Kilttejä koirarotuja

Kun kysellään kokemuksia ja suosituksia kilteistä ja helpoista koirista, kannattaa muistaa, että näihin kommentoi lähinnä ne joilla on ollut kiltti ja helppo yksilö. Omalla kohdallani kaikista helpoin, tasapainoisin ja sosiaalisin koira on ollut rescue, en silti suosittelisi sellaista ensimmäiseksi koiraksi kovin helposti.

Valitsee minkä tahansa koiran itselleen, kannattaa käydä tarkkaan mielessään kaikki kauhuskenaariot läpi ja tunnistaa omat resurssinsa niiden ratkomiseen. Pahasta eroahdistuksesta kärsivän koiran kanssa voi joutua tekemään vuosia töitä ja jonkin alkutaipaleilla tehdyn pikkumokan korjaaminen voi olla tosi vaativaa. 

Ja kuten monet ovatkin sanoneet, mikään rotu ei ole suora tae mistään. Esim. varmana lapsiperheen vaihtoehtona pidetty kiltti, sosiaalinen ja miellyttämisenhaluinen villakoira johtaa pk-collien kanssa puremistilastoja. 

Dogo argentino. Ihana leppoisa rotu. Toinen rotu jota voin suositella lapsi perheeseen on Kaukasian paimenkoira. Nämä molemmat rodut sopivat hyvin lapsi perheisiin joissa pieniä lapsia. Nämä rodut tykkäävät pienistä lapsista ja eivät välitä vaikka pieni lapsi nyhjää koiran kanssa.

Keskikokoinen villakoira tai cairnterrieri, reippaita lenkkikavereita, ei dominoivia (varsinkaan nartut) helppo opettaa tavoille. Pieni ruokaisia eikä lähde paljon karvaa. Villakoirasta ei lähde ollenkaan.

Dogo argentino ja Kaukasian paimenkoira kirjoitti:

Dogo argentino. Ihana leppoisa rotu. Toinen rotu jota voin suositella lapsi perheeseen on Kaukasian paimenkoira. Nämä molemmat rodut sopivat hyvin lapsi perheisiin joissa pieniä lapsia. Nämä rodut tykkäävät pienistä lapsista ja eivät välitä vaikka pieni lapsi nyhjää koiran kanssa.

Aivan järkyttäviä, jättikokoisia, eivät todellakaan sovi ensimmäisiksi koiriksi. 

Mutta taisikin olla provo.

Jos asut maalla niin suomenpystykorva 🤗

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Havannankoira

Tosi kova vahtikoira. Ei sovellu kerrostaloon räksyttämisensä takia. Sekopäinen säheltäjä.

Meillä hava ei haukahda kuin satunnaisesti muutaman kerran päivässä edes ovikellosta ei välitä. Tiedän toki vahtikoirataipumuksen jonka vuoksi en ole ikinä reagoinut ovikellon soittoon tai meteliin yllyttämällä koiraa. Meillä uros. Ikinä ei ole ollut näin vähähaukkuista koiraa.

Eikö hauku muita koiria ulkoillessa? Yhdellä tutulla tällainen ja ei hauku sisällä, mutta ulkona sitäkin enemmän, kiltti ja kiva koira, mutta tosi arka.

Vierailija kirjoitti:

Dogo argentino ja Kaukasian paimenkoira kirjoitti:

Dogo argentino. Ihana leppoisa rotu. Toinen rotu jota voin suositella lapsi perheeseen on Kaukasian paimenkoira. Nämä molemmat rodut sopivat hyvin lapsi perheisiin joissa pieniä lapsia. Nämä rodut tykkäävät pienistä lapsista ja eivät välitä vaikka pieni lapsi nyhjää koiran kanssa.

Aivan järkyttäviä, jättikokoisia, eivät todellakaan sovi ensimmäisiksi koiriksi. 

Mutta taisikin olla provo.

Miksi pitää  kenelläkään olla "ensimmäinen", "seuraava"  jne. koira? Eihän mikään koirarotu sovellu ihmisen lemmikiksi!  Eikä sen puoleen mikään muukaan eläinlaji (jostain muurahaisyhdyskunnasta ehkä voisi lemmikkinä keskustella mutta mitäpä sellaisellakaan tekisi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kilttejä" koiratoruja ei olekaan. Nehän ovat lajina susia, kuka sellaisen haluaisi naapurikseen. Koirat pitäisi pikimmiten kieltää"

Miksi ihmeessä? Koira eriytyi sudesta jo vuosituhansia sitten.

Eihän vuosituhat evoluutiossa merkkaa paljon mitään. Koira on lajimääritelmällisesti edelleen susi koska pystyy risteytymään suden kanssa niin että jälkeläiset ovat edelleen lisääntymiskykyisiä.

Koira on oma lajinsa, vaikka pystyykin risteytymään suden kanssa.

Koira ja susi lähtivät kehittymään erilleen samasta jo kadonneesta kantamuodosta ainakin 35 000 vuotta sitten. Ehkä vielä aiemmin.

Nykyihminen sekä Denisovan ihminen ja Neanderthalin ihminen olivat omia lajeja, mutta silti risteytyivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kilttejä" koiratoruja ei olekaan. Nehän ovat lajina susia, kuka sellaisen haluaisi naapurikseen. Koirat pitäisi pikimmiten kieltää"

Miksi ihmeessä? Koira eriytyi sudesta jo vuosituhansia sitten.

Eihän vuosituhat evoluutiossa merkkaa paljon mitään. Koira on lajimääritelmällisesti edelleen susi koska pystyy risteytymään suden kanssa niin että jälkeläiset ovat edelleen lisääntymiskykyisiä.

Koira on oma lajinsa, vaikka pystyykin risteytymään suden kanssa.

Koira ja susi lähtivät kehittymään erilleen samasta jo kadonneesta kantamuodosta ainakin 35 000 vuotta sitten. Ehkä vielä aiemmin.

Nykyihminen sekä Denisovan ihminen ja Neanderthalin ihminen olivat omia lajeja, mutta silti risteytyivät.

Jos risteymä on edelleen lisääntymiskykyinen, kyseessä on sama laji. Esimerkiksi aasi ja hevonen ovat siinä rajoilla: muuli ei yleensä pysty lisääntymään mutta onpa joitakin muulin varsoja silti ilmaantunut maailmaan.  Susi ja koira ovat paljon selvempi tapaus, jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä eli sama on laji.

Samojedi. Tosin miellyttämishalua ei ole ja ovat aika sähliä, mutta rakastavat kaikkia ihmisiä ja muita elukoita. Turkinhoito on kyllä raskasta hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Dogo argentino ja Kaukasian paimenkoira kirjoitti:

Dogo argentino. Ihana leppoisa rotu. Toinen rotu jota voin suositella lapsi perheeseen on Kaukasian paimenkoira. Nämä molemmat rodut sopivat hyvin lapsi perheisiin joissa pieniä lapsia. Nämä rodut tykkäävät pienistä lapsista ja eivät välitä vaikka pieni lapsi nyhjää koiran kanssa.

Aivan järkyttäviä, jättikokoisia, eivät todellakaan sovi ensimmäisiksi koiriksi. 

Mutta taisikin olla provo.

Koolla nyt ei ole merkitystä sen suhteen että koira olisi jotenkin vaikeampi jos on isokokoinen. Tuntuu että monesti asia on ihan päinvastoin. Varsinkin lapsiperheeseen ottaisin isomman koiran. Siitä huolimatta lasten ei saa antaa ikinä kiusata koiraa, ei maata sen päällä tai seistä sen päällä, ei nykiä korvista jne vaikka koira sen sietäisikin. Koira on aina koira ja sillä on oikeus olla kodissaan rauhassa.

T. Se bullmastiffien omistaja jolla on lapsia

Suomenlapinkoirat ja samojedit ovat ystävällisiä ja sosiaalisia, mutta eivät erityisen miellyttämisenhaluisia vaan itsepäisiä eli koulutus vaatii kärsivällisyyttä. Lapinkoirat eivät myöskään ole kovin koirasosiaalisia. 

Labradorinnoutajat ja kultaisetnoutajat ovat sosiaalisia ja tulevat toimeen myös toisten koirien kanssa, mutta vaativat melko paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Lisäksi ovat isoja koiria eli innostuessaan kaatavat helposti pienen lapsen kumoon. 

Spanielit ovat yleensä ystävällisiä ja tulevat toimeen kaikkien kanssa, mutta ovat melko häsliä ja hyvin aktiivisia. Cockerspanieleilla on kuitenkin myös raivosyndroomaa ja monet ovat resurssiaggressiivisia.

Terrieri pohjaiset rodut on varmaan yleisesti haastavimpia ja koska monet ovat pienikokoisia, ei niitä välttämättä juuri kouluteta. Ovat yleensä todella dominoivia, tappelunhaluisia ja kovapäisiä. Näitä on käytetty varmaan lähes kaikkien taistelukoirarotujen jalostuksessa.

Seuraavaksi haastavimpia ovat varmaankin itäisen Euroopan laumanvartijarodut, etenkin kaukasiankoira, etelävenäjän koira ja komondor. Aika arvaamattomia kaikki.

Fila Brasileiro on kuitenkin ainoa koirarotu, jolta on edellytetty ihmisaggressiivisuutta.

Sitä käyttää palveluskoirana esim yhdysvaltain merijalkaväki.

Mitä kiltteihin rotuihin tulee, niin lyttykuonot ovat usein kilttejä, mutta tutkimusten mukaan ne ovat yleensä kehitysvammaisia, eli voi johtua siitäkin tuo leppoisuus.

Yleisesti ottaen kaikissa roduissa löytyy helppoja, alistuvia ja leppoisia yksilöitä ja sitten niitä dominoivia kingejä.

Coton de Tulear <3

Coton de tulear, bichon frise tai havannankoira.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin sanoa, että oman tuntemukseni mukaan kaikki terrierit ovat kovapäisiä ja pyrkivät dominoimaan. Helposti pienen kokonsa vuoksi koulutuskin jää puolitiehen ja siitä koirasta tulee perheen kingi.

Dominanssiteoria on ihan täyttä huuhaata ja siihen nojautuminen aiheuttaa vain ongelmia koirien kanssa.

Terrierit ovat lähes poikkeuksetta jalostettu työkoiriksi metsästyskäyttöön. Ne ovat myös rotu joka on kehitetty tappamaan saaliinsa. Tästä johtuen kyseiset rodut ovat hyvin pelottomia ja reaktiivisia. Tähän yhdistetään se, että kokonsa puolesta koira jätetään kouluttamatta, niin ongelmat ovat valmiita. 

Ongelmat eivät kuitenkaan johdu siitä, että koira olisi jotenkin dominoiva. Ne johtuvat siitä, ettei koiralla ole mahdollisuutta toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä mukailevia toimintoja ja lisäksi kouluttamaton koira ei ymmärrä miten sen halutaan toimivan. Koira pyrkii käyttäytymään aina itselleen edukkaalla tavalla, joten "huonosti" käyttäytyvä koira on saanut jonkinlaisen hyödyn käytöksestään. 

Paljon asiaa tekstissäsi, mutta silti väitän, että dominanssiteoria ei todellakaan ole huuhaata.

Jokainen enemmän erilaisten koirarotujen seurassa toiminut ja etenkin niiden hieman vaativampien seurassa aikaa viettänyt kyllä tunnistaa heti yksilöt, joilta löytää paljon dominanssia.

Dominanssia omaavat pyrkivät aina johtoasemaan koiralaumassa, eivätkä milloinkaan suostu tosiasiallisesti alistumaan toisen alapuolelle.

Dominanssia tosin ilmenee pehmeämpää ja kovempaa sorttia.

Pehmeästi dominanssia omaava uros esimerkiksi saattaa jopa itse alistua epävarmalle urokselle koska on niin itsevarma. Ei sekään kuitenkaan aggressiiviselle urokselle alistu, vaan vastaa haasteeseen voimalla.

Kovaa dominanssia omaava uros taas toistuvasti laittaa päätään muiden urosten niskaan/selän päälle, pyrkii astumaan näitä ja viemään kaikki resurssit mitä toisella uroksella on (ihmisen huomio, narttujen huomio, lelut, herkut jne).

Mikä tahansa koira vaatii kouluttamisen ja vastuullisen omistajan.

Tuosta koosta vielä ja siitä, jos koira lähtee hulluna vetämään. Mullakin on isohko koira, 35 kg, mutta pystyn silti pitämään sen tarpeen vaatiessa paikallaan, vaikka itse en mikään painonnostaja ole. Se vaatii käsivoimien lisäksi tietynlaista kokemusta ja taitoa. Olen myös katsonut vierestä, kun joku ei pysty pitämään edes pikkukoiraa aloillaan ja koira vetää omistajaa perässään hihna/flexinnaru suorana.

Staffi, westie tai cairnterrieri

Törmäsin kerran jackrussellinterrierin ja tiibetinspanielin sekoitukseen. Oli todella hieno koira, rauhallinen, kompaktin kokoinen ja ihmisystävällinen. Itsellä on ollut aina staffeja, joita en ensimmäiseksi koiraksi suosittelisi.

Vierailija kirjoitti:

Terrieri pohjaiset rodut on varmaan yleisesti haastavimpia ja koska monet ovat pienikokoisia, ei niitä välttämättä juuri kouluteta. Ovat yleensä todella dominoivia, tappelunhaluisia ja kovapäisiä. Näitä on käytetty varmaan lähes kaikkien taistelukoirarotujen jalostuksessa.

Seuraavaksi haastavimpia ovat varmaankin itäisen Euroopan laumanvartijarodut, etenkin kaukasiankoira, etelävenäjän koira ja komondor. Aika arvaamattomia kaikki.

Fila Brasileiro on kuitenkin ainoa koirarotu, jolta on edellytetty ihmisaggressiivisuutta.

Sitä käyttää palveluskoirana esim yhdysvaltain merijalkaväki.

Mitä kiltteihin rotuihin tulee, niin lyttykuonot ovat usein kilttejä, mutta tutkimusten mukaan ne ovat yleensä kehitysvammaisia, eli voi johtua siitäkin tuo leppoisuus.

Yleisesti ottaen kaikissa roduissa löytyy helppoja, alistuvia ja leppoisia yksilöitä ja sitten niitä dominoivia kingejä.

Eivät ne ole kehitysvammaisia vaan se on samantyyppinen geeni kuin ihmisissä kehitysvammaisuutta aiheuttava.