Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
AFANTASIA ja kyky visualisoida mielikuvia: Miten ajattelusi muodostuu? Näetkö kuvan, "koetko tiedon" ilman kuvaa tai jotain aivan muuta?
02.01.2022 |
Moi!
— Te kaikki visualisoivat, kertoisitteko mahdollisimman tarkasti millä tavalla visualisoitte?
Moni ei varmasti tiedä itsekään toimiiko oma keho afantasian tapaan vai visualisoiko mielikuvilla.
Tätä ketjua lukiessa vahvistuu oletus siitä, että aivan kaikki ajattelevat ja näkevät mielikuvia tai ajattelevat mielikuvia tai muodostavat mielikuvia tai ajatuksia omalla yksilöllisellä tavallaan. Toisilla ihmisillä on varmasti enemmän yhtäläisyyksiä ja toisilla enemmän eroavaisuuksia mielen sisäisessä ajattelutavassa kuin toisilla.
— Te kaikki, joilla on mielestänne afantasian kriteerien mukaista ajattelua, kertoisitteko myös tarkasti millä tavalla ajattelette tai millä tavalla muodostatte mielikuvia?
Moni mielestään mielikuvia näkevä, joka ei tunnista ajattelussaan afantasiaa, on tässä ketjussa kuitenkin maininnut, että näkee silmät sulkiessaan "vain mustaa" ja että "mielikuva on vain ajatus eikä kuva".
Kertokaa omasta kokemuksestanne! Hyvää uutta vuotta 2022!
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kaikki ajateltu visualisoituu tai muuttaa mielikuvaksi puheesta minulla.
Onko mielikuvituksesi värikäs, runsas ja polveileva? Sisältääkö paljon ylimaallisia tapahtumia?
Värikäs ja polveileva kyllä.
Käyn paljon pääbi sisässä keskusteluja.
Ylimaallisia tapahtumia ei sisällä tajunnanvirtani, jos oikein kysymyksesi ymmärsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kaikki ajateltu visualisoituu tai muuttaa mielikuvaksi puheesta minulla.
Onko mielikuvituksesi värikäs, runsas ja polveileva? Sisältääkö paljon ylimaallisia tapahtumia?
Värikäs ja polveileva kyllä.
Käyn paljon pääbi sisässä keskusteluja.Ylimaallisia tapahtumia ei sisällä tajunnanvirtani, jos oikein kysymyksesi ymmärsin.
Ovatko keskustelut sanoina, ääninä vai kuvina? Näetkö koko itsesi keskustelevan ihmishahmona toisen itsesi kanssa, vai miten?
Hmm. Mulla on hyvä mielikuvitus. Pystyn kuvittelemaan mitä vain minne vain, tuttuun ympäristöön tai mielikuvissa luomaani ympäristöön. Esimerkiksi nyt istuessani kotisohvallani, voin kuvitella disney prinsessan yksityiskohtineen tuohon seinän viereen seisoskelemaan. Voin kuvitella niitä vaikka viisi vierekkäin, jokaisen tehdessä eri asiaa
Samalla voin kuvitella kuinka seinäni prinsessojen takana muuttuu "taikinamaiseksi" ja löpsähtää alas. Mitä vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Visualisoin sekä auditiivisesti, kinesteettisesti että visuaalisesti. Olen koulutukseltani ja ammatiltani taiteilija ja mitä noista kulloinkin käytän eniten riippu tietysti tehtävästä työstä, ratkaistavasta ongelmasta, ihmissuhteesta jne.
Afantasia ei vaivaa minua, vaikea edes kuvitella millaista sellaisen kanssa eläminen olisi.Sama juttu. Muistan hyvin tuoksut, lämpötilat, äänet, ja tunnen ne päässäni. Esimerkiksi sadepäivä, siinä on tietty kosteus, tietty ääni ja tietty tuoksu.
Tämän lisäksi kun esimerkiksi teen tietokoneella jonkinlaista 3D objektia, käytännössä aina, visualisoin sen ensimmäiseksi hyvin pitkälle korvieni välissä työvaiheineen, ennenkuin alan edes tekemään sitä tietokoneella. Pystyn pyörittämään sitä mielessäni kaikin tavoin, sijoittelemaan sitä mihin haluan ja tarkastelemaan sitä millaisia työvaiheita tarvitsen jotta saan halutun lopputuloksen.
Sitten jos puhutaan esimerkiksi seksistä tai itsetyydytyksestä, niin aikaisemmat kokemukset tai fantasiat joita käyn päässäni ovat hyvin visuaalisia, melkein kuin elokuvia, ääninen, tuoksuineen, tuntemuksineen, mutta pystyn muokkaamaan niitä miten haluan.
Samoin kun kirjoitan jotain, niin kirjoittamisen aikana mielessäni on kuin elokuva, joka sitten tulee "paperille".
Luulisin että kaikille taiteilijoille ja taiteellisen alan työntekijöille tuo kyky on ehdoton, sillä muutoin tulokset ovat vain teknisiä toistoja jostakin, eivät luovia?
Nyt loikkasit jokin oleellisen yli, luovuus ei ole visualisoinnin asteesta kiinni, vaan erilaisten vaihtoehtojen yhdistämiskyvystä uudeksi, toki työstämisvaihe on erilainen jos mielessä on pelkkä idea jota lähtee purkamaan auki jollakin menetelmällä vaikkapa piirtämällä kuin jos voi ammentaa unenkaltaisesta visuaalisesta kuvitelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni moni elokuvantekijä on afantasiasta kärsivä. Kun itse lukee kirjan, niin ne ovat mahtavia. Sitten kun katsoo elokuvan ko. kirjasta, niin pitkä plääh. Esim. annelit ja onnelit. Miten annelista ja onnelista edes saa tehtyä niin tavallisia ja tökeröitä elokuvia?
He taitavat vain muodostaa erilaisen näkemyksen kirjan tapahtumista. Toinen asia mikä varmasti vaikuttaa on se, että minkälaisen tunnelman elokuvan ohjaaja haluaa elokuvaan, sillä tunnelmaa voi muokata elokuvan maisemilla ja väreillä ja leikkauksella. Kolmas on se, kuinka paljon rahaa lavastukseen ja elokuvassa käytettäviin asioihin, tavaroihin, taloihin, kulkuneuvoihin ja erikoistehosteisiin on käytettävissä. Ja minkälaiset mahdollisuudet on digitaalisten tehosteiden käyttöön.
Tietysti kaikki muodostavat hieman erilaisen näkymän sanoin kuvailluista paikoista. Puutarha ja marjapensaat vaikkapa ovat toiselle toisia marjoja kuin toiselle ja toisen puutarhassa on kukkaistutuksia ja toisen puutarhassa luonnonkukkia. Toisen mielessä linnut laulaa ja toisen mielessä on jotain muuta. Tarkemmatkin kuvailut sanoin mielletään erilaisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"visualisoida mielikuvia"? Mitä tarkoitat mielikuvalla, ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni moni elokuvantekijä on afantasiasta kärsivä. Kun itse lukee kirjan, niin ne ovat mahtavia. Sitten kun katsoo elokuvan ko. kirjasta, niin pitkä plääh. Esim. annelit ja onnelit. Miten annelista ja onnelista edes saa tehtyä niin tavallisia ja tökeröitä elokuvia?
He taitavat vain muodostaa erilaisen näkemyksen kirjan tapahtumista. Toinen asia mikä varmasti vaikuttaa on se, että minkälaisen tunnelman elokuvan ohjaaja haluaa elokuvaan, sillä tunnelmaa voi muokata elokuvan maisemilla ja väreillä ja leikkauksella. Kolmas on se, kuinka paljon rahaa lavastukseen ja elokuvassa käytettäviin asioihin, tavaroihin, taloihin, kulkuneuvoihin ja erikoistehosteisiin on käytettävissä. Ja minkälaiset mahdollisuudet on digitaalisten tehosteiden käyttöön.
Tietysti kaikki muodostavat hieman erilaisen näkymän sanoin kuvailluista paikoista. Puutarha ja marjapensaat vaikkapa ovat toiselle toisia marjoja kuin toiselle ja toisen puutarhassa on kukkaistutuksia ja toisen puutarhassa luonnonkukkia. Toisen mielessä linnut laulaa ja toisen mielessä on jotain muuta. Tarkemmatkin kuvailut sanoin mielletään erilaisina.
Eipä sitä voi teille selittää kun teille riittää ne asiat, jotka olette jo aiemmin nähneet.
Vierailija kirjoitti:
Miksi uusi aloitus
Onhan tämä ällistyttävää ettei ylipäätään ole enemmän esillä, ikään kuin itsestään selvästi kaikki pystyisivät kuvittelemaan kokemansa ja haluamansa kuvallisesti kuten unessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestän afantasia käsitetään väärin. Jossakin keskustelussa afantaasikkona pidettiin sellaista, jolla silmät suljettuna ja jotain ajatellessa ei tullut kuvaa silmien eteen kuten elokuvissa tai valokuvaa katsellessa. Minä en näe silmät kiinni kuvia, mutta pystyn oikein hyvin visualisoimaan ajattelemani tai lukemani asian. Kirjallisuudessa nautin maosema- tai tilakuvauksista ja näen ne asiat mielessäni erittäin hyvin. Voin myös vaikka suunnitella mielessäni asuja ja värejä ja näen sopivatko ne hyvin yhteen. Mitään kuvia en silmilläni näe, mutta mielessäni kyllä. En ole mielestäni afantaasikko vaan hyvinkin visuaalinen ihminen.
Afantaasikko lienee henkilö, joka ei pysty mieleensä visualisoimaan kuvia. Sanonta "näen sen kuin sieluni silmillä" varmaan kuvaa tapaani visualisoida.
Minulla lienee sitten auditiivisella puolella jotain puutetta, koska en pysty kuulemaan musiikkia ilman, että oikeasti kuulen sen. Mitään korvamatoja ei päähäni tartu.
Totta, että silmiä korostetaan.
En osaa edes kuvitella, etten pystyisi "kuuntelemaan" musiikkia mielessäni! Puuttuuko sinulta täysin ns. sisäinen puhe?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostaisi tietää se "jotain aivan muuta." On niin paljon erilaista, että kaikki on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Totta, että silmiä korostetaan.
En osaa edes kuvitella, etten pystyisi "kuuntelemaan" musiikkia mielessäni! Puuttuuko sinulta täysin ns. sisäinen puhe?
En ymmärrä edes mitä sisäinen puhe tai kuva voisivat tarkoittaa, mieli havannoi aistiärsykkeitä ulkopäin mutta toki samalla ajatukset voi harhailla missä tahansa, mutta ovat pelkkiä ajatuksia tai muistumia eivät kuvia tai ääniä tai olosuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Visualisoin asioita ja esimerkiksi astelukuja työssäni näkökentän päälle. Auttaa paljon ainakin minua kun tarvitsen suunnata työvälineitä parin asteen tarkkuudella mutta kuitenkin mututuntumalla.
Ne on niinku sun "ulkopuolella".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta, että silmiä korostetaan.
En osaa edes kuvitella, etten pystyisi "kuuntelemaan" musiikkia mielessäni! Puuttuuko sinulta täysin ns. sisäinen puhe?
En ymmärrä edes mitä sisäinen puhe tai kuva voisivat tarkoittaa, mieli havannoi aistiärsykkeitä ulkopäin mutta toki samalla ajatukset voi harhailla missä tahansa, mutta ovat pelkkiä ajatuksia tai muistumia eivät kuvia tai ääniä tai olosuhteita.
kaikki termit on hassuja, kun niitä rupeaa miettimään
Mulla on totaalinen afantasia eli en näe edes unia kuvallisina. Ne on minulle kuin puhetta korvissa, kuin joku lukisi kirja ääneen.
Ja joo, en siiis näe mitään mielikuvia missään tilanteissa. Se tekee maailman joka päivä aika uudeksi kokonaan, koska en esim. visuaalisesti muista miltä näyttää reittini työpaikalle, vaikka olen kulkenut sitä kohta 15 vuotta. Osaan reitin, ikää kuin reittiselostuksena: tien x päästä, paikasta jossa vasemmalla on Alepa, käännnytään vasemmalle jne, mutta mulla ei ole minkäänlaista mielikuvaa miltä tuo paikka näyttää.
Onko afantasia jotain mistä "kärsitään". Itse ajattelen että ei. Toki se on varmasti hienoa pystyä visuaalisesti muistamaan ja mielikuvittelemaan, ja kyllä mua joskus harmittaa, etten millää tasolla muista miltä esim. edesmennyt äitini tai lemmikkini näyttivät. Mutta: tutkimustenkin mukaan afantasia johtaa yleensä korkeaan älykkyysosamäärään, ilmeisesti koskaa on pienestä pitäen kompensoitava visuaalisen kuvittelun puutetta muilla tavoin, ja lisäksi afantastikot selviävät traumoista yleensä hyvin pienin vaurioin. Iso osa traumoja kun yleensä on, että mieli palauttaa elävinä mielikuvina uudestaan ja uudestaan mieleen traumatisoineet tapahtumat, ja muiston mukana tulee tunteet ja trauman jatkuminen. Afantastikolla näin ei käy. Hänen päässään on vain melko eloton tekstikuvaaus tapahtuneesta, eikä sen mukana herää tunteita.
Minä näen kaiken kuvina, tarinoina jne. Kirjoista ja uutisista voi tulla ihan fyysisesti paha olo. Haistan, maistan ja tunnen myös.
Moni on kuvaillut täällä hyvin samaa. Tämä on sinänsä lahja mutta harmittaa että opiskellessa asiat jää mieleen tarinoina joista en muusta vuosilukuja, paikkoja tai nimiä. Kun kaiken käy mielikuvina läpi, on asioita jotka ei sitten pysy päässä millään.
Vierailija kirjoitti:
Ja joo, en siis näe mitään mielikuvia missään tilanteissa. Se tekee maailman joka päivä aika uudeksi kokonaan, koska en esim. visuaalisesti muista miltä näyttää reittini työpaikalle, vaikka olen kulkenut sitä kohta 15 vuotta. Osaan reitin, ikää kuin reittiselostuksena: tien x päästä, paikasta jossa vasemmalla on Alepa, käännnytään vasemmalle jne, mutta mulla ei ole minkäänlaista mielikuvaa miltä tuo paikka näyttää.
Josn liikut ulkomailla, onko selostus edelleen suomeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Visualisoin asioita ja esimerkiksi astelukuja työssäni näkökentän päälle. Auttaa paljon ainakin minua kun tarvitsen suunnata työvälineitä parin asteen tarkkuudella mutta kuitenkin mututuntumalla.
Näetkö kuvan ilmassa? Jos, niin onko se läpinäkyvä kuva?
Voitko laittaa sen asteluvun näkymään numerona silmiesi edessä ja lopettaa sen näkymisen heti, kun haluat?
Voitko visualisoida näkökenttääsi mitä tahansa mitä ajattelet, vaikka kirjoittaa muille näkymätöntä tekstiä omaan näkökenttääsi lisäten kirjaimen kerrallaan?
Kysyn näitä kaikkia, koska en tiedä miten ne asteluvut visualisoit näkökenttäsi päälle.
En ole tuo, jolta kysyit, mutta kun luen tekstiäsi, niin asetan asteikon ja numerot asioiden päälle ja kuvittelen tyhjän valkoisen kirjepaperin valkoisella vanhanaikaisella puisella kirjoituspöydällä, jolla on maljakossa kimppu vaaleanpunaisia ruusuja ja valkoisia kieloja ja valkoiselle kirjepaperille ilmestyy yksittäin mustia kirjaimia kun ne olisi naputeltu vanhanaikaisella kirjoituskoneella, mutta konetta ei ole lähelläkään. Kirjaimia vain ilmestyy. Sinä istut pöydän ääressä ja sinulla on korallinpunainen kynämallinen neulehame ja beige neulottu "huivi" silmiesi päällä. Katsot kun tyhjälle paperille ilmestyy kirjaimia, mutta et näe.
Eli tiedät, mikä sana paperille ilmestyy, mutta odotat näkeväsi sen tapahtuvan tekstinä?
Alue: Aihe vapaa
Entä onko jollain romanttinen näkö? Eli kaikessa mahdollisessa on romanttinen loppu oli melkein mistä vaan asiasta kysymys. Sekä ajatuksen, että näkemisen tasolla?