Minulla on ärtyvä suoli, kansankielellä sressivatsa ja toivon samaa vaivaa jokaiselle jonka mielestä tämä on muotidagnoosi ja "kaikkiahan joskus pierettää"

Minulla on krooninen migreeni ja Hortonin neuralgia. En toivo näitä sellaiselle, joka kertoo miten jokaisen päätä joskus särkee.

Kostomentaliteetti kuluttaa vain itseä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pahoillani puolestasi. 

Minä kärsin unettomuudesta, ja vaikka se on vaivana aivan erilainen, tekisi mieli hyökätä jokaisen kimppuun joka kehottaa "menemään illalla aikaisin sänkyyn ja ajattelemaan mukavia ajatuksia!".

Olisi hienoa, jos yleiseksi käytösohjeeksi muodostuisi se, että toisten vaivoja ja sairauksia ei tarvitse millään tasolla kommentoida. 

Totta. Vastaisuuden varalle kannatan sen asian pohdintaa, että onko itse pakko joka paikkaan kertoilla omat sairautensa. Oma kokemus on että ei kannata. Jos kertoo, joutuu kestämään typerät sutkautukset.

Itse kerron unettomuudestani koska muuten moni luulisi että olen humalassa keskellä päivää. Nukun siis viikkoja putkeen vain puoli tuntia - kolme tuntia yössä ja olen ihan sekaisin. Sairaslomalla en voi olla kun unettomuus ei ole sairaus, ei tule palkkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on krooninen migreeni ja Hortonin neuralgia. En toivo näitä sellaiselle, joka kertoo miten jokaisen päätä joskus särkee.

Kostomentaliteetti kuluttaa vain itseä.

Toi tuomitseminen ja jeesustelu on kuluttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pahoillani puolestasi. 

Minä kärsin unettomuudesta, ja vaikka se on vaivana aivan erilainen, tekisi mieli hyökätä jokaisen kimppuun joka kehottaa "menemään illalla aikaisin sänkyyn ja ajattelemaan mukavia ajatuksia!".

Olisi hienoa, jos yleiseksi käytösohjeeksi muodostuisi se, että toisten vaivoja ja sairauksia ei tarvitse millään tasolla kommentoida. 

Totta. Vastaisuuden varalle kannatan sen asian pohdintaa, että onko itse pakko joka paikkaan kertoilla omat sairautensa. Oma kokemus on että ei kannata. Jos kertoo, joutuu kestämään typerät sutkautukset.

Itse kerron unettomuudestani koska muuten moni luulisi että olen humalassa keskellä päivää. Nukun siis viikkoja putkeen vain puoli tuntia - kolme tuntia yössä ja olen ihan sekaisin. Sairaslomalla en voi olla kun unettomuus ei ole sairaus, ei tule palkkaa. 

Niin. Ja itse vatsavaivaisena on pakko jotenkin kommentoida sitä, miksi ei voi syödä niin monia ruoka-aineita. Koska kyllä se tulee esille ja sitä ihmetellään. Eikä oikein voi allergiaksikaan valehdella. Ja tästä päästään itse aiheeseen.

Onko tehty tutkimusta kuinka paljon teiniajan kehno ravinto ja nuoruuden ajan reipas alkoholinkäyttö vaikuttaa tuohon?

Vierailija kirjoitti:

Onko tehty tutkimusta kuinka paljon teiniajan kehno ravinto ja nuoruuden ajan reipas alkoholinkäyttö vaikuttaa tuohon?

Koko ikänsä absolutistina ollut veljeni sairastaa tätä kuten myös itsekin sairastan. Perinnöllisyyttä siinä ainakin lienee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tehty tutkimusta kuinka paljon teiniajan kehno ravinto ja nuoruuden ajan reipas alkoholinkäyttö vaikuttaa tuohon?

Koko ikänsä absolutistina ollut veljeni sairastaa tätä kuten myös itsekin sairastan. Perinnöllisyyttä siinä ainakin lienee. 

Mitähän tuo teiniajan kehno ruokavalio muuten on - meille tuli ensimmäinen pizzeria kylään vasta kun olin jo aikuinen. Ihan normaalia kotiruokaa meillä syötiin eikä sipsejä ja limsoja ostettu kuin juhliin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pahoillani puolestasi. 

Minä kärsin unettomuudesta, ja vaikka se on vaivana aivan erilainen, tekisi mieli hyökätä jokaisen kimppuun joka kehottaa "menemään illalla aikaisin sänkyyn ja ajattelemaan mukavia ajatuksia!".

Olisi hienoa, jos yleiseksi käytösohjeeksi muodostuisi se, että toisten vaivoja ja sairauksia ei tarvitse millään tasolla kommentoida. 

Kommentoiti lakkaa heti, kun alatte pitää suun napissa vaivojenne suhteen.

Mutta väkisin sitä yrittää jotain kommentoida, kun vatsavaivainen jatkuvasti märisee ja ruikuttaa ja vessareissujaan raportoi.

Itsellänikin on sekä IBS että keliakia, eikä kukaan koskaan mitään kommentoi, koska en huutele vaivojani muille. Jos joudun yllättäen vessaan, siis niin yllättäen että se väkisin herättää huomiota ja pakko jotenkin selittää, totean vain, että "pahoittelut, olen syönyt jotain sopimatonta, vatsani on hieman herkkä" ja vaihdan puheenaihetta.

Miten selität sen ettet voi lähteä

matkoille,osallistua juhliin tai mennä syömään ravintolaan tai oluselle baariin?

Eikö ihmetellä miksi nyhjäät kotona etkä koskaan näytä syövän mitään?

En minäkään huutele että "KUULKAA, MINULLA ON IBS!" mutta joudun kyllä selittelemään miksen voi lähteä laivalle Minnan kolmekymppisiin tai Sannan polttareihin baareja kiertelemään tai miksi mieheni on yksin synttärilounaallaan ravintolassa.

Itse kärsin nuorempana herkästä vatsasta. Ripulit ja vatsaväänteet tuli milloin mistäkin. Sain myöhemmin muista syistä mielialalääkityksen ja se ilmeisesti rauhoitti myös vatsan toimintaa. Vuosiin ei ole ollut ripuliongelmaa. Voisiko joku asiantuntija kommentoida, onko tietoa mielialalääkkeiden hyödystä ärtyneen suolen hoidossa?

Vierailija kirjoitti:

Mun työpäivät pahimpina aikoina;

- kakkahätä, pitää mennä

- möyr möyr möyr, pakko yrittää hiljentää vatsa jollain, koska lounaaseen on vielä aikaa ja olen avokonttorissa

- kakkahätä, pitää mennä

- puolen tunnin kuluttua; kakkahätä, yritä kärvistellä tunti, koska vastahan kävit, mutta työhön keskittyminen on hyvin heikkoa

- päätä vihdoin mennä helpotukselle, jotta saat taas keskittyä puoli tuntia

- taas kakkahätä, tuntuu kuin olisi todella kiireellinen asia tulossa, pakko mennä. Päästä pieni pieru ja ähistele pari vaivalloista papanaa. Tämänkö takia mulla oli kiire??

- syö lounas. Kiiruhda sen jälkeen vessaan vesiripuloimaan äsken syömiesi uunitomaattien kuoret (kasvisruoka my äss, liha sentään pysyy sisällä)

- ramppaa vielä loppupäivä vessassa, kunnes pääset junaan pidättelemään kakkahätää

Tärkeintä on yrittää järjestellä elämänsä niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän alitajuista stressiä (ei välttämättä tarkoita aivot narikkaan -työtä). Ja tietty syömistään kannattaa vähän tarkkailla, että mitä ja missä syö. En todellakaan syö pizzakebabbilaa työlounaaksi. Näin ollen, parhaimmillaan voin olla kuin ihminen, jolla on vaan vähän nopeampi aineenvaihdunta. Mikä onni ja autuus onkaan käydä vain yhdellä, tyydyttävällä lounaskakalla :)

Kurjaltahan tuo kuulostaa mutta mistä ihmeestä sitä kakkaa tulee ja tulee ja tulee aina vaan lisää? Vai tuleeko kerralla sellainen jäniksen papanan kokoinen kikkara?

Vierailija kirjoitti:

huomaa heti kirjoitti:

Jokainen saa itselleen ärtyneen suolen surkealla ruokavaliolla, kahvilla, liian leivän syönnillä, rasvaisella ruualla, hiilihapollisilla juomilla, liian tiheällä syömisvälillä, suurilla annoksilla jne.

Ai, onko 9 vuotias alakoululainenkin jo juonut ja pilanut vatsansa kahvilla, rasvaisella ruualla ja liian suurilla ruoka-annoksilla tai muulla tavoin.

Kyllä nuo vatsavaivatkin ovat hiukan geeneissä, että jos on sitä huonovatsaisuutta, niin se periytyy.

Tulee, kelle sattuu tullakseen, ei tule kaikille.

Minun pojallani todettiin IBS 6-vuotiaana. Juu, ei tosiaan ollut neuroottisesti itseään tarkkaileva, vaivoistaan suuren numeron tekevä uniikki lumihiutale vaan ihan tavallinen pikkupoika. Nyt on 14-vuotias ja on keskimäärin päivän viikossa pois koulusta kipujen takia. Eikä ole edes kovin dramaattisesti oireileva. Mutta tätä se on, vaikka on FODMAP-ruokavalio (siis myös koulussa) jne. Moniin "kunnon" sairauksiin on jokin hoitokeino, joka sitten kanssa tepsii, tässä se on jatkuvaa hakemista. 

Olen parantanut itse itseni noista ripuli- ja ummetustaudeista ja pierujakaan ei enää tule ollenkaan, aiemmin oli kaasua jatkuvasti suolessa ja pierunhajua talo täynnä. Söin viikon vain kaurapuuroa veteen keitettynä. Sitten kokeilin normaalia syömistä, ei onnistunut vielä. Söin sitten viikon hapankaalia ja join kefiiriä. Ei kahvia eikä teetä. Vain keitettyä jäähdytettyä vettä. Hapankaaliviikon jälkeen söin keitettyä riisiä vähin maustein ja yrtein. Tästä on nyt jo 30 vuotta aikaa kun tuon kuurin tein, mutta senjälkeen vatsa on toiminut normaalisti. Aamulla kakkimaan heti herättyä eikä muuta. En syö mitään erityisruokavaliota vaan tavallista kotiruokaa jonka valmistan itse alusta asti tuoreista aineista. Paino on normaali ja olo hyvä kun suoli ei enää ole reistaamaan ruvennut. N72

IBS on siitäkin erikoinen, että se oireilee niin eri tavoin eri ihmisillä ja eri syistä. Mulla esim. hiilaripainotteinen ruokavalio aiheuttaa ummetusta, proteiinipainotteinen ripulia. Tasapainon löytäminen on hankalaa ja yhtälöä vaikeuttaa yksittäiset ruoka-aineet jotka aiheuttavat myös oireita. Turvotusta mulla on harvoin, mutta kun sitä on, maha turpoaa kuin olisin viimeisilläni raskaana (olen 171 pitkä ja painan 56 joten normaalisti maha on aika litteä).