Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tipaton tammikuu 2022
01.01.2022 |
Ensimmäinen päivä, eilen hyrpin valkkaria siihen malliin että helppo päivä olla ilman tänään. Katotaan miten tämä tammikuu onnistuu raittiina. Mites te muut.?
Kommentit (792)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen loppui tipaton. Oli vieraita ja syötiin, niin otin pihvin kanssa isohkon lasillisen (reilu 20 CL) viiniä. Hyvältä maistui. Mutta koska oli 3 juomassa yhtä pullollista (kuski eli neljäs ei), niin yksi lasillinen riitti jokaiselle. Toista pulloa ei avattu.
Voi surku, yhden lasin takia lopetit... Mulla oli eilen veljen synttärit, alkuun kuohuviinilasit, mutta en ottanut tietenkään koska oäätös pitää kuun loppuun. Sais aikamoiset bileet olla että katkaisisin. No jos fanittamani artisti kutsuisi mut juhliin, ehkä sitten.
Mutta tsemppiä seuraavaan yritykseen.
En pidä surkuna, että loppui yhteen lasilliseen.
Esim. eilen meni yksi saunakalja ja yksi lasi viiniä. Mitäpä sinä enää? Tammikuu on ensi vuonnakin.Minullakin oli tosi lähellä eilen , etten retkahtanut. Mutta , otin vähän iltapalaa niin siten selvisin ilman alkoholia.
Ja tammikuu on ensvuonnakin ja saa sitä olla tipattomalla muulloinkin ja hyvä, että olit tähän asti!
-Ap
Ap: Kiva kun olet niin positiivinen kaikille etkä tuomitse jos joku retkahtaa vähän tai paljonkin :)
Kiitos, oot meille kuin "emo" joka pitää huolta laumastaan ja jaksaa tsempata jos itsellä meinaa usko loppua! :)
Jaksaa, jaksaa, enää viikko! Terveisin se mahapotilas...!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sujuu tipaton?
Hyvin, mutta tänään on kyllä tehnyt mieli lasillista. Näillä kuitenkin mennään, eli ilman. On kamalaa huomata, miten alkoholista on tullut liiallisen luonnollinen osa arkea ja rentoutumista.
Miten te jotka sanotte ottavanne joskus viinilasin tai 2, niin mitä teette loppuviinille? Eihän se säily seur viikonloppuun vaan etikoituu. Jos juon yksin kotona viiniä, ostan minipullon ellei ole tarkoitus vetää koko lekaa. Mieheni ei juo viiniä joten yleensä meillä ei normaalipulloja näy.
Ihan utelias vaan oon.
Tämähän se ongelman ydin onkin.. usein se sitten menee kokonaan. Eli 1-2 lasia pe, 1-2 lasia la, 1 su.. ja loput jää pyörimään. On sääli kaataa viemäriin, joten sitten viikolla lasi siellä täällä. Monesti olen kaatanut viemäriinkin etten joisi loppua viikolla. Kunnes älysin ruveta ostamaan pienempiä pakkauksia. Puolen litran pahvipakkaus on hyvä. Kun ei se sitten pelkkään viiniinkään jäänyt, vaan lisäksi 1-2 saunakaljaa.
Olen nelikymppinen nainen. Ekat kännit otin 13-vuotiaana ja heti silloin oli selvää, että alkoholi oli mun juttu. Jäin koukkuun heti!
Nuorena solmitun avioliiton päätyttyä elämääni astui mies, joka myös käytti runsaasti alkoholia. Hänen kanssaan oli mukavaa heittäytyä viikonlopuiksi kuplaan; katsella leffoja ja tissutella loputtomasti olutta ja hypätä vähän väliä tupakalla. Tissuttelu alkoi aina perjantaina töiden jälkeen ja kesti yhtäjaksoisesti sunnuntai iltaan. Emme örveltäneet kaatokännissä (toki niinkin joskus kävi) vaan olimme tasaisen huppelissa. Juomamme määrät oli järkyttäviä. Samaan hiprakkaan päästäkseen tarvitsi koko ajan juoda enemmän ja enemmän. Tottakai painoakin kertyi.
Vähitellen viikonloput ei enää riittäneet, vaan tissuttelu jatkui viikollakin. Lomilla juominen oli tauotonta. Vuosi sitten tuli tunne, että nyt riittää!
Aloitin tipattoman 1.1.2021. Se sujui hyvin, olin niin kyllästynyt juomiseen. Lopetin suhteen alkoholisti mieheen. En pystynyt katsella leffoja tai sarjoja, koska ne tuntuivat tylsiltä ilman alkoholia. Aloin liikkua enemmän. Rupesin juoksemaan.
Helmikuussa työkaverit alkoivat sanoa, että hehkun. Ihmettelivät mitä mulle on tapahtunut. Maaliskuussa päiviteltiin mun laihtumistani. Sain jatkuvasti kuulla miten olen nuortunut ja kyseltiin olenko kenties rakastunut. En paljastanut kellekään mitään. Olen introvert, en huutele asioistani. Jos joku oli aiemmin huomannut juomiseni, tai siis sen että aamuisin hengitykseni kenties tuoksahti, niin kukaan ei maininnut asiasta mitään.
Kesäkuussa tajusin, että olin pitänyt takaporttia auki juomiselle. Olin vältellyt tilanteita, joihin ns. kuuluu alkoholi. En käynyt missään, en tavannut ketään treffailusta puhumattakaan. En osannut kuvitella itseäni istumassa vastapäätä jotain ventovierasta miestä ilman huurteisen tuomaa kainalosauvaa. Tajusin, että pidin itseäni säästöliekillä, ja elin semmoista mä nyt tässä laihdutan ja kokoan terveyttä että voin taas juoda- aikaa. Tuli kauhea ahdistus. Viinanhimo alkoi nostaa päätään.
Sitten luin Korkki kiinni-kirjan. En kirjoittanut pitkää sepustusta mainostaakseni kyseistä opusta. Tiedän, että se on saanut osakseen ristiriitaisia mielipiteitä, mutta minua se auttoi. Voin myöntää, että minulle teki hyvää lukea aivan itsestäänselvää tekstiä siitä, miksi ei kannata juoda. Tai miksi ei tarvitse juoda. Sain siitä henkisen älynväläyksen, että niin tosiaan, mun ei tarvi juoda!
Elokuussa sitten join. Ja otinko sivistyneesti yhden tai kaksi? Ehei, kiskoin kaksin käsin aamuun saakka ja vietin helvetillisen seuraavan päivän. Siinä oksentaessani ties monettako kertaa sappinesteitä pihalle rakon pettäessä ponnistuksen voimasta mietin, että tämäkö oikeasti on sellaista elämää, jota haluan elää. Oliko juominen tosiaan tämän alennustilan arvoista? Mun ei ole pakko valita tätä polkua, voin valita raittiin elämän.
Siitä lähtien olen ollut juomatta. Olen pakottanut itseni tilanteisiin, joissa ennen join, koska en halua enää pitää kynttilääni vakan alla. Katson taas leffoja ja sarjoja. Olen käynyt treffeillä, ensimmäistä kertaa elämässäni olen treffaillut miehiä selvinpäin. Se on pelottavaa, mutta nyt alkoholin verho ei peitä näkyvyyttä eikä sumenna arvostelukykyäni. Teen kaikkea mukavaa muutaman läheisen ystäväni kanssa. Olen laihtunut yhteensä 25kiloa. Nukun hyvin. Lähes kaikki asiat, jotka ennen oli huonosti elämässäni, ovat nyt paremmin.
Niin, miksi halusin kertoa tämän tänne, vaikkei tämä tarina ehkä täysin tähän ketjuun kuulu? Ehkä siksi, että haluan toivottaa kaikille oikeen paljon voimia ja tsemppiä. Valaa uskoa siihen, että tekin pystytte raittiuteen. Omalla kohdallani kohtuukäyttö ei ole mahdollista, mutta en väitä etteikö se joillekin muille olisi. Oikeen ihanaa kevään odotusta kaikille, kuuluipa siihen sitten tippojen ropina tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sujuu tipaton?
Hyvin, mutta tänään on kyllä tehnyt mieli lasillista. Näillä kuitenkin mennään, eli ilman. On kamalaa huomata, miten alkoholista on tullut liiallisen luonnollinen osa arkea ja rentoutumista.
Miten te jotka sanotte ottavanne joskus viinilasin tai 2, niin mitä teette loppuviinille? Eihän se säily seur viikonloppuun vaan etikoituu. Jos juon yksin kotona viiniä, ostan minipullon ellei ole tarkoitus vetää koko lekaa. Mieheni ei juo viiniä joten yleensä meillä ei normaalipulloja näy.
Ihan utelias vaan oon.
Ostan lähikaupasta 2,5 dl pullon, hyvä italialainen maksaa 2 e. En siis asu Suomessa :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen loppui tipaton. Oli vieraita ja syötiin, niin otin pihvin kanssa isohkon lasillisen (reilu 20 CL) viiniä. Hyvältä maistui. Mutta koska oli 3 juomassa yhtä pullollista (kuski eli neljäs ei), niin yksi lasillinen riitti jokaiselle. Toista pulloa ei avattu.
Voi surku, yhden lasin takia lopetit... Mulla oli eilen veljen synttärit, alkuun kuohuviinilasit, mutta en ottanut tietenkään koska oäätös pitää kuun loppuun. Sais aikamoiset bileet olla että katkaisisin. No jos fanittamani artisti kutsuisi mut juhliin, ehkä sitten.
Mutta tsemppiä seuraavaan yritykseen.
En pidä surkuna, että loppui yhteen lasilliseen.
Esim. eilen meni yksi saunakalja ja yksi lasi viiniä. Mitäpä sinä enää? Tammikuu on ensi vuonnakin.Minullakin oli tosi lähellä eilen , etten retkahtanut. Mutta , otin vähän iltapalaa niin siten selvisin ilman alkoholia.
Ja tammikuu on ensvuonnakin ja saa sitä olla tipattomalla muulloinkin ja hyvä, että olit tähän asti!
-Ap
Ap: Kiva kun olet niin positiivinen kaikille etkä tuomitse jos joku retkahtaa vähän tai paljonkin :)
Kiitos, oot meille kuin "emo" joka pitää huolta laumastaan ja jaksaa tsempata jos itsellä meinaa usko loppua! :)
Jaksaa, jaksaa, enää viikko! Terveisin se mahapotilas...!
Kiitos! :). Aivan, tuomitseminen on ihan turhaa, ihmisiä me kaikki olemme ja omaa parastamme yritämme.
Jaksaa, jaksaa :)
Sateen ropina kirjoitti:
Olen nelikymppinen nainen. Ekat kännit otin 13-vuotiaana ja heti silloin oli selvää, että alkoholi oli mun juttu. Jäin koukkuun heti!
Nuorena solmitun avioliiton päätyttyä elämääni astui mies, joka myös käytti runsaasti alkoholia. Hänen kanssaan oli mukavaa heittäytyä viikonlopuiksi kuplaan; katsella leffoja ja tissutella loputtomasti olutta ja hypätä vähän väliä tupakalla. Tissuttelu alkoi aina perjantaina töiden jälkeen ja kesti yhtäjaksoisesti sunnuntai iltaan. Emme örveltäneet kaatokännissä (toki niinkin joskus kävi) vaan olimme tasaisen huppelissa. Juomamme määrät oli järkyttäviä. Samaan hiprakkaan päästäkseen tarvitsi koko ajan juoda enemmän ja enemmän. Tottakai painoakin kertyi.
Vähitellen viikonloput ei enää riittäneet, vaan tissuttelu jatkui viikollakin. Lomilla juominen oli tauotonta. Vuosi sitten tuli tunne, että nyt riittää!
Aloitin tipattoman 1.1.2021. Se sujui hyvin, olin niin kyllästynyt juomiseen. Lopetin suhteen alkoholisti mieheen. En pystynyt katsella leffoja tai sarjoja, koska ne tuntuivat tylsiltä ilman alkoholia. Aloin liikkua enemmän. Rupesin juoksemaan.
Helmikuussa työkaverit alkoivat sanoa, että hehkun. Ihmettelivät mitä mulle on tapahtunut. Maaliskuussa päiviteltiin mun laihtumistani. Sain jatkuvasti kuulla miten olen nuortunut ja kyseltiin olenko kenties rakastunut. En paljastanut kellekään mitään. Olen introvert, en huutele asioistani. Jos joku oli aiemmin huomannut juomiseni, tai siis sen että aamuisin hengitykseni kenties tuoksahti, niin kukaan ei maininnut asiasta mitään.
Kesäkuussa tajusin, että olin pitänyt takaporttia auki juomiselle. Olin vältellyt tilanteita, joihin ns. kuuluu alkoholi. En käynyt missään, en tavannut ketään treffailusta puhumattakaan. En osannut kuvitella itseäni istumassa vastapäätä jotain ventovierasta miestä ilman huurteisen tuomaa kainalosauvaa. Tajusin, että pidin itseäni säästöliekillä, ja elin semmoista mä nyt tässä laihdutan ja kokoan terveyttä että voin taas juoda- aikaa. Tuli kauhea ahdistus. Viinanhimo alkoi nostaa päätään.
Sitten luin Korkki kiinni-kirjan. En kirjoittanut pitkää sepustusta mainostaakseni kyseistä opusta. Tiedän, että se on saanut osakseen ristiriitaisia mielipiteitä, mutta minua se auttoi. Voin myöntää, että minulle teki hyvää lukea aivan itsestäänselvää tekstiä siitä, miksi ei kannata juoda. Tai miksi ei tarvitse juoda. Sain siitä henkisen älynväläyksen, että niin tosiaan, mun ei tarvi juoda!
Elokuussa sitten join. Ja otinko sivistyneesti yhden tai kaksi? Ehei, kiskoin kaksin käsin aamuun saakka ja vietin helvetillisen seuraavan päivän. Siinä oksentaessani ties monettako kertaa sappinesteitä pihalle rakon pettäessä ponnistuksen voimasta mietin, että tämäkö oikeasti on sellaista elämää, jota haluan elää. Oliko juominen tosiaan tämän alennustilan arvoista? Mun ei ole pakko valita tätä polkua, voin valita raittiin elämän.
Siitä lähtien olen ollut juomatta. Olen pakottanut itseni tilanteisiin, joissa ennen join, koska en halua enää pitää kynttilääni vakan alla. Katson taas leffoja ja sarjoja. Olen käynyt treffeillä, ensimmäistä kertaa elämässäni olen treffaillut miehiä selvinpäin. Se on pelottavaa, mutta nyt alkoholin verho ei peitä näkyvyyttä eikä sumenna arvostelukykyäni. Teen kaikkea mukavaa muutaman läheisen ystäväni kanssa. Olen laihtunut yhteensä 25kiloa. Nukun hyvin. Lähes kaikki asiat, jotka ennen oli huonosti elämässäni, ovat nyt paremmin.
Niin, miksi halusin kertoa tämän tänne, vaikkei tämä tarina ehkä täysin tähän ketjuun kuulu? Ehkä siksi, että haluan toivottaa kaikille oikeen paljon voimia ja tsemppiä. Valaa uskoa siihen, että tekin pystytte raittiuteen. Omalla kohdallani kohtuukäyttö ei ole mahdollista, mutta en väitä etteikö se joillekin muille olisi. Oikeen ihanaa kevään odotusta kaikille, kuuluipa siihen sitten tippojen ropina tai ei.
Kiitos tarinastasi! Ja kiitos tsemppaamisesta, kyllä saa kirjoitella tänne omakohtaisia kokemuksia alkoholin käytöstä ym. Kaikki tarinat ovat tervetulleita ja niitä on mukava lukea!
Sinulle voimia ja tsemppiä jatkoon!
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen loppui tipaton. Oli vieraita ja syötiin, niin otin pihvin kanssa isohkon lasillisen (reilu 20 CL) viiniä. Hyvältä maistui. Mutta koska oli 3 juomassa yhtä pullollista (kuski eli neljäs ei), niin yksi lasillinen riitti jokaiselle. Toista pulloa ei avattu.
Voi surku, yhden lasin takia lopetit... Mulla oli eilen veljen synttärit, alkuun kuohuviinilasit, mutta en ottanut tietenkään koska oäätös pitää kuun loppuun. Sais aikamoiset bileet olla että katkaisisin. No jos fanittamani artisti kutsuisi mut juhliin, ehkä sitten.
Mutta tsemppiä seuraavaan yritykseen.
En pidä surkuna, että loppui yhteen lasilliseen.
Esim. eilen meni yksi saunakalja ja yksi lasi viiniä. Mitäpä sinä enää? Tammikuu on ensi vuonnakin.Minullakin oli tosi lähellä eilen , etten retkahtanut. Mutta , otin vähän iltapalaa niin siten selvisin ilman alkoholia.
Ja tammikuu on ensvuonnakin ja saa sitä olla tipattomalla muulloinkin ja hyvä, että olit tähän asti!
-Ap
Ap: Kiva kun olet niin positiivinen kaikille etkä tuomitse jos joku retkahtaa vähän tai paljonkin :)
Kiitos, oot meille kuin "emo" joka pitää huolta laumastaan ja jaksaa tsempata jos itsellä meinaa usko loppua! :)
Jaksaa, jaksaa, enää viikko! Terveisin se mahapotilas...!
Ainiin , sinulla oli tähystys juttu, millon saat vastausken?
-Ap
Nimimerkki Sateen ropina, suuri kiitos sinulle kun kerroit tarinasi. Luin sen moneen kertaan, ja jotenkin resonoi kovasti.
Päivä 23. Eteenpäin!
-Tomsku
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viikonloppu meni kännätessä vaikka olin luvannut olla itselleni selvinpäin. Nyt masentaa ja v*tuttaa. Täytyy jatkaa tipatonta ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hukkasin jo tämän ketjun. Kiva löytää taas. Kirjoitin tänne aiemmin, että en ole suurkuluttaja ja olen tipattomalla tammikuulla ekaa kertaa. Olen tässä kuitenkin huomannut miten voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavaa on alkoholi. Vaikka en humalajuo, yhdistän viikonloput siihen, että saa ottaa lasin kaksi viiniä pe, la, ehkä su... joskus viikollakin. Jo perjantaina työpäivän päättyessä ajattelee, että kohta otan vähän. Oma teini-ikäinen tytär alkoi huomautella jossain vaiheessa loppuvuonna, että olen alkanut juoda enemmän. Se havahdutti. Vaikka määrät mulla on mukamas kohtuullisia, eli ei mene kahta, kolmea annosta enempää kerralla.
Puolisoni ei ole tipattomalla ja olen monta kertaa hetken ajatellut lopettaa tämän, "kun määrät on mulla kohtuullisia kuitenkin". "Eikä mulla ole alkoholiongelmaa". Mutta kyllä minulla oikeasti olisi ongelma, jos en pystyisi olemaan kuukautta ilman. Joten jatkan kuun loppuun. Olen pohtinut jopa absolutismia, koska miksi oikeastaan pitäisi antaa periksi mielihaluille? Ei alko minulle mitään hyvää tee kuitenkaan. Voisin hyvin korvata sen kamomillateellä..
Olen ostellut viikonloppuisin alkoholitonta olutta ja siideriä. Niiden lipittäminen on auttanut mielitekoon, kun puoliso on ottanut oluen.
En vinoile mutta tuli mieleen etttä mittaako jengi nää viinilasiannokset senttilitramitalla? Ellei, määrät on isommat. Muistan kun anoppini käsitys yhdestä viini lasista käsitti 2,5 dl 😃
Tämähän on mitä tehokkain itsepetos, tiedän koska olen itsekin syyllistynyt siihen. "Otan vain tässä ohimennen lasillisen", kun isoon punaviinilasiin saa helposti mahtumaan reippaasti yli kolme desiä...
-Tomsku
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen se, joka on tuskaillut joka viikko ja haikaillut viikonloppuviinin perään. En ole sortunut. Mies on juonut kaksi laatikollista viiniä yksin nyt tammikuun aikana. Olen tyytyväinen, että pystyin vastustamaan.
Nyt vkonlopuksi ostin muutamat alkottomat saunaoluet ja niitä nautiskelin. Oli outo fiilis kun tunnelma oli sama mutta ilman alkopöhnää. Turhia kaloreita tosin niissäkin.. Ehkä vielä ensi viikonlopun kestän mutta sit seuraavana aion kyllä hieman nautiskella. Edelleen mielessä tosin se, että joka viikonloppuinen tissuttelu päättyy. En näköjään tarvitse sitä.
Mutta aivan mahtavaa, että enää 8 päivää jäljellä ja on pystynyt tähän!!
Palataan ainakin heti helmikuun alussa kertomaan fiiliksistä👍
Vierailija kirjoitti:
Olen se, joka on tuskaillut joka viikko ja haikaillut viikonloppuviinin perään. En ole sortunut. Mies on juonut kaksi laatikollista viiniä yksin nyt tammikuun aikana. Olen tyytyväinen, että pystyin vastustamaan.
Nyt vkonlopuksi ostin muutamat alkottomat saunaoluet ja niitä nautiskelin. Oli outo fiilis kun tunnelma oli sama mutta ilman alkopöhnää. Turhia kaloreita tosin niissäkin.. Ehkä vielä ensi viikonlopun kestän mutta sit seuraavana aion kyllä hieman nautiskella. Edelleen mielessä tosin se, että joka viikonloppuinen tissuttelu päättyy. En näköjään tarvitse sitä.
Mutta aivan mahtavaa, että enää 8 päivää jäljellä ja on pystynyt tähän!!
Palataan ainakin heti helmikuun alussa kertomaan fiiliksistä👍
Näin teemme!
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen loppui tipaton. Oli vieraita ja syötiin, niin otin pihvin kanssa isohkon lasillisen (reilu 20 CL) viiniä. Hyvältä maistui. Mutta koska oli 3 juomassa yhtä pullollista (kuski eli neljäs ei), niin yksi lasillinen riitti jokaiselle. Toista pulloa ei avattu.
Voi surku, yhden lasin takia lopetit... Mulla oli eilen veljen synttärit, alkuun kuohuviinilasit, mutta en ottanut tietenkään koska oäätös pitää kuun loppuun. Sais aikamoiset bileet olla että katkaisisin. No jos fanittamani artisti kutsuisi mut juhliin, ehkä sitten.
Mutta tsemppiä seuraavaan yritykseen.
Mun mielestä voi jopa olla parempi että nauttii sen yhden lasillisen jos on esim. hyvä syy vieraiden kanssa nauttia. Kokonaisuus kuitenkin tärkeämpi, jos kaiken kaikkiaan vähentää niin ihan sama jos joi yhden lasillisen tammikuussa ja vähentää juomista myös helmikuussa tai jossain muussa tilanteessa.
Jos sitten tuosta ratkeaa hirveästi juomaan kun ei kerran onnistunut täydessä tipattomuudessa niin se kuulostaa huonommalta. Tässäkin asiassa armollisuus ja maalaisjärki on ihan hyviä pitää mukana. Pitääkö tammikuun olla täyttä kärvistelyä ja kieltäytymistä esim kutsuista sen takia ettei voi lasillistakaan ottaa, jos siitä nauttii?
Hyvää alkuviikkoa!
Lähden kohta kauppaan. Oon ottanut tavaksi ettei tule klo 9 jälkeen sorruttua ostamaan alkoholia.
Huolehdin että saan tarpeeksi hyvää ruokaa.
Jonna
Maanantai, päivä numero 23 minulla.
Perjantaina mökille Turun saaristoon ja kyllä menen kellarin viileydestä hakemaan olutta ja pullon viiniä. Minä olen tilannut juomia saksasta, joten viinipulloja ja olutlaatikoita on kellarissa jonkin verran.
”Kosteat” vuoteni alkoivat vasta n 25 v iässä kun lähdin opiskeluaikana tienaamaan ravintola-alalle. Siellä opin kaiken eri juomista, ja opin tilityskaljat, yhteiset illanvietot työkavereiden kanssa: kaikkeen yhteiseen tekemiseen ja rentoutumiseen liittyy aina alkoholi. Siitähän sitä on luonnollista jatkaa työelämässä ja arjessa myöhemminkin. Ja sillä tiellä ollaan edelleen, vuosikymmeniä myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen loppui tipaton. Oli vieraita ja syötiin, niin otin pihvin kanssa isohkon lasillisen (reilu 20 CL) viiniä. Hyvältä maistui. Mutta koska oli 3 juomassa yhtä pullollista (kuski eli neljäs ei), niin yksi lasillinen riitti jokaiselle. Toista pulloa ei avattu.
Voi surku, yhden lasin takia lopetit... Mulla oli eilen veljen synttärit, alkuun kuohuviinilasit, mutta en ottanut tietenkään koska oäätös pitää kuun loppuun. Sais aikamoiset bileet olla että katkaisisin. No jos fanittamani artisti kutsuisi mut juhliin, ehkä sitten.
Mutta tsemppiä seuraavaan yritykseen.
En pidä surkuna, että loppui yhteen lasilliseen.
Esim. eilen meni yksi saunakalja ja yksi lasi viiniä. Mitäpä sinä enää? Tammikuu on ensi vuonnakin.Minullakin oli tosi lähellä eilen , etten retkahtanut. Mutta , otin vähän iltapalaa niin siten selvisin ilman alkoholia.
Ja tammikuu on ensvuonnakin ja saa sitä olla tipattomalla muulloinkin ja hyvä, että olit tähän asti!
-Ap
Ap: Kiva kun olet niin positiivinen kaikille etkä tuomitse jos joku retkahtaa vähän tai paljonkin :)
Kiitos, oot meille kuin "emo" joka pitää huolta laumastaan ja jaksaa tsempata jos itsellä meinaa usko loppua! :)
Jaksaa, jaksaa, enää viikko! Terveisin se mahapotilas...!
Ainiin , sinulla oli tähystys j
uttu, millon saat vastausken?
-Ap
Huomenta!
Reipasta uutta alkavaa raitista viikkoa! Kiitos kysymästä, ap! Minulla on siis tänään se tähystys kello 13. Grrrrr, nyt pelottaa. Sain kyllä 4 tuntia nukuttua eikä tarvinnut juosta enää vessassa kun aloitin sen tyhjennyslitkun juomisen jo klo 12 eilen. On tää karsee ruljanssi!
No puhelimessa hoitaja sanoi ett sen kyllä näkee lääkäri tutkimusta tehdessään onko syöpään viittaavaa. Koepaloja jos ( kun) ottaa limakalvoilta niin ne vastaukset tulee kai vasta parin viikon kuluttua. No olen kuitenkin iloinen siitä että tänään se vihdoin selviää, lokakuussa sain lähetteen että on ollut jännittävää aikaa. Sikäli tää tipaton tuli hyvään saumaan ettei ole mitään viinan myrkkyjä sotkemassa tutkimusta!
Palaan kertomaan sitten kun tokenen, saatan olla tänään väsynyt ja voimaton tästä operaatiosta tyhjennyksineen kaikkineen ja lyhyestä unesta. Wish me luck! :) Kiitos tsempistä vielä kerran! T. Helena
Eksyinpä tännekin.
Itsellä menossa myös tipaton, viime vuonna oli tipaton helmikuukin kun alkoi tammikuun lopun lähestyessä suu napsumaan niin paljon...
Nyt mietityttää, kun olisi juhlat ensi viikonloppuna. Tunnen itseni, oluet ja viini maistuu minulle kyllä hyvin. Teräviä en juo. En ole juhlissa konttauskunnossa, enää, ja olenkin vaihtanut usein illaksi suunnitellut juomat 50-50 holittomiin. Tiedän että minulla on hauskaa ilma alkoholiakin, ja SILTI tässä vänkään itsekseni, että no ottaisiko sitä sitten kuitenkin. vähäsen. että mitä tekopyhyyttä se nyt on olla yksi kuukausi juomatta (josta puolet olin kipeänäkin), ja sitten taas huoletta hömpsiä juhlissa. tunnenko tätä painetta muiden takia? vai holistigeenitkö siellä pelottelee, että ei ole kivaa jos juot vaan holitonta ku muut kilistelee kuohuvalla. ÄH
N33
Alue: Aihe vapaa
Jos on ollut etukäteen tiedossa tyyliin bestiksen 50v juhlat niin olen pitänyt tipattoman kuukauden alkavaksi heti juhlien jälkeen. En ole koskaan katkaissut sitä kuukautta. Suuret geimit ja matkat tietää etukäteen enkä sille periodille ota tipatonta kuukautta.
Niinikään en sovi tammikuulle itse mitään biletyksiä tms, vaan kaverit tietää että pidän tipattoman joten helmikuussa sitten lonkeroille.