Mikä vaihe raskaudesta on mukavinta, mikä rankinta?

Mukavinta oli se kun vaimo ei ollut vielä paisunut ja pahoinvoiva. Se muu ei ollut niin kivaa

Taitaa olla ensimmäinen raskaus, kun jaksat tuollaista pohtia.

Vierailija kirjoitti:

Mukavinta oli se kun vaimo ei ollut vielä paisunut ja pahoinvoiva. Se muu ei ollut niin kivaa

Sulla mitään vaimoa ole. Jos olisi, tietäisit, että pahoinvointi on silloin, kun raskaus ei vielä näy. 

Molemmat raskaudet olleet täysin per#seestä. Synnytykset helppoja. Mutta jos joku pitää valita niin varmaan kuukausi 4. Jatkuva oksentelu loppui, liitoskivut ja supistukset ei olleet vielä alkaneet. 

Mielenkiintoista pohdintaa, vaikkei itselle ajankohtaista olekaan. Oon muilta kans kuullut et jossain puolivälin ohituksen jälkeen on ns. hyvää aikaa :D

N32

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukavinta oli se kun vaimo ei ollut vielä paisunut ja pahoinvoiva. Se muu ei ollut niin kivaa

 

Sulla mitään vaimoa ole. Jos olisi, tietäisit, että pahoinvointi on silloin, kun raskaus ei vielä näy. 

Ehkä kirjoitin huonosti? Mielestäni ei kirjoittamani tarkoita yksiselitteisesti ymmärtääsi. Meillä on kuusi lasta joten tiedän kyllä

Aikalailla perseestä alusta loppuun. Kivoja hetkiä oli ultrat ja sydänäänten kuuntelut kun tiesi että vauvalla on kaikki hyvin omasta paskasta olosta huolimatta. Vauvan takia jaksoin tsempata mutta toista kertaa ei ikinä enää tule.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla ensimmäinen raskaus, kun jaksat tuollaista pohtia.

Niin onkin, mitä pahaa tässä on? Ei ole tervettä olla ennakkoon niin kyyninen kaikkea kohtaan. Ap

Kaikkein rankinta on ollut molemmissa raskauksissa  alkuraskaus viikkoon 12 asti pahoinvoinnin ja heikotuksen vuoksi. Loppuraskaus menikin sitten helposti ja leppoisasti, vaikka mulla on fyysisesti raskas työ.

Raskainta: Koko raskaus, en pitänyt siitä yhtään.

Mukavinta: Kun vauva viimeinkin syntyi ja hänet sai ekaa kertaa syliinsä.

Mulla oli molemmat raskaudet tosi helppoja. Ihan alussa oli välillä pahoinvointia, yhden kerran taisin vähän oksentaakin. Muuten olin raskausaikoina tosi puuhakas ja energinen mitä en oikein normaalisti ole. Vaikein oli ihan eka kuukausi. Ja sitten ihan lopussa, mutta aika helppoa oli loppuun asti.

Ensimmäisessä raskaudessa parasta ja energisintä aikaa oli loppuraskaus. Ei enää hengästyttänyt koko aikaa ja jaksoi mennä ja tehdä. Toisessa oli myös se loppuraskaus parasta. Rankinta on ollut alkuraskaus epävarmuuksineen ja pahoinvointeineen. 

Oksensin synnärillä vielä, eli oikein mikään

Harvoin oli oikeasti normaali ja hyvä olo. Itse lähdin taas vapaaehtoisesti 2 kierrokselle

Kaksi kertaa olen ollut raskaana ja kummassakin helpointa oli ekat kuukaudet, kun mulla ei ollut minkäänlaista pahoinvointia tms. Loppuaikana oli pahinta sitten iso vatsa ja jännitys siitä, mitenhän tää homma meneekään, mutta hyvin meni, loppujen lopuksi.

Ensimmäisellä kolmanneksella suunnilleen viikkojen 8 ja 12 välillä heräsin jatkuvasti viideltä aamulla, mikä oli kamalaa. Myös loppuraskauden viimeiset kolme viikkoa olivat tukalia ja jotenkin masentavia, liikkuminen oli hankalaa ja pelkkä istuminenkin epämukavaa. Sen sijaan oikeastaan koko toinen kolmannes oli mukavaa aikaa ja olo jopa parempi kuin normaalisti.

Raskauden alulle laitto.  Joutui äheltämään monta kertaa.

Keskivaiheilla on parhaimmat kuukaudet. Raskauden alku kamalinta, 3kk oksentelua, heikotusta ja väsymystä. Viimeiset 3 kk vatsa tiellä ja raskas kantaa, jalat turpoaa, vauva potkii lujaa.