1990 syntyneet miten menee?

Tässä se, koulut käytynä, vakityö, vuokra-asunto avokin kanssa, koira... Mielestäni minulla menee ihan mukavasti, ensinnäkään en tunne kovin montaa ikäistäni, jolla on vakityö. Ihan peruselämää tämä on :D

2 jatkaa... En tiedä oikein mitä olisin tehnyt toisin, tuskinpa mitään. Tulevaisuudelta odotan, että pääsisin matkustelemaan, omistusasunto ja lapsia ehkä jossain vaiheessa.

Laittakaa myös missä päin olette eläneet ja millainen perhetausta!

Vakityö, vuokrakämppä paremman puoliskon kanssa. kaikki kaverit opiskelee vielä, oon porukan ainut joka ei jatkanut opiskelua toisen asteen jälkeen. Asunnon ostaminen on seuraava askel ja sinne joku elikko. Lapsia en halua tällä hetkellä ollenkaan. Mitä olisin tehnyt toisin? Vinkunut vähemmän ja liikkunut enemmän teininä :D

Opiskelen yliopistossa, yksi lapsi ja toinen tulossa. Mies on työssäkäyvä, ja itsekin olen opiskelujen ohella tehnyt oman alan töitä. Asumme vuokralla varmaankin siihen asti, kun valmistun tulevan äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen :)

Tykkään elämästäni ja mielestäni tulevaisuus näyttää valoisalta. Jos vertailen elämääni oman ikäisiin kavereihin ja tuttuihin, niin matkustelen vähemmän kun toiset, mutta siitä miinuksesta huolimatta olen oikein tyytyväinen tekemiini valintoihin ja minusta meillä menee hyvin.

Tre, perhetausta ihan keskituloinen tavis. Vanhemmat aina painottaneet koulutusta ja työntekoa. Tuntuu, että olen varmaan aika pumpulissa saanut varttua.

Työtön ja onneton. Olen onnistunut masennuskauteni aikana syrjäytyä kaikesta ja kaikista. Ainakin hain yhteishaussa amkiin... Ehkä sieltä saisin jälleen elämääni sisältöä.

- Epäonnistuja Turusta + 3 kissaa

Takana vakava masennus jne... kuntoutuksessa ja nyt jo paremmin menee. Äidin ja veljen kanssa asun, oon palannut takas kotia omasta asunnosta.
Haluisin kouluun ja töihin vaan voimat ei riitä. Onneks paljon maanläheisiä harrastuksia kuten kalastus. kerran seurustellut olen ja eksä otti nyt aasialaisen naisen!

Olen syntynyt -91, mutta vastaan silti :D
Kivasti menee, opiskelen yliopistossa luokanopeksi ekaa vuotta ja vietän opiskelijaelämää. Asun avoliitossa, mutta kihloja/häitä tai lapsia en halua kyllä lähempään 10 vuoteen. Olen tyytyväinen elämääni :)

Amk:n jälkeen nyt pari vuotta ollut ihan ok palkkaisessa ja miellyttävästä vakityössä, tuskin kuitenkaan loppuelämän paikka. Miesystävän kanssa n 7 v oltu yhdessä ja vuosi sitten ostettiin omistusrivari. Suht normaali perhetausta, ei erityisen varakas mutta ei mulla koskaan ole mistään puutetta ollut, 16-kesäisestä on töitä tehty aina koulun ohella. Kihloja/naimisiinmenoa ei oo vielä kuulunut, mutta lasta voisin jo piakkoin toivoa saavani :) täytyy katsoa mitä mies tuumaa, aina sanonut että haluaa, mutta onkohan vielä valmis

Vakityö ja vuokrakämppä täälläkin, naimisissa, kaksi pientä lasta ja koira. Oikein tyytyväinen ja onnellinen olen :) perhetausta, no aika perus duunareita ollaan kaikki, osa ylioppilaita osa ei. Isäni on hankkinut korkeamman koulutuksen nyt 5-kymppisenä kun oli jonkin aikaa työttömänä. Rehtejä ja työtätekeviä ihmisiä kuitenkin kaikki, pääkaupunkiseudulta.

Paiskin pirusti töitä, lukio ja ammattitutkinto käyty aikaa sitten. Miestä ei enää ole kun se kupsahti. Olen tyytyväinen. Miehet ja lapset ehtii hieman myöhemmin kun uraa on vähän vielä luotu.
T. rautainen nainen

#Olen -kuitenkin- tyytyväinen.
-13

Ihanan Positiivisia olette <3

Pitäkää toi linja elämässänne :)

Vitun huonosti.

Poikaystävä, koira ja muutama vuosi yliopisto-opiskelua takana. Olen tyytyväinen elämääni enkä haluaisin tähän mitään lisää. Ehkä omistusasunto muutaman vuoden kuluttua ja vakituinen työpaikka olisi jees :)

Mitä olisin tehnyt toisin? Olisin lukenut lukiossa enemmän luonnontieteitä, sillä lääketieteellinen olisi voinut sopia mulle. Mutta olen nykyiseen oppiaineeseeni tyytyväinen myös! 

On tämä hullua... Samalla palstalla äidit ja lapset. Esikoiseni syntyi. -91 ja kakkonen -93 :D

90 vuonna syntyneet täyttää tänä vuonna 25 ja 30 kriisi kohta iskee..Tiedoksi vain numero 18.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 18:41"]90 vuonna syntyneet täyttää tänä vuonna 25 ja 30 kriisi kohta iskee..Tiedoksi vain numero 18.
[/quote] Kyllä minä sen verran vielä osaan laskea, vaikka tällainen vanhus jo olenkin. Mielessä on pysynyt lasten iätkin. Eka täyttää 24 ja toinen 22. Muistan jopa, että itse täytän pian 45.

Olen matkustellut paljon, asunut useassa maassa(tälläkin hetkellä ulkomailla). En saanut koskaan kannustusta koulussa, sillä olin ylivilkas enkä jaksanut seurata, mutta nyt puhun sujuvasti kuutta kieltä ja opiskelen vikaa vuotta yliopistossa. On tullut tehtyä myös jos jonkinlaista työtä. Olen pitkässä parisuhteessa sielunkumppanini kanssa. Vaikea sanoa, mitä olisin tehnyt toisin, sillä monesta erittäin huonosta päätöksestä on koitunut myös paljon hyvää. Koen, että olen kokenut paljon, ja samaan aikaan tuntuu, että elämä on vasta edessä. n24