Jouduin altavastaajaksi lapsen rankaisemisasiassa
Meillä on periaate, että emme käytä ruumiillista rankaisemista missään muodossa (esim. tukistaminen, luunapit), vaan kasvatamme muilla keinoin. Meillä on kyllä selvät säännöt ja kiellot, ja mielestämme ne riittävät. No, viikonloppuna oli sitten siskoni perhe kylässä...
Meidän ja siskoni taaperot leikkivät, ja jostain palikasta tuli kiistaa ja meidän lapsi meni puremaan siskoni lasta käsivarresta. Oltiin molemmat vieressä, mutta kaikki tapahtui niin äkkiä, ettemme ehtineet väliin. Tästä tietysti seurasi se, että siskoni alkaa voitonriemuisena kertomaan minulle " mitäs minä sanoin" , he ovat nimittäin antaneet lapselleen luunappeja jo alle vuoden ikäisestä, heti kun lapsi lähti liikkeelle ja alkoi tehdä kiellettyjä asioita.
Äh, ärsyttää, kun en osannut sanoa mitään järkevää takaisin.
Kommentit (11)
joka lähtee uteliaana tutkimaan maailmaa ja sitten tulee luunappeja, eihän noin pieni voi vielä ymmärtää tekevänsä jotain väärin :(
Kysypäs siskoltasi, että miten meinaa murrosikäisen, ison lapsen, kanssa selvitä, jos ei ala jo nyt harjoittelemaan puhumalla selviämistä. Meinaan ison lapsen ruumiillinen kuritus voi olla jo hiukan työläämpää... parempi harjoitella niitä puhetaitoja alusta pitäen, vaikka vahinkoja pääsee sattumaan. Mutta niin niitä tulee, vaikka ruumiillisesti kurittaisi.
Kysypä siskoltasi teoriaa siihen, että meidän lapset ovat joskus tiukan paikan tullen saaneet " tukkapöllyä" ja jokainen heistä kolmesta on jossain vaiheessa myös purrut. Miten se siskosi teoriassa on mahdollista!?
Eiköhän ne lähes kaikki jossain vaiheessa myös pure, valitettavasti.
Voihan se niin ollakin, että kiellon sisäistämiseen menee enemmän aikaa kuin sen että nappi napsahtaa jos tekee jotain " pahuutta" . Sisko nauraa mulle kun sanon, että ruumiilliset rankaisut on kiellettyjä, ja että niille on olemassa vaihtoehtoja, eikä se silti tarkoita ettei me kasvateta lasta. Siskon mielisanontoja on " joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa" , hän myös vetoaa siihen, että jotkut arvostetutkin lastenpsykologit on todenneet, tukistamisen ja luunappien olevan joskus paikallaan.
No, katotaan miten käy. Meidän lapsella varmaan tulee olemaan kauhea uhmaikä ja kaamea murrosikä jne. koska on muutenkin aika temperamentikas pakkaus, joten tuskinpa siskon mielipiteet tulee muuttumaan.
ap
Mutta eihän nämä av-mammat voi tajuta, mihin puhumalla kasvatetut loppujen lopuksi ajautuu...
että nyt nykkumaan ja heti siis tosi rumasti...Ja sitten täällä on näitä mammoja, jotka pitävät väkivaltaa KASVATUSKEINONA...Huh huh.
Ja fyysinen rankaisu ei ole väkivaltaa.
Vierailija:
Ja fyysinen rankaisu ei ole väkivaltaa.
Ja puolison hakkaaminen on ok?
Pienille ihmisille pienempi " fyysinen rankaisu" ja isommille isompi, vai kuinka?
Väkivalta tarkoittaa vallan käyttöä siten, että se tuottaa vahinkoa ihmisille tai eläimille. Useimmiten sanalla " väkivalta" viitataan nimenomaan fyysiseen voimankäyttöön, mutta on olemassa myös käsitteet henkinen väkivalta sekä rakenteellinen väkivalta. Henkisellä väkivallalla viitataan toisen ihmisen loukkaamiseen esimerkiksi sanallisesti. Rakenteellisella väkivallalla viitataan puolestaan epäsuoraan väkivaltaan joka kohdistuu yleensä ihmisryhmiä kohtaan. Siinä on useimmiten on kysymys yhteiskunnan rakenteiden kautta tapahtuvasta alistamisesta.
vaan nippaan tai tukistan tarpeen mukaan, joskus isäntä ottaa korvastakin kiinni.
Ja muihin kommentteihin en vaivaudu edes vastaamaan
Hmm.. mielenkiintoinen ajatusmaailma hänellä.