Mitä ette enää uskalla tehdä kypsemmällä iällä?

Vierailija kirjoitti:

En enää uskalla liftata, kulkea taksilla tai kulkea yksin yöllä. Varsinkaan humalassa mitään näistä.

Joo nuorena tuli liftattua paljon eikä koskaan tapahtunut mitään pahaa. 

En enää käy joulumarkkinoilla.

Vierailija kirjoitti:

En uskalla ajaa autoa pimeällä enkä tunneleissa. Johtuu osin huonosta hämäränäöstä ja heijastuksista, jotka tulivat silmäleikkauksen jälkeen.

Samoin riskialttiit liikuntalajit ovat ehdoton no-no. Pyöräillä uskallan kesäkeleillä.

64 v

Pyörällä pysyy tosi hyvin pystyssä myös talvella, jos on nastarenkaat, ei vaaraa renkaan lähtemisestä alta, kuin korkeintaan jos puhdasta jäätä olis ja vauhtia kaarteessa riittävästi. Joten siitä vaan kokeilemaan!

Mennä salille tai ryhmäliikuntatunneille, liikaa upeita nuoria, kun itsellä parhaat päivät takana

N36

Luistella, pelkään jäähän kaatumista. Hiihtää uskallan tasaisella😅

Lumilautailla en uskaltaisi enää. Lasketella uskalsin ihan pienessä Etelä-Suomen rinteessä, se oli juuri hyvä minulle. Mihinkään tunturiin en kaipaisi, en enää uskaltaisi laskea siellä.

Täytän 35 ja en uskalla enää matkustaa ulkomaille. En ole lentopelkoinen, mutta jotenkin ajatus kaukana kotoa olemisesta ahdistaa ihan liikaa ja edellisestä ulkomaanmatkasta on 15 vuotta. Viihdyn kotikulmilla. Onneksi ei tarvitsekaan matkustella, nojatuolimatkailu riittää minulle.

Tanssia esim. baarissa. Olen 45 v. Nuorena tykkäsin, ja jo lapsena tanssin kotona. En kuitenkaan saanut harrastaa, sitä pidettiin jotenkin häpeällisenä. Tämä harmittaa, tekisi mieli kokeilla vieläkö tykkään. Baariin mua ei enää saa, mutta ehkä joku tanssitunti voisi olla ok. Tosin mies on sitä vastaan, senkin mielestä tanssissa on jotain noloa ja hävettävää. En ihan ymmärrä. Ei olla edes uskonnollisia eikä lapsuudenkotinikaan ollut.

Uskalla mennä kauppakeskukseen ilman suojavarusteita, nuorempana ei asia tullut mieleenikään.

Vierailija kirjoitti:

Polkupyöräily. Tietyt perusvaivat vaikuttavat, ettei tasapainoon voi joka tilanteessa ehkä luottaa. Vaikka muuten tasapaino ok.

Mulla ei kestä häntäluu jostain syystä. Ajoin 9km ja puoli vuotta kesti toipuminen, hyvä että istumaan pystyi! Nyt pitäisi kerätä rohkeutta ja kokeilla uudestaan 5v jälkeen. 

Nuorten hevosten ratsuttaminen ja yleensä niillä ratsastaminen on minun kohdaltani ohi. Käyn maastoköpsöttämässä lähes pomminvarmoilla suokeilla tai issikoilla. Ikää 59v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polkupyöräily. Tietyt perusvaivat vaikuttavat, ettei tasapainoon voi joka tilanteessa ehkä luottaa. Vaikka muuten tasapaino ok.

Mulla ei kestä häntäluu jostain syystä. Ajoin 9km ja puoli vuotta kesti toipuminen, hyvä että istumaan pystyi! Nyt pitäisi kerätä rohkeutta ja kokeilla uudestaan 5v jälkeen. 

Takapuoli kipeytyy jokaisella talven jälkeen, sen vuoksi pitää aloittaa lyhyillä matkoilla, satulan muodolla on myös väliä vanhemmiten ja ajoasennolla. 

Keinua

Muksujen tulon myötä yrittänyt vieressä myös keinua ja heti tulee pahoinvointi. Ei viitsi laatata leikkipuistoon.

Ilmeisesti iän myötä nuo tasapainoelimet ovat jäykistyneet.

Hevostelut on täälläkin taakse jäänyttä elämää. Työssäni joudun vielä silloin tällöin hevosia taluttamaan, karsinan tai pari siivoamaan, kantamaan juomavettä ja heittämään heinät eteen, mutta selkään tai kärryille ei enää viitsi mennä. 41v on nyt ikää enkä enää vuosikymmeneen ole ratsastuksesta haaveillut. En tiedä mistä johtuu, enkö uskalla vai eikö vaan enää kiinnosta. Ehkä kumpaakin.

Lasketella uskallan, mutta hyppyreihin, bokseihin ja metsäreiteille en enää menisi. Sama ratsastuksessa, uskaltaisin kyllä ratsastaa mutta en esteitä enkä varsinkaan maastoesteitä.

Itseltä on jäänyt huvipuistojen (jokseenkin kaikki) laitteet. En uskaltaisi laskea suksilla niitä mäkiä joita nuorena tahkottiin. Myös korkean paikan kammo on paljon pahempi kuin nuorena eli omakotitalon katolle kiipeäminen tyssää räystään korkeudella. Olen 56v.

56v jatkaa, tanssimista en edelleenkään häpeä, jos vain pääsisi taas jossain harrastamaan. Matkustelu maailmalka tuntuu vaivalloiselta, kotona on kivaa.

Aloin miettiä tuon yhden kommentoijan mainitsemaa tasapainoaistia, polkupyöräily tuntuu nykyään paljon vaarallisemmalta, aivan kuin ei enää hallitsisi pyörää varsinkaan kovemmassa vauhdissa. Samoin liukkaat kelit ovat pelottavia. Se tuntuu kurjalta. Tosiaan tajuaa vanhenemisen.

Mennä vuoristorataan! Kuinka ihmeessä oon uskaltanut junnuna..

Onpa  kankeaa porukka sivustolla. Uskomatonta. Nelikymppiset jo päästäneet itsensä lihomaan ja kangistumaan lähes liikuntakyvyttömiksi.  Kohta tarviutsette pyörätuolia.

Oikein vielä kehutaan mihin kaikkeen ei enää pystytä. Eräskään ei voi enää ajaa polkupyörällä.  Täälläpäin sentään vielä kahdeksankymppiset käyvät jumpissa, hiihtävät, ajavat pyörällä jne. kuten nuorempanakin.  

Käsilläseisonta. Uskalsin 4 vuotta sitten. Kärrynpyörän vielä uskallan N47