Mistä löytää tällaisen miehen?
Onko tosiaan niin että sellaiset miehet on harvassa jotka _hyvin_ harvoin juopottelis - mielellään ei ollenkaan, tykkäis matkustelusta ja näkis kumppaninsa elämän tärkeimpänä asiana? En nyt meinaa että pitäis 24/7 nyhvätä kylkikyljessä, mutta sitä että tehtäis yhdessä kaikkea ja tärkein asia ois se parisuhde.
Oon nyt ite siinä tilanteessa, että en tiedä riittääkö enää rakkaus ja syynä on se, että tuntuu siltä että miehelle tärkeintä on nykyään oma harrastus, kaverit ja alkoholi. Ei ole edes aiemmin käyttänyt paljoa, mutta nykyään puheet on sitä luokkaa, että "millon mentäis, lähetäänkö baariin, tekis mieli kaljaa" jne. Ite haluaisin jo asettua ja nähdä elämässä muutakin ku juopottelun.. Mulle riittäisi ulkona juhliminen kerran kuukaudessa, eikä tarvis aina sitäkään ja niin oli miehellekin ennen, mut tuntuu ettei enää. Tuntuu, että se ei enää jaksa viettää aikaa yhdessä, eikä jaksa tehdä suhteen eteen mitään. Silti se vaikuttaa siltä että se rakastaa ja siksi tää onkin niin pirun hankalaa.
Kommentit (13)
Ihan mistä tahansa.
Esim. itse vastaan kuvaustasi, joskaan en tosin tykkää matkustelusta. En pidä itseäni mitenkään ainutlaatuisena, eli eiköhän näitä löydy.
Baari ei kuitenkaan välttämättä ole paras paikka etsiä miestä, jolle bilettäminen ja alkoholi eivät olisi kovin tärkeitä asioita elämässä :D Oletan nyt siis, ettet ole enää 16-23. Silloin baareissa notkuu "joka viikonloppu" vielä kaikki - ne fiksummatkin - kun se on uutta ja ihmeellistä.
Niin ilmeisesti.. Mutta niinku mainitsin niin ei tuotakaan kiinnostanu aiemmin siellä notkuminen. Nyt vain on alkanut puhumaan siihen sävyyn, niinku elämässä ei muuta oiskaan ku omat jutut.
Ollaan yritetty keskustella, viimeksi tänään, mutta hän ei kai näe asiassa mitään ongelmaa. Olen kuulemma tylsä kun en halua lähteä hänen kanssaan extempore baariin vaikka tarkoitus oli viettää pitkästä aikaa ilta jossa keskitytään toisiimme. Viime viikonloppuna oltiin viimeksi kumpikin omilla tahoillaan juomassa ja arki kuitenkin niin hektistä kun kummallakin työ ja hänellä harrastus joka vie aikaa.. Harrastus vie myös osan viikonlopuistakin, joten olettaisin, että ne muutamat hetket viikonloppuisin kiinnostais sitten oma puoliso, mutta ei.
Vaadinko liikaa?
Tuollaisia miehiä on aivan helvetisti. Eivät kuitenkaan osaa "hommata naisia" joten naisen täytyy auttaa asiassa.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 23:46"]
Ihan mistä tahansa.
Esim. itse vastaan kuvaustasi, joskaan en tosin tykkää matkustelusta. En pidä itseäni mitenkään ainutlaatuisena, eli eiköhän näitä löydy.
Baari ei kuitenkaan välttämättä ole paras paikka etsiä miestä, jolle bilettäminen ja alkoholi eivät olisi kovin tärkeitä asioita elämässä :D Oletan nyt siis, ettet ole enää 16-23. Silloin baareissa notkuu "joka viikonloppu" vielä kaikki - ne fiksummatkin - kun se on uutta ja ihmeellistä.
[/quote]
Joo olenkin sen todennut jo itselleni, että jos tästä nykyisestä eroan niin baariin en miestä lähde etsimään. Jotenki ei itseeni iske tuo juominen enää yhtään, joten kai sitä samaa toivois sitten toiseltakin osapuolelta.
25-vuotta olen ja mies jo lähempänä 30.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 23:49"]
Tuollaisia miehiä on aivan helvetisti. Eivät kuitenkaan osaa "hommata naisia" joten naisen täytyy auttaa asiassa.
[/quote]
No mistä hitosta niitä sitten löytää?
Valtaosa miehistä on tuollaisia :) Juopottelevat luuserit löytää helpoiten baareista, mutta käy siellä kunnon miehiäkin. Yhteisten ystävien kautta? Harrastukset, työpaikka? Mistä niitä miehiä nyt yleensäkin löytyy.
Mun miesystävä ei käytä lähes lainkaan alkoholia, mutta on silti jatkuvasti kavereidensa kanssa. Tämä ei minua muuten haittaa ollenkaan, mutta usein tuntuu, että ne kaverit menevät kaiken edelle. Tottakai mullakin kaverit menevät kaiken edelle jos on oikeasti hätä, mutta miehellä ne menevät edelle ihan aina.
Keskustellaan huomenna suhteemme jatkosta.
Onpa helpottavaa kuulla että niitäkin on, jos tämän miehen kanssa ei enää rakkaus riitä jatkamaan tätä suhdetta. Jotenkin oon vaan aatellu että kaikki miehet keksii alkuhuuman jälkeen jotain muuta "mielekkäämpää" tekemistä, kun eivät jaksa parisuhteen eteen tehdä enää mitään. Tai että yhtäkkiä ne omat jutut on tärkeämpiä kuin se kumppani siinä vierellä..
Miksi ihmeessä alkaa parisuhteeseen, jos loppujen lopuks muut asiat menee sen edelle? Tuntuu olo vähän hyväksikäytetyltä, kun suhteen alussa halutaan viettää joka helvetin sekunti yhdessä ja sitte näin. Ymmärrän toki alkuhuuman jne, mutta se että kun arki tulee vastaan niin aletaankin etsimään jotain muuta tekemistä itselle eikä hoideta sitä parisuhdetta yhtään. Otetaan toinen vaan itsestäänselvyytenä.
Meillä arki on hyvin tasasta ja harvoin enää on edes isoja riitoja, mutta en silti hyväksy sitä, että tunnen olevani pelkkä kodinhoitaja ja seksuaalisten tarpeiden tyydyttäjä silloin kuin miehestä siltä tuntuu. Ollaan puhuttu asiasta nyt useasti ja aina se lohduttaa ja sanoo kuinka itsekin haluaa pitää hyvää parisuhdetta yllä ja huomioida mut ja viettää aikaa yhdessä, mutta kappas vaan kun kaverit onkin menossa yhtäkkiä juomaan niin minäkin haluan! Minä minä minä etkä sinä tai me tai meidän parisuhde. Vaikka kuinka oli tarkotus viettää yhteinen ilta pitkästä aikaa.
Hitto oon epätoivonen, kun yksin täällä murehdin.. :D
No tuollaisia ne teidän haluamat miehet ovat.
Kotielämään tyytyvät hissukat eivät kelpaa kenelekään.
Sitä saatte mitä tilaatte.
Suurin osa miehistä on jotakin muuta kuin jatkuvasti kapakassa notkuvia kaverintapaajia. Liikut ilmeisesti väärissä paikoissa.