Tuleeko meistä sitä mitä me rakastamme?
"We become what we love and who we love shapes what we become."
(St. Clare of Assisi)
Vai määräävätkö pelkomme sen mitä meistä tulee?
Kumman mukaan pitäisi elämässä suunnistaa?
Kommentit (74)
En kyllä käytä yhtään alkoa, kiitos vain. Jos olen vainoharhainen, niin sitten olet sinäkin.
Riippuu varmaan siitä, kumpaan luottaa enemmän, pelkoon vai rakkauteen. Rakkauteen luottaminen kaikissa tilanteissa (mutta ei toki sokeasti vaan itseä suojaten jos on tarvis) on vain aika vaikeaa. Mutta mitä enemmän luottaa rakkauteen, sitä enemmän tulee rakkautta elämään. Näin ainakin itse ajattelen.
Hyvä kysymys.
Meistä tulee se, mitä ajattelemme ja mihin kohdistamme huomiomme.
Jos katsot elämää pelon kautta, niin pelko on läsnä kaikkialla ja kohtaat sen, mitä pelkäät. Jos näet maailman luottamuksen ja kiitollisuude (eli rakkauden) kautta, niin saat sen, mitä tilaat.
eli kaikella kunnioituksella tuon lauseen sanojaa kohtaan, niin ei se ole yksiselitteistä. Kysymys on valinnasta, hän on valinnut rakkauden.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:10"]
Riippuu varmaan siitä, kumpaan luottaa enemmän, pelkoon vai rakkauteen. Rakkauteen luottaminen kaikissa tilanteissa (mutta ei toki sokeasti vaan itseä suojaten jos on tarvis) on vain aika vaikeaa. Mutta mitä enemmän luottaa rakkauteen, sitä enemmän tulee rakkautta elämään. Näin ainakin itse ajattelen.
[/quote]
Erinomaisesti kirjoitettu. Kiitos. Ap
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:12"]
Hyvä kysymys.
Meistä tulee se, mitä ajattelemme ja mihin kohdistamme huomiomme.
Jos katsot elämää pelon kautta, niin pelko on läsnä kaikkialla ja kohtaat sen, mitä pelkäät. Jos näet maailman luottamuksen ja kiitollisuude (eli rakkauden) kautta, niin saat sen, mitä tilaat.
eli kaikella kunnioituksella tuon lauseen sanojaa kohtaan, niin ei se ole yksiselitteistä. Kysymys on valinnasta, hän on valinnut rakkauden.
[/quote]
Toivon että rakkaus olisi se "oikeampi" valinta. Pelot tekevät neuroottiseksi. Rakkaus voisi antaa kiintopisteen ja elämänuskoa. Pelon perusta on varoaminen, välttely, pakoilu. Voiko sellaiselle rakentaa hyvän elämän? Ap
Healingeagle.net Siellä on aiheesta hienoa pohdintaa.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:18"]
Healingeagle.net Siellä on aiheesta hienoa pohdintaa.
[/quote]
Ok, kiitos.
Onkohan ihmiselle lajityypillisempää suunnistaa elämässä pelkojen vai esimerkiksi altruismin mukaan? Toisaalta eikö elämän tarkoitus ole itsensä toteuttaminen? Ap
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:16"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:12"]
Hyvä kysymys.
Meistä tulee se, mitä ajattelemme ja mihin kohdistamme huomiomme.
Jos katsot elämää pelon kautta, niin pelko on läsnä kaikkialla ja kohtaat sen, mitä pelkäät. Jos näet maailman luottamuksen ja kiitollisuude (eli rakkauden) kautta, niin saat sen, mitä tilaat.
eli kaikella kunnioituksella tuon lauseen sanojaa kohtaan, niin ei se ole yksiselitteistä. Kysymys on valinnasta, hän on valinnut rakkauden.
[/quote]
Toivon että rakkaus olisi se "oikeampi" valinta. Pelot tekevät neuroottiseksi. Rakkaus voisi antaa kiintopisteen ja elämänuskoa. Pelon perusta on varoaminen, välttely, pakoilu. Voiko sellaiselle rakentaa hyvän elämän? Ap
[/quote]
ei voi. Tämän tajuaminen on ollut minun elämäni käännekohta. Sääli, että jouduin elämään nelikymppiseksi tajutakseni elämän perusasian.
Pelosta ei ole mitään hyötyä. Se heijastaa vain menneisyyden huonoja kokemuksia, harvoin mikään asia on oikeasti vaarallista.
Suurin osa ihmisistä pelkää vietävän paljon. Johan sen näkee tälläkin palstalla. Kaikeasta varoitellaan ja sanotaan, ettei kannata tehdä sitä tai tätä. Ei ihme, että ihmisiä ahdistaa...
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:23"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:16"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:12"]
Hyvä kysymys.
Meistä tulee se, mitä ajattelemme ja mihin kohdistamme huomiomme.
Jos katsot elämää pelon kautta, niin pelko on läsnä kaikkialla ja kohtaat sen, mitä pelkäät. Jos näet maailman luottamuksen ja kiitollisuude (eli rakkauden) kautta, niin saat sen, mitä tilaat.
eli kaikella kunnioituksella tuon lauseen sanojaa kohtaan, niin ei se ole yksiselitteistä. Kysymys on valinnasta, hän on valinnut rakkauden.
[/quote]
Toivon että rakkaus olisi se "oikeampi" valinta. Pelot tekevät neuroottiseksi. Rakkaus voisi antaa kiintopisteen ja elämänuskoa. Pelon perusta on varoaminen, välttely, pakoilu. Voiko sellaiselle rakentaa hyvän elämän? Ap
[/quote]
ei voi. Tämän tajuaminen on ollut minun elämäni käännekohta. Sääli, että jouduin elämään nelikymppiseksi tajutakseni elämän perusasian.
Pelosta ei ole mitään hyötyä. Se heijastaa vain menneisyyden huonoja kokemuksia, harvoin mikään asia on oikeasti vaarallista.
[/quote]
Ihana vastaus, kiitos. Olen itsekin jo 35 ja vieläkin palloilen näiden vaihtoehtojen välillä vaikka intuitiivisesti tiedänkin minulle sopivimman vaihtoehdon. Ap
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:26"]
Suurin osa ihmisistä pelkää vietävän paljon. Johan sen näkee tälläkin palstalla. Kaikeasta varoitellaan ja sanotaan, ettei kannata tehdä sitä tai tätä. Ei ihme, että ihmisiä ahdistaa...
[/quote]
Olen yksi niistä pelkureista, enkä haluaisi olla. Uuvuttava elämänkatsomus. Enkä tilannut elämältä pelkurina olemista alunperin. Ap
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:28"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:26"]
Suurin osa ihmisistä pelkää vietävän paljon. Johan sen näkee tälläkin palstalla. Kaikeasta varoitellaan ja sanotaan, ettei kannata tehdä sitä tai tätä. Ei ihme, että ihmisiä ahdistaa...
[/quote]
Olen yksi niistä pelkureista, enkä haluaisi olla. Uuvuttava elämänkatsomus. Enkä tilannut elämältä pelkurina olemista alunperin. Ap
[/quote]
ilmeisesti olet viettänyt liikaa pelkureiden kanssa, siksi itsekin on. Ja kun lapsuuden kodissa valinnat perustuivat pelolle, niin ihmekös tuo.
Sanotaan, että itsensä löytää kahdella eri tavalla: kuuntelemalla unelmiaan ja menemällä kohti pelkoa.
9+10
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:23"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:16"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:12"]
Hyvä kysymys.
Meistä tulee se, mitä ajattelemme ja mihin kohdistamme huomiomme.
Jos katsot elämää pelon kautta, niin pelko on läsnä kaikkialla ja kohtaat sen, mitä pelkäät. Jos näet maailman luottamuksen ja kiitollisuude (eli rakkauden) kautta, niin saat sen, mitä tilaat.
eli kaikella kunnioituksella tuon lauseen sanojaa kohtaan, niin ei se ole yksiselitteistä. Kysymys on valinnasta, hän on valinnut rakkauden.
[/quote]
Toivon että rakkaus olisi se "oikeampi" valinta. Pelot tekevät neuroottiseksi. Rakkaus voisi antaa kiintopisteen ja elämänuskoa. Pelon perusta on varoaminen, välttely, pakoilu. Voiko sellaiselle rakentaa hyvän elämän? Ap
[/quote]
ei voi. Tämän tajuaminen on ollut minun elämäni käännekohta. Sääli, että jouduin elämään nelikymppiseksi tajutakseni elämän perusasian.
Pelosta ei ole mitään hyötyä. Se heijastaa vain menneisyyden huonoja kokemuksia, harvoin mikään asia on oikeasti vaarallista.
[/quote]
Osaatko kiteyttää, miten opit sen tai mikä oli käännekohta siihen tai käänteentekevä ajatus että oivalsit sen? t. minäkin kiinnostunut
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:32"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:28"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:26"]
Suurin osa ihmisistä pelkää vietävän paljon. Johan sen näkee tälläkin palstalla. Kaikeasta varoitellaan ja sanotaan, ettei kannata tehdä sitä tai tätä. Ei ihme, että ihmisiä ahdistaa...
[/quote]
Olen yksi niistä pelkureista, enkä haluaisi olla. Uuvuttava elämänkatsomus. Enkä tilannut elämältä pelkurina olemista alunperin. Ap
[/quote]
ilmeisesti olet viettänyt liikaa pelkureiden kanssa, siksi itsekin on. Ja kun lapsuuden kodissa valinnat perustuivat pelolle, niin ihmekös tuo.
Sanotaan, että itsensä löytää kahdella eri tavalla: kuuntelemalla unelmiaan ja menemällä kohti pelkoa.
9+10
[/quote]
Täysin totta + itselle tapahtuneet huonot kokemukset. Olen kyllä hyvin järkevä, mutta jos pohjavireenä on pelko, ei saa paljoa tehtyä...Usko loppuu kesken. Ap
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:23"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:16"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:12"]
Hyvä kysymys.
Meistä tulee se, mitä ajattelemme ja mihin kohdistamme huomiomme.
Jos katsot elämää pelon kautta, niin pelko on läsnä kaikkialla ja kohtaat sen, mitä pelkäät. Jos näet maailman luottamuksen ja kiitollisuude (eli rakkauden) kautta, niin saat sen, mitä tilaat.
eli kaikella kunnioituksella tuon lauseen sanojaa kohtaan, niin ei se ole yksiselitteistä. Kysymys on valinnasta, hän on valinnut rakkauden.
[/quote]
Toivon että rakkaus olisi se "oikeampi" valinta. Pelot tekevät neuroottiseksi. Rakkaus voisi antaa kiintopisteen ja elämänuskoa. Pelon perusta on varoaminen, välttely, pakoilu. Voiko sellaiselle rakentaa hyvän elämän? Ap
[/quote]
ei voi. Tämän tajuaminen on ollut minun elämäni käännekohta. Sääli, että jouduin elämään nelikymppiseksi tajutakseni elämän perusasian.
Pelosta ei ole mitään hyötyä. Se heijastaa vain menneisyyden huonoja kokemuksia, harvoin mikään asia on oikeasti vaarallista.
[/quote]
Osaatko kiteyttää, miten opit sen tai mikä oli käännekohta siihen tai käänteentekevä ajatus että oivalsit sen? t. minäkin kiinnostunut
[/quote]
Muutkin voi kertoa, jos on ollut samanlainen kokemus. Olen TOSI kiinnostunut tietämään. Ilmeisesti jokin pakko ajaa ihmisen käännekohtaan... Ap
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:32"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:28"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:26"]
Suurin osa ihmisistä pelkää vietävän paljon. Johan sen näkee tälläkin palstalla. Kaikeasta varoitellaan ja sanotaan, ettei kannata tehdä sitä tai tätä. Ei ihme, että ihmisiä ahdistaa...
[/quote]
Olen yksi niistä pelkureista, enkä haluaisi olla. Uuvuttava elämänkatsomus. Enkä tilannut elämältä pelkurina olemista alunperin. Ap
[/quote]
ilmeisesti olet viettänyt liikaa pelkureiden kanssa, siksi itsekin on. Ja kun lapsuuden kodissa valinnat perustuivat pelolle, niin ihmekös tuo.
Sanotaan, että itsensä löytää kahdella eri tavalla: kuuntelemalla unelmiaan ja menemällä kohti pelkoa.
9+10
[/quote]
hienoa, kiitos tästä. Tajusin nyt, että se pelkuri on äitini. Kova haukkumaan minua ja isääni ja muita. Alkaa ihan itkettää, kun ajattelenkin asiaa... :( Ja toinen on itseasiassa eräs vanha kaverini, joka käyttäytyi ilmeisesti pelosta käsin mielestäni todella hirveästi minua kohtaan. Ja se piikitti pelon jotenkin minuun :(((( Rohkeita taas elämässäni ovat olleet isäni ja mieheni, mutta heillä jotenkin pienempi vaikutus... Lisäksi minulle on eräs ihminen (mies) hyvin tärkeä, mutta hänellä on hirveästi pelkoja, eikä uskalla edes oikein tutustua minuun... :(((
15
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:23"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:16"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:12"]
Hyvä kysymys.
Meistä tulee se, mitä ajattelemme ja mihin kohdistamme huomiomme.
Jos katsot elämää pelon kautta, niin pelko on läsnä kaikkialla ja kohtaat sen, mitä pelkäät. Jos näet maailman luottamuksen ja kiitollisuude (eli rakkauden) kautta, niin saat sen, mitä tilaat.
eli kaikella kunnioituksella tuon lauseen sanojaa kohtaan, niin ei se ole yksiselitteistä. Kysymys on valinnasta, hän on valinnut rakkauden.
[/quote]
Toivon että rakkaus olisi se "oikeampi" valinta. Pelot tekevät neuroottiseksi. Rakkaus voisi antaa kiintopisteen ja elämänuskoa. Pelon perusta on varoaminen, välttely, pakoilu. Voiko sellaiselle rakentaa hyvän elämän? Ap
[/quote]
ei voi. Tämän tajuaminen on ollut minun elämäni käännekohta. Sääli, että jouduin elämään nelikymppiseksi tajutakseni elämän perusasian.
Pelosta ei ole mitään hyötyä. Se heijastaa vain menneisyyden huonoja kokemuksia, harvoin mikään asia on oikeasti vaarallista.
[/quote]
Osaatko kiteyttää, miten opit sen tai mikä oli käännekohta siihen tai käänteentekevä ajatus että oivalsit sen? t. minäkin kiinnostunut
[/quote]
se oli pitkä prosessi, parivuotinen. Olin lukenut tästä, tiesin tunteen voiman, vetovoiman lain - mutta yksi päivä se sitten vain kolahti, mitä oikeasti asia tarkoittaa. Ehkä pitää paikkansa sanonta, että opettaja ilmestyy, kun oppilas on valmis.
olen tietoisesti kääntänyt ajattelua luottamuksen suuntaan. Aina en onnistu, mutta jossain vaiheessa onnistun palauttamaan ajatukseni tunnetasolla siihen. Tärkeää on muistaa aina fokusoida ajatus ja tunne postiiviseen. Ei saa miettiä "en pelkää", vaan "luotan".
Yksi hyvistä kirjoista on susanna purra, tunteen voima. Se opettaa, että älä edes yritä hakea ajatusta, johon et usko "luotan", vaan suuntaa ajatus helpotuksen tunteeseen "olisi ihanaa, jos voisin nyt luottaa, että asia kääntyvät hyvin".
Lopettakaa juominen; se tekee ihmisestä vainoharhaisen.