäytyä kuin kaikki olis ok, niin käytös pahenee, taas kysyt ja taas sama rumba.
Muuton takia asut liian kaukana, että sinusta olisi kaverillesi hyötyä lapsenvahtina. Jos olisitte asuneet samoilla kulmilla, hänen lapsensa olisi voinut olla teillä koulun jälkeen kaiket iltapäivät. Nyt sinusta ei ole hoitoapua, joten saat olla itseksesi.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 08:48"]
Tämmöisiä ihmisiä tulee väkisinkin vastaan kaikille meille, ei niiltä voi välttyä. Asia on vain surtava jos se tuntuu menetykseltä mutta vähän siinä on loppujen lopuksi tehtävissä. Ilmeisesti tyyppi ei halua enää olla tekemisissä kanssasi, joten menköön. Ihmisiä tulee ja menee. Todella pitkät ystävyydet on harvinaisempia.
Jos epäilee että on loukannut toista, kannattaa kysäistä että onko.
[/quote]
Eihän toisia tarvitse olla loukannut, että he voivat ajatella sinusta pahaa. Vaikka väärä tapa heidän mielestään kasvattaa lapsia voi olla syy, etteivät halua enää olla tekemisissä. Pitäisikö siinä sitten tilittää toiselle omia lastenkasvatusmetodeitaan? En siis tarkoita, että ap:n tapauksesa olisi mistään selllaisesta kyse. Mutta yleisesti.
Ihmisten ystävyyssuhteet on nykyään kertakäyttötavaraa. Etenkin kotiäitivaiheessa sen puiston ja kaverit voi vaihtaa noin vaan. Kuka jaksaa lähteä parin km päähän jos naapurissa on seuraa. Lapsetkin opetetaan tähän samaan. Minun parhaat ystävät on yli 30 vuoden takaa joten ei meinaa ymmärrys riittää tähän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 08:50"]Muuton takia asut liian kaukana, että sinusta olisi kaverillesi hyötyä lapsenvahtina. Jos olisitte asuneet samoilla kulmilla, hänen lapsensa olisi voinut olla teillä koulun jälkeen kaiket iltapäivät. Nyt sinusta ei ole hoitoapua, joten saat olla itseksesi.
[/quote]
Tämä on varmaan se syy.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 08:53"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 08:50"]Muuton takia asut liian kaukana, että sinusta olisi kaverillesi hyötyä lapsenvahtina. Jos olisitte asuneet samoilla kulmilla, hänen lapsensa olisi voinut olla teillä koulun jälkeen kaiket iltapäivät. Nyt sinusta ei ole hoitoapua, joten saat olla itseksesi. [/quote] Tämä on varmaan se syy.
[/quote]
Luulen että kyse on just tästä. Huomaan myös että tämä äiti puhuu hirveän herkästi paskaa muista (lapsista ja niiden vanhemmista) päiväkodissa. Itse en ehkä sitten lähtenyt tuohon paskanpuhumiseen mukaan riittävän paljon, joten siirtyi sitten hengaamaan seuraavan äidin kanssa (jota aiemmin haukkui mulle paljonkin).
En jää suremaan tätä, mutta suren lapseni puolesta. Hän on jostain syystä menettänyt nyt parhaan ystävänsä. Onneksi uusia ystäviä tulee uudesta koulusta :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittämätöntä toimintaa, aikuselta ihmiseltä. En voi ymmärtää, etenkin kun LAPSIA mukana kuviossa. Vaikka olisi kuinka niin hyötyhakuinen että pitää heti suunnata kaikki energia seuraavan "ystävän" hankkimiseen kun toinen ystävä on poistumassa (tässä siis muuttamassa etäämmälle, mikä hankaloitti ilmeisesti liikaa kanssakäymistä) niin miten voi olla vastaamatta lapsia koskeviin kutsuihin ja viesteihin.
Tuli oikein paha mieli. :(
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 10:24"]
Käsittämätöntä toimintaa, aikuselta ihmiseltä. En voi ymmärtää, etenkin kun LAPSIA mukana kuviossa. Vaikka olisi kuinka niin hyötyhakuinen että pitää heti suunnata kaikki energia seuraavan "ystävän" hankkimiseen kun toinen ystävä on poistumassa (tässä siis muuttamassa etäämmälle, mikä hankaloitti ilmeisesti liikaa kanssakäymistä) niin miten voi olla vastaamatta lapsia koskeviin kutsuihin ja viesteihin.
Tuli oikein paha mieli. :(
[/quote]
Joo ja lapseni on tosi surullinen, kun yhtäkkiä hänen paras ystävänsä tekeekin kaiken tämän äidin uuden ystävän lapsen kanssa (jota aiemmin haukuttiin ja arvosteltiin aivan kokoajan).
Luulen että itse pääsen helpommalla kun tuo ihminen ei ole enää elämässäni, mutta lapsen puolesta kiukuttaa ja harmittaa. Saa nähdä miten kohtelee minua kun väkisinkin törmäämme noissa vappujuhlissa. Aion olla iloinen ja mukava, oma itseni.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6 km ON aika pitkä matka lapsen yksin kuljettavaksi. Eskari on kuitenkin nyt päättymässä, lapset menevät muutaman kuukauden päästä kouluun ja heidän tulisi voida tavata koulun jälkeen kavereitaan ilman, että vanhempien pitää olla kuskaamassa. Kurjaahan tuo on lasten kannalta, mutta kummatkin löytävät uusia kavereita lähempää. Itsekin menetin lapsuudenystäväni samalla tavalla eli muutimme sen verran kauas, että en voinutkaan enää yksin lähteä pyytämään ystävääni ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ihmiset ei vaan kasva aikuiseksi ikinä. Ehkä tuli kateelliseksi kun muutit "parempaan taloon kauniimmalle alueelle"?
ehkä tuossa on takana yksinkertaisesti se, että lapsesi on menossa eri kouluun? Ei koe enää tarvetta niin tiiviille yhteydenpidolle, haluaa tavallaan rakentaa sosiaalista verkkoa lastensa kaverisuhteiden taakse (mikä toisaalta ihan järkevää). Tietää, että lastenne kaverisuhde hiipuu joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 13:14"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 08:29"]Lähes aina niin että tämä toinen äiti oli se aloitteentekijä, eli halusi innokkaasti "hengata" kanssani. Olen hitaasti syttyvää sorttia, en luota ihmisiin ihan samantien [/quote] Olisiko mahdollista, että tämä toinen äiti on kokenut ystävyytenne olevan yksipuolista? Että hän on aina se, joka ottaa yhteyttä ja on ehkä siksi ajatellut, ettei ystävyytenne olekaan kovin vakaalla pohjalla? Ettei sinua kiinnosta hänen ystävyytensä? Ystävyys on kaksisuuntainen tie, kummankin osapuolen pitää olla aktiivinen. Tietysti hankala näin vain spekuloida, että mistä on kyse. Ehkä kannattaa olla yhteydessä ja kysyä suoraan, mikä vialla. Tai sitten antaa asian olla ja siirtyä elämässä eteenpäin.
[/quote]
Minulla oli näin. Olen aika erakkoluonne, sen sanoinkin heti. Se vain meni sitten muutamiin tapailuihin. Olemme aivan erilaisia, ei siis yhteistä kuin huonot kokemukset. Koin sen olevan aika yksipuolista, sillä hän tuntui olevan hiljaisempi. Saan itse enemmän ystävävyyssuhteelta, jos siinä kommunikoi molemmat. Yksipuolisuus ja jatkuvien kysymyksien viljely on aika rasittavaa. Hän oli mukava ihminen, mutta arvomaailmamme oli liian erilainen.En sano, että itse olisin toiminut paremmin, mutta olemme aivan erilaiset ja ystävyyssuhteelta haen aivan eri asioita kuin sain.
Joidenkin ihmisten kanssa on helpompi olla, olen huomannut, että ne joilla on enemmän kuin minulla ja ovat onnellisia elämässään, ovat usein mukavempia suhteissa. Kun taas katkeruus ja kateus asuvat toisaalla. Onnellisiin ihmisiin on helpompi luottaa.
Myönnän on omassa päässä myös vikaa. Mutta, puhdas kokemus-mielipide.
En haluaisi loukata tuota kaveria sanomalla suoraan, toivon hänen vain unohtavan hetkellisen tutustumisyrityksemme ja löytävän paremman kaverin.
Elämä menee eteenpäin!
Minulla oli myös tällainen kaveri. Asui ensin samassa talossa eri rapussa, myöhemmin asuttiin samassa rapussakin. Lapsemme olivat kavereita. Kerran hän puhui jostain naapuriperheestä johon välit olivat katkenneet muuton takia. Niimpä sitten kävi että kun muutettiin kolmen kilometrin päähän niin yhteydenpito loppui kuin seinään tämän äidin puolelta. Ei vastannut enää viesteihin eikä lasten synttärikutsuihin eikä häneltä tullut yhteydenottoja eikä lapsille kutsuja synttäreille.