Ottaako kellään muulla rajoitukset mielenterveyden päälle?

Ei ole mennyt. Työt ollu normaalisti, salit pysyny auki kokoajan ja samanlain matkustanu kotimaassa ku ennen koronaaki. Ja ennen koronaakaan en käynyt baareissa tai missää tapahtumissa. Voi toki olla että esim pääkaupunkiseudulla tilanne olis toinen, ku siellä ne rajotukset taitaa eniten tuntua.

Kyllä minä olen käynyt normaalisti salilla, vesijumpassa, leffassa jne. Nyt nuo ovat tauolla kolme viikkoa. Ei yhtään harmita, käyn iltaisin hiihtämässä ja luistelemassa. Marraskuussa olin kaksi viikkoa Teneriffalla, kotimaan hotellilomilla olen käynyt joka kuukausi.

Ainut mikä ottaa mielen päälle koko aikana on kaikenlaisten median ja somen ym seuraaminen. Siksi olenki ihan huolella vähentäny sitä.Huomasin että se vaikutti mielialaani. Vaikk ruutuaika on ennen tätäki ollu todella pieni, niin nyt se ei ole sitä vähääkään. Kaikkialla on vaan negatiivisia uutisia kommenttikentistä puhumattakaan. Keskityn vain omaan ja perheen hyvinvointiin niin pääsee jo pitkälle.

Mitkä rajoitukset? Farmaseutit ovat olleet koko ajan töissä ihan normaalisti. Kyllä uimassa ja kirjastossa on voinut käydä, syödä ravintolassa, kesäteatterissa olin jopa viisi kertaa mökkipaikkakunnalla ja lähiseudulla.

Päinvastoin ahdistusta on aiheuttanut tiukkojen rajoitusten puute ja se että koronan on annettu levitä näin vapaasti. Valehtelu koulutartunnoista. Tiukat rajoitukset aiemmin olisivat olleet kestoltaankin lyhyemmät, sen sijaan että nykytavoin aina pitkitetään tilannetta eikä puututa ennen kuin on jo myöhäistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla menee järki siihen, että ei tuu kunnon rajoituksia.

Jep. Kaipaan sellaisia rajoituksia jotka koskee kaikki ja joita kaikki noudattaa. Tämä "etsäviitsisitsä"-linja ei toimi, jossa jokainen tekee kuten parhaaksi kokee ja osa lähinnä keskittyy rajoitusten/suositusten kiertämiseen ja niiden tehon vesittämiseen ja huuteluun kuinka mikään rajoitus ei toimi eikä siksi mitään tarvita.

Eli pakotteet kiinnostaa, mukaan lukien rokotuspakko.

Vierailija kirjoitti:

Päinvastoin ahdistusta on aiheuttanut tiukkojen rajoitusten puute ja se että koronan on annettu levitä näin vapaasti. Valehtelu koulutartunnoista. Tiukat rajoitukset aiemmin olisivat olleet kestoltaankin lyhyemmät, sen sijaan että nykytavoin aina pitkitetään tilannetta eikä puututa ennen kuin on jo myöhäistä.

Suomessa on ollut tosi vähän rajoituksia muihin maihin verrattuna. Muualla Euroopassa on ollut liikkumisrajoituksia, kaupat ovat olleet kiinni ruokakauppoja lukuunottamatta. Käykääpä Ranskassa taikka Saksassa, niin tiedätte, mitä rajoitukset tarkoittavat. Itse olen elänyt ihan kuten ennen, töissä, lounaalla ravintolassa, kaverien kanssa tavattu koko ajan jne.

Vierailija kirjoitti:

Yksiössä asuminen korona-aikaan on kyllä syvältä- tuntuu että seinät kaatuu päälle.

Tämä! Ja moni jaksaa huomautella että kyllä etätyöläisillä on helppoa. No ei tosiaan ole yksin pienessä kämpässä asuvalle! Töissä edes näkisi ihmisiä :(

Minä olen kyllä aika huonosti voiva nyt. Korona ajallakin vaikutusta, mutta unettomuus varmaan pahin asia nyt. En meinaa sen vuoksi jaksaa talvea muutenkaan. Talvella aina pahin tilanne niin kuin viime vuonnakin. Samalla ymmärrän kyllä, että ihmiset kärsivät tästä ajasta. Oma elämä ei ole paljon muuttunut joten samalla mennään, mutta jonkun arki voi muuttua paljonkin.

Kyllä! Eka vuosi meni ihan ok, ulkoilin paljon jne, mutta tämä toinen vuosi on eka kertaa elämässäni laskenut mielialani todella alas. Ahdistaa, on synkkää, ärsyynnyn kaikkiin kavereihini, enkä ole oma itseni. Tähän vuoteen on paljon vaikuttanut se, että meillä on pieni lapsi ja hänen vuokseen ollaan oltu extra varovaisia, muita lapsia hän on nähnyt kyllä, mutta muuten. Mieheni vielä on melko neurootikko niin meillä oikeasti otetaan aika varovasti...

Toisin kuin jotkut edellä olevat väittävät niin onneksi tämä on jossain vaiheessa ohi. Virusten sykli on noin kolme vuotta ja tuo omikro näyttää jo hyvin mallia siitä, kuinka loppuunsa virus muuttuu vähemmän vaaralliseksi ja jää elämään tänne samalla tavalla kuin influenssa.

Tsemppiä kaikille muillekin <3

Mulla ei ole ottanut. Johtunee siitä, että mulle ei baarit, ravintolat, laivaristeilyt, kuntosalit, teatterit yms ole  mitenkään erityisen tärkeitä. Mulle on tärkeitä ihmissuhteet ja koska ulkonaliikkumiskieltoa ei ole vielä kertaakaan ollut edes täällä pääkaupunkiseudulla, olen voinut ihan normaaliin tapaan tavata ystäviäni ja läheisiäni. 

Ymmärrän! Sairastahan tämä on, että ihmiset menettää työnsä ja elinkeinonsa tämän hulluuden takia. Työpaikkoja ja ihmisten työllisyyttä pitäisi suojella kaikin keinoin.

Olen voinut korona-aikana psyykkisesti ja fyysisesti erinomaisesti. Aloin joogata ja meditoida päivittäin puoli vuotta ennen koronan alkua ja uskon, että tästä tuli mulle mielenrauhan ja rentouden lähde.

Päätin ekana koronasyksynä muuttaa ison kaupungin kerrostalosta pieneen kaupunkiin omakotitaloon, ja tämä olisi parantanut elämänlaatua ilman koronaakin.

Olen menettänyt työkykyni jo aiemmin ja joutunut kuntoutumaan, olen rutiköyhä, minulla on useita perussairauksia eikä minulla ole laajaa sosiaalista verkostoa. Olen ollut keskivaikeasti tai vaikeasti masentunut puolet elämästäni mutta se on koulinut näkemään elämässä positiiviset puolet ja tulemaan toimeen sillä, mitä on.

Minulla on myös pakko-oireinen häiriö, joka ilmeni vakavan sairauden pelkona ja ylihygieenisyytenä. Tuntuu, kuin olisin harjoitellut koronaa varten. Enpä olisi uskonut sanovani, että moni muu ylireagoi. Pakko-oireeni ovat vähentyneet tänä aikana lähes olemattomiin lukuunottamatta käsien desinfiointia, jota saa nyt tehdä kenenkään oudoksumatta.

Toivon kaikille mielenterveytensä kanssa oireileville jaksamista! Ei kannata ehkä lukkiutua liikaa siihen koronaan. Mielenterveyden oireita on ollut kautta aikojen ilman pandemiaakin.

Vierailija kirjoitti:

Päinvastoin ahdistusta on aiheuttanut tiukkojen rajoitusten puute ja se että koronan on annettu levitä näin vapaasti. Valehtelu koulutartunnoista. Tiukat rajoitukset aiemmin olisivat olleet kestoltaankin lyhyemmät, sen sijaan että nykytavoin aina pitkitetään tilannetta eikä puututa ennen kuin on jo myöhäistä.

Voit antaa esimerkkinä missä tiukat rajoitukset toimineet. Mitä rajoitukset hyödyttää kun lenssu leviää kuitenkin heti kun höllätään

Niille, jotka sanovat, että ”oma asennne ratkaisee” - joo, eka vuonna esim. pudotin 20 kiloa, treenasin huippukuntoon ja harrastin muutenkin. Mutta, työ on mulle tärkeä osa identiteettiä ja tietysti myös mahdollistaa kaiken muun (raha). Sattumoisin tämän yrittäjän työ riippuu kuitenkin siitä, että ihmisiä voi kohdata ja varsinkin siitä, että voi suunnitella etukäteen asioita. Kyllähän siinä ahdistuu, kun asiat siirtyvät, jotkut niistä nyt 2 vuotta, aina muutama kk kerrallaan. Kun ”jaksakaa nyt hetki niin kyllä tämä tästä.” Tätä on sanottu nyt kohta kaksi kokonaista vuotta. Tuntuu, että elää jossain painajaisessa, jonka muuttamiseen ei voi itse mitenkään vaikuttaa. Olen tehnyt pitkään kovasti töitä päästäkseni omalle alalle, enkä ole nyt vaihtamassa. Huom. senkin tein ensimmäisenä vuonna (tein muita töitä).

Ap