Tukiperheäiti vastaa kysymyksiisi

Tuohon en osaa vastata, että onko tukiperheeksi vaikea päästä. Käsittääkseni sillä ei ole väliä onko parisuhteessa vai ei. Soita kunnan lastensuojeluun tai vaikkapa pelaan ja kerro halukkkuudestasi, niin saat asiaan paremman vastauksen :)

ap

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 18:12"]

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 17:02"]

Harmittaako sinua koskaan lasten puolesta, kun heidät on "pilattu", siis kuinka huonot vanhemmat ja väärä ympäristö ja olosuhteet ovat muokanneet heistä "hankalia/omituisia/oireilevia yms".

Pieni vauva on täydellinen, ympäristö tekee hänestä sellaisen kuin hän on, sitten isompana.

Itseäni raivostuttaa ja tunnen että peli on menetetty, kun tapaan näitä oireilevia lapsia.

Raivostuttaa että paskat vanhemmat saavat pilata nämä lapset vaikka moni lapseton olisi hyvä vanhempi heille, jos he saisivat nämä lapset jo vauvana! Hyvin harva haluaa jo oireilevaa lasta itselleen, en minä ainakaan.

[/quote]

Maailma ei ole noin mustavalkoinen. Sinusta ei ainakaan ole tukivanhemmaksi. Tukevanhemman tehtävä on tukea ja auttaa, ei arvostella, pönkittää omaa egoaan heikommassa asemassa olevien kustannuksella. Jos ryhtyy tukiperheeksi on hyvä ymmärtää, että siinä ollaan herkkien asioiden äärellä. Miten voit toimia luotettavana aikuisena tukilapselle, jos tuomitset lapsen vanhemmat? Se on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan samalla tavalla kuin se, että toinen vanhempi vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta haukkumalla häntä lapselle.

[/quote]

Mitäs väkivaltaa se sitten on, että narkkari tai juoppo tekee lapsia, joista ei jaksa pitää huolta eikä edes kykene taloudellisesti. Lapsi jää vaille perusturvaa ja -huolenpitoa. Joutuu märissä vaipoissa nälkäisenä kököttämään kun äiti sammuneena makaa sohvalla tai piikki sojottaen käsivarresta. Kyllä se vaan on väkivaltaa pahimmasta päästä ja suoraan lasta kohtaan... Ihan sama vaikka kuinka äiti sisimmässään rakastaisi, se ajatuksen tasoinen rakkaus ei mene perille. Kaikkien ei pidä lisääntyä.

Ja kyllä, raivostuttaa edes ajatella asiaa. Itse en ole lapseton, mutta antaisin jokaiselle lapsettomalle tällaisen vauvan jonka elämä muuten olisi kärsimystä.

Paljonko tulee korvausta?

Palkkio on 35,34€/vrk/lapsi ja kulukorvaus 23,90€/vrk/lapsi

ap

Kauanko lapset yleensä on, mistä syystä, minkäikäisiä, kuinka usein?

Onko teillä tukilapselle oma huone?

Meillä käy tällä hetkellä kaksi pientä poikaa (alle kouluikäisiä). Käyvät kerran kuussa viikonlopun ja kerran kuussa pätkän arkena. Perheen taustoja en voi tarkemmin kertoa, ettei kukaan tunnista, mutta haasteita löytyy mitkä näkyy myös lasten käytöksessä.

Meillä on itsellä myös kaksi tyttölasta.

Tukilapset nukkuvat "omassa huoneessaan" eli huone on normaalisti perheen käytössä, mutta tukiaikoina siitä tehdään poikien yhteinen huone eli se rauhoitetaan silloin muusta käytöstä.

ap

Mikä sai teidät ryhtymään tukiperheeksi. Mitkä ovat parhaat ominaisuutenne hommaan. Näkyvätkö lasten käytöksen haasteet teillä vai mukautuvatko rajoihinne?

Minulla on haaveena olla tukiperheenä vielä joskus, mutta mietin olenko sopiva.

Harmittaako sinua koskaan lasten puolesta, kun heidät on "pilattu", siis kuinka huonot vanhemmat ja väärä ympäristö ja olosuhteet ovat muokanneet heistä "hankalia/omituisia/oireilevia yms".

Pieni vauva on täydellinen, ympäristö tekee hänestä sellaisen kuin hän on, sitten isompana.

Itseäni raivostuttaa ja tunnen että peli on menetetty, kun tapaan näitä oireilevia lapsia.

Raivostuttaa että paskat vanhemmat saavat pilata nämä lapset vaikka moni lapseton olisi hyvä vanhempi heille, jos he saisivat nämä lapset jo vauvana! Hyvin harva haluaa jo oireilevaa lasta itselleen, en minä ainakaan.

Mitä ajattelet oikeasti, jos terveet ja työssäkäyvät ex-narkit käyttää tukiperhettä hyväkseen vain ollakseen kahdestaan?

helppoa rahaa näköjään..

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 17:23"]

helppoa rahaa näköjään..

[/quote]

Kokeilepa ite. 

Surettaako kun lapset pitää palauttaa huonoille vanhemmille?

No, enpä sanoisi, että kaikki lapset ovat niin hankalia. Opetan lasta, joka käy tukiperheessä sisaruksensa kanssa. Tottakai kotona on kaikkea ja lapsen käytöksessäkin haasteensa, mutta väitän, että haastavaa ei ole nähnytkään, jos noita lapsia pitää haastavina. Kyllä mielestäni heistä saa aika helpolla sen palkkion. Itsekin ottaisin tuon lapsen ja sisaruksensa meille, ellen olisi opettajana toiselle heistä ja jotenkin heitä tarjottaisiin silti näillä tiedoilla. Helppoa rahaa.

Tämä perhe löysi meidät yhteisen tuttavan kautta. Emme siis tällä kertaa hakeutuneet itse tukiperheeksi. Edellisestä tukilapsesta oli aikaa jo jokunen vuosi, mutta tämä tuttavamme siis tiesi että meiltä voisi kysyä.

Lapset oireilevat selvästi ja haastava käytös näkyy meilläkin. Pidämme kuitenkin kiinni säännöistä ja tavoista mitä meillä on ja lapset mukautuvat siihen pikkuhiljaa. Koemme, että yksi haaste vanhemmilla onkin ollut rajojen puute ja osin siksi lapset kokevat turvattomuutta. Kun vanhemmat eivät jaksa olla johdonmukaisia, niin aina saa pelätä, että miten äiti/isä tällä kertaa reagoi.

En sinänsä mieti kenen syytä tämä kaikki on. Haluan uskoa että vanhemmat yrittävät parhaansa. Koemme olevamme tukena myös vanhemmille vanhemmuudessa ja keskustelemme kasvatuksellisistakin asioista heidän kanssaan. Tavoitteemme on luoda lapsille mahdollisimman turvallinen ja hyvä ympäristö silloin, kun he ovat meillä.

ap

Ja myönnän, että joskus surettaa, millaista lapsilla mahtaa todellisuudessa kotona olla. Tiedän, että jossain määrin jäävät vaille sellaista huomiota, mitä mielestäni tuon ikäisten lasten kuuluisi saada. Kyllä he ruuan saavat jne, mutta kyllä lapsi tarvitsisi myös sitä pyyteetöntä rakkautta, syliä, rajoja, turvaa yms ja näistä pojat tuntuvat osin jäävän paitsi.

Tukiperheenä me vaan emme tiedä kaikkea perheen tilanteesta ja uskon, että lasu osaa tilanteen arvioida, kun sen laajemmin tietävät.

ap

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 17:23"]

helppoa rahaa näköjään..

[/quote]

ehkä olen liian rikas, kun minusta tuo ei ole mikään erityisen suuri korvaus, jos ottaa mahdollisesti 'hankalankin' (=ei mene ihan vaan siinä sivussa) lapsen viikonlopuksi perheeseen, on siis vastuussa yötäpäivää ja samalla oman perheen vapaa vapaa-aika ihan omilla ehdoilla vietettynä jää välistä. (vaikka varmasti onkin niin, että tukiperhe siitä itsekin nauttii ja saa itselleen myös... mutta nautin minäkin työstäni, joka on unelmieni hommaa. silti katson palkkani ansainneeni)

eli itse lasken homman enempi hyväntekeväisyydeksi kuin helpon rahan tekemiseksi.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 17:02"]

Harmittaako sinua koskaan lasten puolesta, kun heidät on "pilattu", siis kuinka huonot vanhemmat ja väärä ympäristö ja olosuhteet ovat muokanneet heistä "hankalia/omituisia/oireilevia yms".

Pieni vauva on täydellinen, ympäristö tekee hänestä sellaisen kuin hän on, sitten isompana.

Itseäni raivostuttaa ja tunnen että peli on menetetty, kun tapaan näitä oireilevia lapsia.

Raivostuttaa että paskat vanhemmat saavat pilata nämä lapset vaikka moni lapseton olisi hyvä vanhempi heille, jos he saisivat nämä lapset jo vauvana! Hyvin harva haluaa jo oireilevaa lasta itselleen, en minä ainakaan.

[/quote]

Maailma ei ole noin mustavalkoinen. Sinusta ei ainakaan ole tukivanhemmaksi. Tukevanhemman tehtävä on tukea ja auttaa, ei arvostella, pönkittää omaa egoaan heikommassa asemassa olevien kustannuksella. Jos ryhtyy tukiperheeksi on hyvä ymmärtää, että siinä ollaan herkkien asioiden äärellä. Miten voit toimia luotettavana aikuisena tukilapselle, jos tuomitset lapsen vanhemmat? Se on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan samalla tavalla kuin se, että toinen vanhempi vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta haukkumalla häntä lapselle.

Meidän kohdalla tuo korvaus menee osin esim vaippoihin. Kyllä, perheen kuuluisi ostaa vaipat, mutta kun ei osta, niin mieluummin ostamme itse kuin pesemme vaatteita ja huonekaluja.

Tämän lisäksi ruokaa menee tietysti viikonloppuna enemmän. Pyykkiä tulee pestyä enemmän. Tiskikone laulaa koko ajan. Kaikki se maksaa ja kulut on tarkoitettu kattamaan sitä.

Toisinaan käymme koko perheen kanssa jossakin maksullisessa "huvituksessa" kuten tivolissa, leffassa tms. ja ihan siitä omasta pussista maksetaan. Eli käytännössä tuosta palkkiosta ja kulukorvauksesta ei juurikaan jää käteen.

Helppoa rahaa en kyllä tämän sanoisi olevan. Tuskin kukaan tekee tukiperhetyötä rahasta. Kyllä se taitaa useimmiten olla kutsumus :)

ap