Mies suostuu pitämään sormusta vaan kaulaketjussa, kun "sormukset ahdistavat ja tuntuvat ikävältä sormessa" yrittääkö vaan esiintyä sinkkuna?

Vierailija kirjoitti:

Mun mies harvoin pitää sormista myöskään, juhlissa ja treffeillö löhinnä. Sillä on kapeat sormet, mutta paksut nivelet sormissa, joten sormus heiluu sormessa aika tyhmästi. En itsekään käytä sormusta koko ajan koska em tahdo, että se "kuluu" ja kivi ja jatkuvasti hiuksiin kiinni. Unohtuu usein kylppärin hyllylle kun otan hiuksia pesemään mennessä pois. Ihme juttu jos se sormus miestä ahdistaa oletuksella, että on itse kosinut tai suostunut kosintaan. Vähän mielisairaalta kuulostaisi, että vain naisen kuuluisi sitten olla sitoutunut.

Mitä mielisairasta siinä on, jos sormus ahdistaa? Minua ahdistaa kaikki korut. Siksi olenkin ilman.

Eri asia olisi jos mies ahdistuisi naimisissa olosta. Tosin ei siinäkään mielisauraudesta ole kyse.

Sormus voi olla todella vasrallinen kapistus sormessa.

Olen joutunut useita kertoja v...mäiseen pakkotilanteeseen, kun ihminen loukannut sormensa ja veri pakkaa sormen turvoksiin

tuplaksi paksuudeltaan, kun sormus on kuin penis rengas. Sormi alka muuttua sinertävän mustaksi ja sormus on saatava leikattua poikki ja revittyä auki, jotta veri pääsee kiertämään, jos ei onnistu, tulee kuolio...

Kyllä tuo sitoutuminen pitää olla korvien välissä eikä sormessa, pistä ukolles munalukko, jis olet noin mustasukkainen ja vainoharhainen...

Ymmärrän miestäsi vallan mainiosti. Itsellä on ihan sama vika. Toisaalta harrastan hevosia, joten timanttisormus on vähintäänkin epäkäytännöllinen.

Ei se asiaa muuta, piti sormusta tai ei. Jos toinen haluaa mennä, niin ei sormus sitä mitenkään estä.

Ajattele asia niin, että sormus sormessa on monesti pikemminkin suositus sellaiselle, joka haluaa vain yhden yön seuraa. Sormus sormessa oleva tyyppi pitää takuulla mölyt mahassaan, eikä huutele kylillä reissuistaan.

Maailma on valmis.

En käytä mitään sormuksia, en rannekoruja tai kaulakoruja. En vaan tykkää. Korvakoruja käytän. Kihla- ja vihkisormukset on korulippaassa, en edes muista milloin ne on viimeksi sormessa olleet. 

mun mies pitää sormusta lähes tulkoon koko ajan. ottaa pois bodatessaan.

itse olen enimmäkseen ilman, korona-aikana varsinkin kun olen nostanut omat hygieniavaatimukseni lähes sairaalatasolle (kynnet on myös nysät).

Itseäni ahdistaa tietyt korut, tästä syystä en käytä senkummemmin sormuksia kuin korviksiakaan. Kaula- ja rannekoruja voisin käyttää.

Sormus on vain symboli, luulisi teidän kummankin tietävän että olette naimisissa keskenänne. Jos et luota mieheesi, sitä ei sormuksen käyttö pelasta.

Vierailija kirjoitti:

Monen ukkomiehen sormus sujahtaa taskuun baarissa.

Itse olen sinkku ja laitan sormuksen sormeen vain baariin mennessä. Flaksi käy varmasti, eikä nainen soittele perään.

Parempi sormus mielessä kuin holtittoman sormessa.

Vierailija kirjoitti:

Monen ukkomiehen sormus sujahtaa taskuun baarissa.

Ja akkanaisen.

Vierailija kirjoitti:

Sormus voi olla todella vasrallinen kapistus sormessa.

Olen joutunut useita kertoja v...mäiseen pakkotilanteeseen, kun ihminen loukannut sormensa ja veri pakkaa sormen turvoksiin

tuplaksi paksuudeltaan, kun sormus on kuin penis rengas. Sormi alka muuttua sinertävän mustaksi ja sormus on saatava leikattua poikki ja revittyä auki, jotta veri pääsee kiertämään, jos ei onnistu, tulee kuolio...

Kyllä tuo sitoutuminen pitää olla korvien välissä eikä sormessa, pistä ukolles munalukko, jis olet noin mustasukkainen ja vainoharhainen...

Ei ole ihme, jos varattu nainen tai mies on epävarma puolison uskollisuudesta. Media suoltaa yötä päivää mantraa, että on ok olla uskoton ja kaikilla on oikeus mennä sänkyyn kenen kanssa haluaa. Avioliittoon ja uskollisuuteen sitoutuneet ihmiset leimataan lähes hulluiksi tai naurettaviksi. Takoitan vähäistä epäuuloa. En tarkoita sairaalloista mustasukkaisuutta, jolloin toinen osapuoli ei antaisi partnerin edes puhua jollekin henkilölle.

En minäkään pidä kihla- ja vihkisormusta, silti taustalla on 25 vuoden parisuhde, josta 18 vuotta on oltu naimisissa. Sormukset todellakin ahdistaa, varsinkin näinä päivinä, kun saa koko ajan olla pesemässä käsiä. Lisäksi niistä on haittaa harrastuksissa (esim. leipoessa ja salilla, jossa rautavehkeiden kanssa hääriminen kuluttaa pehmeää kultaa). Muutaman kerran olen "näytösluonteisesti" laittanut sormuksen esim. aloittaessani uuden työn, mutta sitten se on taas jäänyt. Ei haittaa miestäni millään tavalla eikä kerro yhtään mitään sitoutumisestani tähän liittoon. 

En ole ikinä ollut korumiehiä, en pidä edes kelloa.

Jos tässä elämässä pääsen naimisiin asti niin kaipa sitten on tatuoitava se ympyrä sormeen.

Me ollaan oltu naimisissa jo 20 vuotta. Ihan alussa kumpikin piti sormusta. Sitten alkoi jäädä pois käytöstä aina välillä. Nykyään minä laitan juhliin mennnessä sormukset (jos muistan). Miehen sormus ei enää mahdu eikä ole tullut hommattua uutta koska mies ei mielellään enää käytä sormusta (eikä kelloa eikä mitään muutakaan korua).

Uskollisuus ei liity mitenkään sormuksen käyttämiseen tai sen käyttämättömyyteen. Itse luot an mieheeni ja mies minuun siihen ei sormuksia tarvita.

Mulle vihkisormus on tärkeä ja arvokas, mutta korulippaassa se pysyy. En vain tykkää käyttää mitään koruja, en ole koskaan tykännyt. Onneksi mies ei pidä sitä minään epäluottamuslauseena.